Kesäretki Örön linnakesaarelle

(Ruotsiksi / På svenska: Sommarutflykt till fästningsön Örö)

Hiukan kesämökkeilijää minussakin on, yhden viikonlopun verran kesässä vaikka.
Tämän kesän mökkiviikonloppumme (luultavasti sen ainoan) vietimme Örön saarella jo viikkoa ennen juhannusta.

M/S Sissel Kasnäsissä

Veneettöminä matkustimme saarelle laivalla Kasnäsistä. Kasnäsiin puolestaan ajaa Espoosta 2 ½ tunnissa. Laivalla saareen pääsee päivittäin puolelta päivin ja matka kestää vajaan tunnin. Ainakin näin Örön ensimmäisenä yleisölle avoimena kesänä paikka laivalle kannattaa varata etukäteen: lauttarannassa paikoista ainakin aurinkoisena lauantaipäivänä melkein tapeltiin. Aikataulut ja yhteystiedot.

Tervetuloa Örön saarelle

Kaikki muukin kannattaa varata etukäteen: majoitus, jos haluaa saarella yöpyä, ateriat, jotka 12 tuuman ravintolassa aikoo syödä ja paikat opastetulle tutustumisretkelle.
Me teimme varaukset huhtikuun alussa ja ne menivät muuten nappiin, mutta illallisesta emme osanneet etukäteen kantaa huolta ja niin jäimmekin sitten eväiden ja Kasnäsin ravintolassa lounaaksi syömistä pizzoista jääneiden puolikkaiden varaan! Mutta sopihan sekin, mökkeilyyn. Ehkä paremminkin kuin gourmet-ruoka, jota Örön ravintola tarjoaa.

Käärmemurju -kesämökkimme

Majoituksessa on valinnan varaa, edellyttäen siis, että on ajoissa liikkeellä.
Saarella on jonkin verran mökkejä, kuten Käärmemurju, johon me päädyimme: huone, keittiö ja kylpyhuone, 100 euroa yö. Kahdelta ehkä hiukan arvokas, mutta mökkiin olisi mahtunut ainakin 4 henkeä yöpymään.
Hostellityyppisessä majoituksessa sänkypaikan hinta on 30 euroa per henkilö luokkaa ja omassa teltassa saa yöpyä ilmaiseksi. Ensi kesänä saarella on kuulemma jo hotellikin. Saarella voi myös viettää vain iltapäivän (12:45 – 18:15).
Majoittujille tiedoksi muuten: mökin/huoneen avaimet sai ainakin vielä meidän saarella käydessämme ravintolassa, eli kävele satamasta n. ½ kilometriä pitkänomaiselle isolle punaiselle rakennukselle aukion oikealla puolella ja käy ilmoittautumassa sinne.

Örön vierasvenesatama

Saarella on myös uusi täyden palvelun vierasvenesatama, joten omalla veneellä saarelle voi tietysti saapua milloin vain, mutta tätä vaihtoehtoahan me emme testanneet.
Veikkaan sataman, kuten koko saaren, olevan tänä kesänä suosittu ja siis ruuhkainen: täyttä vaikutti olevan jo näin viikkoa ennen juhannustakin.

Olimme siis Örön saarella, mutta mikä Örö? Miksi Örö ja mitä Öröllä tehdään?

Venäläiset linnoittivat saaren 1915-1917 Suomen vielä ollessa osa Venäjää.
Ja jättivät saaren tuhoamatta sieltä lähtiessään: tarinan mukaan Rosalassa asuneen tytön takia. Suomalaiset alkoivat kunnostaa saaren isoja tykkejä 1929 ja jatkosodan alussa kesäkuussa 1941 molemmat saaren 12 tuuman tykeistä olivat käyttövalmiina. Heti heinäkuun lopussa tykkejä sitten jo tarvittiinkin Bengtskärin taistelussa ja tykeillä ammuttiin venäläisiä myös niin Hankoniemellä kuin Russarössä. Tykkien kantama on uskomattomat 45 km, joten 14 kilometrin päässä oleva Bengtskär oli helppo homma!
Toiseen näistä 12 tuuman Obuhov-tykeistä pääsee tutustumaan, jopa tykinputken alla olevaan massiiviseen latausjärjestelmään.
Pienempiä 6 tuuman tykkejä on parissakin kohdassa saaren eteläosassa.
Lisää Örön historiasta Örön omilla sivuilla.

