Kirgiisia

Pari päivää Kirgiisiassa

Jos Kirgiisiassa olisi ollut paremmin nettiyhteyksiä tarjolla, olisin kirjoittanut jo aiemmin lyhyen jutun meidät Bishkekiin vieneistä lennoista. Ensimmäinen Turkish Airlinesin lento Helsinki-Vantaalta Istanbuliin oli sinänsä tavanomainen, kone oli täysi ja mukana oli ainakin yksi lapsi, jonka huutoa harmittelin, kevyesti, sillä ei sillä nyt lopulta päivälennolla niin väliä ollut. Ruokakin lennolla oli hyvää ja tiedossa oleva vaihtoaika Istanbulissa juuri sopiva, joten ihan hyvinhän tämä sujui.

4U9525Istanbulissa kuulimme, että samaan aikaan kun me lensimme itäisen Euroopan yli, niin German Wingsin kone oli pudonnut matkalla Barcelonasta Dusseldorfiin Ranskan Alpeilla ja 150 ihmistä oli syöksynyt kuolemaan. Lähdimme yölennolla Istanbulista Bishkekiin mietteliäinä. Kävi jopa mielessä, että pitäisikö tämä, lentäminen maailmankolkasta toiseen, lopettaa niin kauan kuin on vielä voitolla …
Yölento sujui kuitenkin erinomaisen mukavasti, sillä koneessa, johon varmasti tähänkin olisi se 150 henkeä mahtunut, oli vain 30 henkeä ja jokaiselle riitti oma penkkirivinsä ja turistiluokassakin nukkui mukavasti. Viimeksi pitkällä lennolla olen koko penkkirivin saanut käyttööni työmatkalla Pekingiin joitakin vuosia sitten.

Bishkekin lentokentältä jatkoimme saman tien matkaa Issyk-Kul -järvelle vuoristoon, vajaa 300 kilometriä bussissa vielä parin lennon jälkeen, kyllähän sitä sellaisen nyt jaksaa. Matkalle osui vain yksi rengasrikkokin, mutta kuljettaja vaihtoi aamuhämärässä ripeästi vararenkaan tilalle.

Kapris-hotelli Issyk-Kul Kirgiisia

Issyk-Kul -järvelle päädyimme, sillä järvi on eräänlainen Kirgiisian kruununjalokivi, kirkasvetinen vuoristojärvi ylväiden vuorten keskellä. Vuoristahan Kirgiisiassa ei ole pulaa, sillä niitä on maan pinta-alasta lähes 2/3. Väittävät Kirgiisiaa jopa Aasian Sveitsiksi.
Kapris-hotelliin vuoristokylässä majoittuivat samaan aikaan 10 hengen ryhmämme kanssa Kirgiisian urheilutoivot, olisiko ollut korkeanpaikan leiri meneillään.

Issyk-Kul -järven rannalla on pieniä kyliä kuin helminauhassa ja tutustuessamme lähiseutuun ajelimme samaa tietä aina edestakaisin suuntaa ja toiseen: Grigorjevin rotko, mahtipontinen ulkoilmamuseo, lounas kirgiisialaisessa perheessä, lampaita tien laidalla ja vähän tielläkin, pieni poika haukkoineen ja päivän päätteeksi onneksi lyhyt risteily vielä lähes hyisellä järvellä.

Grigorjevin rotko Issyk-Kul Kirgiisia Grigorjevin rotko Issyk-Kul Kirgiisia Grigorjevin rotko Issyk-Kul Kirgiisia

Kumissi KirgiisiaGrigorjevin rotkossa oli vasta kevät aluillaan. Vuoristopuro solisi jylhissä maisemissa ja tammanmaitokauppiaat ja paimenet lammaslaumoineen loistivat vielä poissaolollaan. Tammanmaito, kumissi, on ilmeisesti näillä main se juttu, sen tiimoilta on tarjolla jopa terveyskylpylöitä, jos haluaa tehostaa parin päivää käyneen maidon vaikutusta. Ehkä oli hyvä, ettei kausi ollut vielä alkanut, jotenkin kuvauksen perusteella ei oikein houkutellut.

Teimme myös lyhyen pysähdyksen Leonid Brezhnevin täällä sijainneelle metsästysmajalle. Aika vaatimattomalta näytti!Leonid Brezhnevin metsästysmaja

Rotkosta palatessamme pysähdyimme kuvaamaan lammaslaumaa, lampaatkin kun on selkeästi täkäläinen juttu, myös ruokapöydässä. Ja haukat, ei kuitenkaan ruokapöydässä, mutta avustamassa ruuan päätymistä sinne, eli niitä käytetään metsästyksessä. Ja muun riistan puutteessa vaikka turistien rahojen metsästyksessä: oli oikeastaan ihailtava suoritus parilta pikkupojalta juosta paikalle haukkansa kanssa läheisestä pikkukylästä kun pysähdyimme lampaiden takia.

