Matkakertomus Kristina Regina -risteilyltä Edinburghista Brestiin

 Kristina Regina -risteilykuviin (Kuvaa klikkaamalla matkan kuva-albumiin)

Käytimme tänä kesänä yhden lomaviikon kokeilemalla risteilyä Kristina Reginalla. Muutamatkin ystävämme olivat aikaisemmin olleet laivalla ja heidän kokemuksensa olivat olleet, tietyin varauksin, pääosin ihan positiivisia. Me ”löysimme” tämän risteilyn kun keväällä jossain vaiheessa surffasin Euroopan ”maita”, joissa emme vielä olleet olleet ja tämä risteily tarjosi samalla matkalla niistä kaksi: Skotlannin ja Pohjois-Irlannin.

Matka alkoi Edinburghista – tai tarkkaan ottaen Leithistä Edinburgin läheltä. Lensimme laivalle lauantai-iltana, mutta vietimme vielä sunnuntain Edinburghissa. Ja johtuikohan sitten innostuksesta kesäloman taas alkaessa tai oikeasti Edinburghista, niin muistan jossain vaiheessa päivää ajatelleeni, että tämä oli täydellinen lomapäivä, tässä oli kaikkea: nähtävyyksiä (Edinburghin linna), taidetta (kaupungissa sattumalta ollut impressionistien näyttely), hyvää ruokaa (satuimme ranskalaista ruokaa tarjoilevan ravintolan terassille iltapäivän auringonpaisteeseen) ja hiukan shoppailua (cashmir-neule Skotlannista). Laivan lähtökin oli ihan mielenkiintoinen, kun Leithin satama oli sululla merestä erotettu.

Maanantai-aamuna olimmekin sitten jo Invergordonissa – ja hetimmiten bussissa matkalla Loch Nessille kokeilemaan onneamme Nessie-hirviön näkemisessä, mutta jostain kumman syystä se ei näyttäytynyt … Invergordonin pienen kaupungin talojen seinämaalaukset sen sijaan näkyivät ja olivat näkemisen arvoisia.

Tiistain vietimme Ulko-Hebrideilla, katsastimme pakolliset nähtävyydet, kivipaadet Callanishissa ja näimme kanervanummia (kuten Loch Nessin matkallakin) – ja lopulta kiertelimme hetken Stornowayn kaupungissa –  nauttien mm. oikeasti todella herkullisen lounaan HS-1 -nimisessä kahvilassa.

Keskiviikkona vuorossa oli Pohjois-Irlanti – luontoretkikohteena uskomaton Giant’s Causeway ja kaupunkina viehättävä muurien ympäröimä Londonderry (tai Derry, riippuen puhujan kansallisuudesta ilmeisesti). Kaupungin ympäri kävely muurilla kulkevaa kävelykatua pitkin oli hyvä idea – ja suosittua. Kaupungin verisestä historiasta ei (onneksi) enää muutaman tunnin vierailulla näkynyt kaupunkikuvassa jälkeäkään.

Torstaina Dublinissa jätimme kaikki retket väliin – olimmehan olleet kaupungissa jo 2002 Tiian kanssa useamman päivän. Sää suosi – ensimmäisen kerran ajoittain tarkeni t-paidalla ilman villapaitaa ja sadetakkia. Kiersimme kaupunkia hiukan nostalgiamielessä, etsimme jossain määrin samoja paikkoja, mm. Stephens Green -puisto piti käydä tsekkaamassa tälläkin kertaa ja muistelimme, että Tiian valkoinen takki ostettiin tästä Vero Modasta. Hassua sinänsä, että Dublinissa meillä oli eniten aikaa kierrellä kaupungilla ja kaupoissa – ja kauppoja oli paljon – mutta Dublinista emme ostaneet mitään, siinä missä jopa pieniltä Scilly-saarelta molemmille tarttui t-paita matkaan!

Perjantaina olimme taas Englannissa – Kristina Regina ankkuroitui Scilly-saarille (28 mpk Cornwallista vielä länteen) Trescon ja St Mary -saarten väliin ja venekuljetuksilla pääsimme käymään niistä molemmilla. Venekuljetusten organisointi jätti hiukan toivomisen varaa, mutta puutarha Trescolla oli näkemisen arvoinen ja St Mary -saaren sataman vilkkaus antoi hyvän kuvan siitä, että täällä ollaan veneiden varassa. Trescolla kävelimme myös hiukan lähes autioita hiekkarantoja (saarilla ei ole kovin montaa asukasta eikä turistiakaan): ne olisivat kyllä hiljaisuudellaan houkutelleet pidemmänkin aikaa, mutta risteilyn vauhti ei viipymiselle antanut myöten. Näin etelässä olikin jo sitten niin lämmintä ja aurinkoista, että illalla molemmat olimme kapteenin illalliselle pukeutuessamme myös terveen punaisia väriltämme …

Risteilymme päättyi Ranskaan, Kristina Regina kiinnittyi laituriin Brestissä, mutta meille tarjoitui vielä mahdollisuus tutustua Quimperiin (joka meiltä viime vuoden Bretagnen retkellämme jäikin väliin). Kun vielä hylkäsimme järjestetyn retken katedraaliin ja jatkoimme omatoimisesti halliin (syömään galetteja!) ja kiertelemään vanhan kaupungin kujia muodostui aamupäivästä Quimperissä ihan mukava!

Paluumatka ei sitten Air Finlandilta mennyt ihan putkeen, mutta siitä jo mainitsinkin aikaisemmin.

Muuten kokonaisarvioita risteilystä Kristina Reginalla:
– laiva ja hytti (Kristina-luokka): +
– laivahenkilökunta: +
– ravintolat laivalla: –
retkivalikoima ja kohteet: +
– retkikuljetusten organisointi: –
– oppaat retkillä: –
– Erkki Toivasen luennot: ++
– lentokuljetukset: – –

Matkakuvien lajittelu ja käsittely on vielä vaiheessa – mutta osa niistä ilmestyy tänne sitten aikanaan … tässä alkuun pari hyttikuvaa (Kristina-luokan hytti).

 Kristina hytti Kristina-hytti

3 kommenttia artikkeliin ”Matkakertomus Kristina Regina -risteilyltä Edinburghista Brestiin

  1. Edinburghin reissu on meilläkin haaveissa, mutta ei ole vielä saatu aikaiseksi. Se on niin lähellä, mutta kuitenkin aika kaukana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.