Örö 12 tuuman tykki Örö 12 tuuman tykki Örö 12 tuuman tykki

Armeijan käytössä saari on ollut tähän vuoteen asti, tai on edelleen, muutamien rakennelmien osalta: saarella olevat valvontatornit ovat edelleen armeijan käytössä ja yleisöltä suljettuja. Otetaan tähän väliin pieni armeijaan liittyvä pala Örön historiaa: saarella aikoinaan alokkaana palvellut nykyinen armeijan ylipäällikkö valitteli mm. saaren muonitusta, ruokana saattoi olla vaan makaronikeittoa. Lomiakaan ei ensimmäiseen kahteen kuukauteen saanut lainkaan. (Näin siis Sauli Niinistö).
Alokkaiden tai kantahenkilöstön parissa, puhumattakaan heidän perheistään, komennus Örölle ei yleensä ollut kovin mieluinen saaren syrjäisen sijainnin takia. Saarella saattoi joutua olemaan kuukausia yhteen menoon. Tätä ehkä heijastavat saaren teiden nimet: Pitkä Ikävä ja Lyhyt Ikävä.

Örö Pitkä Ikävä

Teitä saarilla riittääkin! Turistille on tarjolla pari vaellusreittiä, toinen saaren pohjoisosiin, toinen sen eteläkärkeen ja kummankin pituus on 5 kilometrin luokkaa. Me kävelimme kahtena päivänä yhteensä lähes 15 kilometriä! Osa teistä on mukulakivitietä, joka on säilynyt saarella jo lähes vuosisadan, osa idyllisen vehreitä rantateitä ja pätkä satamasta 12 tuuman kasarmialueelle asvalttitietä. Jos käveleminen ei innosta voi saarella liikkua pyörällä (joka sekin tietysti kannattaa varata etukäteen).

Kävelemään houkuttelee saaren ainutlaatuinen ja monimuotoinen luonto.
Saaren länsirannalla kasvaa harvinainen merikaali. Sisäosissa, helikopterikentällä, muutama yksilö lännen kylmäkukkaa, jotka tässä vaiheessa kesää näyttivät enää ylikukkineilta voikukilta. Punertava mäkitervakko ja myöhemmin kesällä kukkivat samanväriset kangasajuruoho ja kanervat luovat avonaisilla kentillä perhosille erityisen sopivan elinympäristön.

Lännenkylmäkukka Kangasajuruoho Ketohanhikki Örön länsirannalla Merikaali

Eteläosaan suuntautuneella retkellämme, päiväkävijöiden jo poistuttua saarelta näimme supikoiran ja peuran. Perhosia on paljon ja niihin tutkimukseen liittyen perhosansoja kaikkialla. Emme käyneet ihan saaren pohjoiskärjessä, mutta uskaltaisin silti suositella tekemään ainakin ensiksi retken saaren eteläkärkeen, sillä maisemat yli Itämeren ja Bengtskärille asti ovat ”viimeisiltä” kallioilta aivan huikeat!

Näkymä saaren etelärannalta Örön linnakesaari

Sunnuntaina teimme, hienoisesta sateesta huolimatta, retkeillä hiukan saaren pohjoisosissa, mutta emme ihastuneet siihen niin paljon kuin eteläosien maisemiin ja vehreisiin metsiin. Metsissä ja rannoilla oli runsaasti erilaisia perhostutkimukseen liittyviä pyydyksiä.

Örö saaren eteläosan metsää Örö perhospyydys Örö perhospyydys

Öröstä olisi päässyt takaisin laivalla suoraan Kasnäsiin, mutta vasta illalla, joten valitsimme hiukan hankalamman reitin Örö – Rosala – Kasnäs. Haasteena tällä iltapäivän reitillä on, että laiva saapuu Rosalan Viikinkikeskuksen viereiseen laituriin kylän keskustassa, mutta autolautta Kasnäsiin lähtee 8 kilometrin päästä Långnäsistä, joten Rosalassa joutuu turvautumaan taksiin, ellei sitten halua kävellä (lue juosta), tuota väliä: aikaa tunti ja 15 minuuttia. Tuossa ajassa ehtii kyllä niin halutessaan paitsi ajamaan taksillä Långnäsiin myös tutustumaan Rosalan viikinkikeskukseen, mutta me jätimme sen väliin, sillä edellisestä kerrastamme siellä ei ollut kovin montaa vuosi(kymmentä).

Laivan lähtöä odotellessamme tarkkailimme elämää venesatamassa ja nautimme satamakonttorin pienessä kahvilassa ”sotilaskotimunkit” ja tarkastelimme pienessä kaupassa tarjolla olevia matkamuistoja, niihin kuitenkaan tällä kertaa sortumatta.