Lampaita Issyk-Kul Kirgiisia
Haukka Issyk-Kul Kirgiisia Haukka Issyk-Kul Kirgiisia

Iltapäiväretki museoon nostatti ensin vähän murinaa pienen joukkomme keskuudessa, järvelle olisi jo tehnyt mieli, mutta ulkoilmamuseo oli hienosti samaisen järven rannalla eikä perinteinen museo lainkaan. Uskontojen museoksi paikallisopas taisi sitä jossain vaiheessa kuvailla. Viisi valkoista kappelia oli omistettu tasapuolisesti eri uskonnoille: juutalaiset, roomalaiskatoliset, ortodoksit, buddhalaiset ja muslimit sulassa sovussa ainakin tällä pienellä alueella. Rannalla uskontojen ja tieteiden merkkihenkilöitä esittelevissä halleissa uskontoja olikin vaan neljä, roomalaiskatolisilla ja ortodokseilla on sentään samat pyhät henkilöt. Tieteen puolelta löytyi esimerkiksi Kopernikus.
Perinteisempää museokamaa edusti jurtta värikkäine sisustuksineen ja vähemmän perinteistä järveä symboloiva uima-allas, joka paria vuosittaista täyttökertaa lukuunottamatta on tyhjänä ja käyttämättä. Kirgiisian kuuluisin kirjailija Chinghiz Aitmatov ja kirgiisialaisen taruston keskushenkilö Manas olivat myös näyttäväsri esillä.

Uskontojen puisto Issyk-Kul Jurtta Uskontojen puisto Issyk-Kul Uima-allas Uskontojen puisto Issyk-Kul

Ehkä kaikkein mieleenpainuvin ”esine” tässä museossa oli korkea kivikasa, jonka ideana kuulemma on ollut, että miehet sotaan lähtiessään kantoivat kukin kivensä kasaan ja sodasta palatessaan hakivat sen pois – kivikasaan jäivät sitten kivet, joita kukaan ei palannut hakemaan. Dusseldorfista Barcelonaan lähteneet eivät ehkä jättäneet kiviä kotikyläänsä matkalle lähtiessään, mutta jos olisivat jättäneet, niin siellä ne nyt olisivat, kasassa, kivet, ilman noutajaa.

Uskontojen puisto Issyk-Kul

Issyk-Kul järvelläJärvellä päivän jo melkein päättyessä oli jyytävän kylmää vielä näin maaliskuussa – siitä huolimatta, että kääriydyimme kaikki tarjolla oleviin huopiin. Kesällä ihmiset tulevat tänne sankoin joukoin helteitä pakoon, vuoristossa kun on kesälläkin mukavan viileää, mutta nyt olivat valkoiset hiekkarannat vielä autioita. Ehkä kylmyys sai useammankin matkailijoista toteamaan, että täällä, lumihuippuisten vuorten keskellä, on jotenkin samanlaista kuin Huippuvuorilla.

Issyk-Kul järvi
Issyk-Kul järvellä

Toisen päivämme Kirgiisiassa vietimme pitkälti autossa. Ajoimme Cholto Altan kylästä pääkaupunki Bishkekiin, pysähdyimme matkalla ihmettelemään Buranan tornia ja teimme pikaisen kävelykierroksen keskustan monumenttien lomassa ennen uiguuriperheen ”vieraana” nautittua lounasta.

Burana-torni Kirgiisia Burana-torni Kirgiisia Burana-torni Kirgiisia Bishkek Kirgiisia Bishkek Kirgiisia Bishkek Kirgiisia Bishkek Kirgiisia Bishkek Kirgiisia

Kirgiisialainen ruokapöytäKirgiisejä tai uiguureja, liha on kuitenkin lammasta ja ruokajuoma teetä vadelmahillon kera. Tai voihan sitä hilloa syödä leivänkin kanssa, paitsi aamupalalla, myös lounaalla.

 

 

 

 

Raja Kirgiisia Raja Kazakhstan

Lounaan jälkeen jätimmekin sitten jo Kirgiisian, ajoimme Kazakstanin rajalle, jonka jouduimme ylittämään, kuten maarajat usein, kävellen, kukin omat matkatavaransa kantaen, ja jatkoimme päivän viimeiset 230 kilometriä Almatyn kaupunkiin.

Yksi entinen neuvostotasavalta on taas selätetty ja seikkailu seuraavassa alkamassa.

5 kommenttia artikkeliin ”Pari päivää Kirgiisiassa

  1. Aika liikuttava tuo kivikasa -juttu. Kunpa kaikkialla sotimaan lähtevät tekisivät saman. Voisi asian merkitys konkretisoitua uudella tavalla.

  2. Ehkä nämä sodat ovat täällä olleet vielä lähempänä jokapäiväistä elämää kuin jossain muualla – tuntuu sotamuistomerkkejä ja sotasankareita olevan joka kulmassa joka kylässä täällä päin.

  3. Kiitos Annika kommentistasi!
    Kaunis oli meidänkin pienessä ryhmässämme ehkä ensimmäinen adjektiivi Kirgiisiassa tuolla järvellä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.