Rosala Kasnäs

Örö houkutteli kuvaamaan, niin paljon, että tähän juttuun mahtuneiden muutamien kuvien ohella tein saaresta myös kuvakertomuksen: eli jos haluat vielä hetken viipyä Örön tunnelmissa, niin lähde kanssamme vielä kuvaretkelle.
Kuvateksteissä on myös lisää Örö-tietoa, sisäkuvia mökistämme ja ravintolasta ja parikin karttaa saaresta. Tässä vielä kuviemme sijoittuminen saaren kartalle.

Örön kuvat kartalla

Käy tykkäämässä Meriharakan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi. Seuraa kuviamme ja kommenttejamme myös Instagramissa (@Meriharakka) ja Twitterissä (@Meriharakka1)!

47 kommenttia artikkeliin ”Kesäretki Örön linnakesaarelle

  1. Suomessakin pitäisi enemmän kyllä matkustaa, sillä enpäs ole käynyt Suomen yhdelläkään saarella. En edes tuossa ”naapurissa” Hailuodossa. 😀
    Kauniilta näyttää! : )

  2. Kuulostaapa kivalta kesäretkeltä! Itse en ole kunnostautunut Suomen saaristossa kiertelyssä, mutta Bengtskärissä olen käynyt vuosia sitten (ihana kokemus). Mökkeilystä olen kanssasi samoilla linjoilla. Ei nyt niin suosikkihommaa, mutta päivä tai pari menee vielä mukavasti. 🙂

  3. Itseäni kiinnostaisi kovasti tälläiset saaristoretket! Tosi mielenkiintoiselle paikalle vaikuttaa! Mökin nimi ehkä olisi voinut olla hiukan houkuttelevampi! 😀

    1. Kieltämättä 🙂 – vähän tuli mieleen tarkistaa, että onko täällä käärmeitä, mutta ei ollut! Niin, ja kiitos kommentistasi, Virpi!

  4. Kivalta vaikuttava paikka. Mun mielestä tuo 100 euron mökkiyö ei ole järjettömän kallis, jos paikka on noin suosittu ja haluttu. Tosin jos samainen mökki sijaitsis jossain muualla Suomessa, olis vuorokausihinta luultavasti joitain kymppejä vähemmän.

    1. Me olimme niin kiinnostuneita saaresta, kun se vihdoinkin yleisöllekin avautui, että mökin hinnalla ei ollut kovin paljoa väliä. Kahdelle se oli hotellihuoneen hintainen, mutta tietysti, jos meitä olisi ollut useampi, niin hinta olisi ollut mielestäni jo ihan kohtuullinen. Etenkin kun siinä tosiaan oli kaikki mukavuudet.
      Kiitos kommentistasi, Venla!

  5. Huomasin virheitä kasvien nimissä. Punaisena kukkiva noin 30 cm korkea kasvi ei ole kangasajuruoho vaan mäkitervakko. Kangasajuruoho on matala varpumainen kasvi, joka kukkii heinä-elokuussa. Laitoin korjauksia kuvien alle, mutta blogitekstissäkin olevat virheet voisi korjata. Kuvissa oli lähikuva kangasajuruohon esittelytaulusta. Tässä vielä linkki ko. kasviin. http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kangasajuruoho

    1. Kiitos todella paljon korjauksesta.
      Tervakkoa itsekin ensin ajattelin, mutta sitten opas puhui niin paljon tuosta kangasajuruohosta, etten tullut ajatelleeksi, että viittasi loppukesään ja menin lankaan! Korjasin tekstiin – ja kuva-albumin vastaavan kuvan kuvatekstiin.

  6. Öröstä en ole ikinä kuullutkaan! Kuulostaa tosin melko samantyyppiseltä paikalta, kuin pienemmät saaret Tukholman saaristossa, joka itselle on viime kesän jäljiltä tutumpi paikka. Suomen ja Ruotsin saaristot tosin hieman eroavat toisistaa, mielestäni Suomen puolella luonto on hieman karumpaa kuin Ruotsissa. Saaristo on kyllä ihan paras paikka viettää kaunista kesäpäivää 🙂

    1. Kiitos kommentistasi Hanna! Mekin olemme purjehdusvuosinamme paljon kierrelleet myös Ruotsin puolella ja taidan olla samaa mieltä havainnostasi, että Suomessa on enemmän karumpiakin ulkosaaria. On toki myös hyvinkin vihreitä ja vehreitä saaria sisäsaaristossa.

  7. Pidän saaristosta, mutta tuollasina pieninä paloina kuten tässä. Ei missään tapauksessa mitään viikkojen mökkimatkaa monen lossin tai venereissun taakse. Kauniin näköinen ja mielenkiintoinen paikka!

    1. Kiitos kommentistasi Anna! Tosiaan Örö on mielenkiintoinen yhdistelmä historiaa, luontoa – ja ihan vaan Suomen kesää. Ihan ainutlaatuinen.

  8. Tykkään saarista, jotka pystyy ottamaan kokonaan haltuun, kävellen tai pyöräillen, ja mökkeiltyäkin tulee aina silloin tällöin, mutta useimmiten Saimaalla. Örön-saaresta en ollut koskaan kuullut, mutta sekin vaikuttaa aika kivalta kuviesi perusteella.

    1. Kiitos kommentistasi Heidi! Me taas meri-ihmisinä olemme vähemmän liikkuneet Saimaalla, mutta varmasti sielläkin olisi paljon hienoja mökkimaisemia.

  9. Kattava kirjoitus Öröstä! Turun saariston läpi on toki monta kertaa tullut ruotsinlaivalla ajeltua, mutta enpä ole saarilla käynyt hyppimässä. Todella kaunista seutua. Ehdottomasti pitäisi joskus saarihyppelylle lähteä.

    Kiva, kun näitä armeijan käytössä olleita saaria on viime vuosina avattu kävijöille useampiakin. Helppo varmaan aloittaa bisnes siellä, kun rakennuksia jo löytyy valmiina.

    1. Kiitos Lotta! Tiedä tuosta bisneksen aloittamisen helppoudesta, sillä rakennuskanta on vanhaa ja ollut jo jonkin aikaa poissa käytöstä, joten kunnostettavaa on tietysti paljon.

  10. Noin minäkin voisin mökkeillä, yhden yön kerrallaan. 🙂 Tämä postaus on taas kaltaiselleni ei Suomessa kannata matkustaa -tyypille myrkkyä: osoitus siitä, että sittenkin kannattaisi. Kiinnostavalta vaikuttaa.

    1. Emme mekään kovin paljoa Suomessa matkusta, mutta saaristo on kyllä poikkeus. Meren rannalla lapsuuteni kesät viettäneenä meri on minulle tärkeä elementti ja kesällä erityisesti Itämeri. Niin, ja tietysti, kiitos kommentistasi Annika!

  11. Aivan uusi tuttavuus tämä Örön saari ja mukava sellainen! Kyllä rannikolla on niin paljon nähtävää… Olispa vaan tarpeeksi aikaa koluta kaikki läpi 😉
    Hauskoja tosiaan nuo kadunnimet saarella, hih…

    1. Kiitos kommentistasi Sanna! Ei tietenkään ihme, jos saari on Sinullekin uusi tuttavuus, sillä sehän tosiaan avattiin yleisölle vasta nyt.

    1. Kiitos kommentista Rami! Jotenkin tuli mieleen yrittää havainnollistaa, että liikuimme isolla saarella vain sen eteläosissa.

  12. Kuopiosta kotoisin olevalle nämä saaret (ja koko saaristo) on aivan tuntematonta aluetta ja kateellisena lueskelen tällaisia juttuja 😀 En tiedä milloin tuolla edes pääsisi käymään, pitäisi varmaan viettää ainakin kuukausi Suomessa kierrellen… Hmm, taitaa jäädä haaveeksi, ainakin lähitulevaisuudessa. Mutta kiva oli nähdä Örö edes näin blogin välityksellä 🙂

    1. Kiitos kommentista Terhi! Vastaavasti minä olen tainnut käydä Kuopiossa vain kerran elämässäni, vaikka mieheni (jo suht kaukaista) sukuakin asuu siellä jonkin verran.

  13. Mielenkiintoista! Olen kiinnostunut kotimaan saaristosta, etenkin näistä linnakesaarista. Reissu Örölle saattaisi hyvinkin olla paikallaan. Nuo majoituksetaan eivät ihan hirveitä vaikuttaneet hinnoiltaan olevan.

    Oliko saarella saatavilla tietoa/opastusta noiden linnoitusten suhteen?

    1. Kiitos metallisesta 🙂 kommentista! Örön saarella on ”tavallinen” opastuskierros, jolla pääsee katsomaan mm. 12 tuuman tykkiä, myös laukaisutiloja, ja oppaan voi pyytää myös opastamaan erikseen omia erityiskiinnostuskohteitaan.
      Ja siis tosiaan majoituksen suhteen, niin telttamajoituksella selviää ilmaiseksi vaikka, jos vaikka siis haluaisikin saarella olla myös yötä.

  14. Ihan hävettää etten ole Suomessa reissanut juuri ollenkaan. Tuollaiset saariston helmet jää helposti näkemättä kun tukikohta on ollut Kuopiossa ja Lontoostakin tuonne pääseminen ei ole se helpoin juttu. Harmi, täällä kotimaassa on nimittäin ihan älyttömästi tuollaisia ihania paikkoja, joissa mielellään kävisi.

    Ps. Ihana tuo teidän punainen mökki! 🙂

    1. Kiitos Lena kommentista! Kuten juuri tuossa Terhille totesin pari riviä sitten, niin toisaalta aika tuntemattomaksi minulle puolestani Kuopio on jäänyt 🙂

  15. Ompa kaunista luontoa! Piti ihan googlettaa missä tuollainen saari sijaitsee. Lappilaisena on saaristoalueet muutenkin vähän hukassa. Olispa ihana kohde käydä vähän patikoimassa 🙂

    1. Kiitos kommentistasi Maarit Johanna! Ja sama toisinpäin, Lappia me taas puolestamme olemme vähemmän kiertäneet, mitä nyt Nordkappissa kävimme ja tietysti sinne mennessä ja tullessa näkee hiukan ja sitten Luostolla ja Saariselällä.

    1. Kiitos kommentistasi Meri! No ei tuo nyt niin ihme ole, jos et ole kuullut, uusi saarihan tämä sikäli on, että armeijahan ei omiaan pahemmin tapaa mainostaa!

  16. Tuo saaristo on kyllä mukavaa ja kaunista seutua! Oltiin muutama kesä sitten Bengtskärissä yöpymässä (mikä oli btw aivan mahtava kokemus), ja samalla käytiin tuolla Rosalan viikinkikeskuksessa ja muutamissa muissakin naapuruston paikoissa. Sitä reissua muistellaan edelleen lämmöllä, ja todennäköisesti joku tulevista kotimaan reissuista suuntautuu uudelleen noille suunnille 🙂

    – Miika

    1. Kiitos kommentistasi Miika! Bengtskärin yöpymistä monet ovat kehuneet – ehkä meidänkin pitäisi uusia tuo Bengskärissä käyntimme tässä joskus!

    1. Kiitos Mirka kommentistasi! Tutustumisen arvoinen, kyllä, mutta niin tietysti on tosi moni muukin paikka. Ehkä Sinä olet puolestasi löytänyt muita helmiä!

  17. Itse olen ensi tiistaina tekemässä päivän mittaisen purjehduksen entiselle, 28 vuoden takaiselle varusmiespalveluspaikalleni – onkin mielenkiintoista nähdä, mitä saarella on tuossa vajaassa kolmessa dekadissa muuttunut. ”Käärmemurju” ei liene nimeään saanut turhaan, saari ainakin inttiaikanani suorastaan kuhisi kyykäärmeitä ja niitä löytyikin välillä ruokalan leipäkoreista ja eräskin putosi kasarmin ilmanvaihtokanavasta kaverin punkalle. Vaan ei niitä niin paljoa ole, etteikö siellä seassa voisi huoletta retkeillä luonnosta ja upeista maisemista nauttien.

    1. Kiitos kommentistasi Kari!
      Olikin mukavaa, että joku saarella armeijassa ollut löysi juttumme ja ehti jopa kommentoida sitä, sillä armeijajutut ovat edelleen toki saarella paljon läsnä oppaan jutuissa ja muutenkin.
      Ja kyllä me vähän ajattelimmekin, että nimen Käärmemurju takana on oltava muutama käärmekin, vaikka ei niitä nyt näkynyt, mökissä ainakaan – onneksi.
      Toivottavasti purjehdusretkestänne tulee onnistunut!

      1. SYnnyin tuolla saarella 69 vuotta sitten ja asuin siellä 5 vuotta. Muutamia kertoja sen jälkeen olen siellä käynyt. Kaipaan kovasti kallioita ja merta ja upeita maisemia. Kotini on siellä edelleen tallella. Todettiin asua Käärmemurjussakin hetken aikaa. Ensi kesänä olen aikeissa lähteä katsomaan synnyinpaikkaani.

  18. Kiitos Johanna! Ihana kuulla oikeista ihmisistä, jotka ovat oikeasti tuolla asuneet. Käärmemurju oli kiva asunto, ainakin meidän mielestämme.

  19. Kiitos informatiivisesta jutusta, siitä oli apua Örön reissua suunnitellessa! Muutaman päivän päästä ollaan paikan päällä.

  20. Kiitos itsellesi, mukavaa kun kommentoit! Toivottavasti retkenne sujui miellyttävissä merkeissä.

      1. Kiitos Outi! Nuo aikataululinkit ovat hankalia, kun ne kuitenkin muuttuvat vähän vuodesta toiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.