London and beyond -blogi haastoi jokin aika sitten matkabloggaajia mukaan kirjoittamaan lifestyle-blogien puolella suosittuja Päivä mun kanssa-tyylisiä juttuja. Matkapäivämme tulevat dokumentoitua osana matkajuttujamme aika hyvin ja työpaikallani päivääni ei oikein sopisi kovin laajalti dokumentoida kuvina, joten Kansallinen etätyöpäivä tuntui hyvältä päivältä, etenkin kun meneillään olevasta kvartteriraportoinnista huolimatta saatoin tehdä tällä viikolla(kin) yhden etätyöpäivän.
6:30
Herätyskelloni soittaa viikolla jokseenkin vakiosti tähän aikaan. Alitajuntani taitaa kuitenkin tietää, ettei tänään ole ihan niin kiire ja nousen vasta kun kello on jo melkein 7:30. Ehdin kuitenkin nauttimaan vakioaamiaiseni: jogurttia, mysliä, teetä ja Hesari ja paistamaan muutaman valmispullat, jotka Lasse yleensä syö päivän mittaan, tänään taidan itsekin ehtiä nappaamaan yhden.
8:15
Työkone auki ja työpäivä alkaa.
Luin äskettäin
- Good Morning, I’m working from home today.
- Please open FI123
- Please open LU123
- Your ticket CAL12345 has been registered
- RE: 123BNKLK kysymys
- Your ticket CAL12345 has solved
- Finland Other request – Other – Authorization required
- RE: SBC in P09 (Q3) – version 2
- NFI123, FIN123 and NFI123 opened, updated, closed & reports rerun
Ticketillä CAL12345 yritän saada muun tekemisen lomassa tilattua itselleni nano-SIM -kortin äskettäin tilaamaani uuteen iPhone 6S Plus -puhelimeen (jota en sitäkään vielä ole saanut).
11:15
12:00
Jatkan töitä:
- TC autorec P09 final run is ready
- FI123 TC autorec
- RE: GB123 TC Rec P6
- TC rec, flow accounting
- Tätä 222123123 tilin selitystä en ihan ymmärrä
14:00
Mutta matkahaaveet sikseen, työt kutsuvat!
- Barry French: Professor Stephen Hawking posts his answers
- TRA autorec P0915 is finalized
16:30
18:00
Hetki aikaa lukea Bloglovinin päivän satoa: Khartumissa on ollut sähköongelmia – kiva ikkuna niin toisenlaiseen maailman tämäkin blogi.
Pitäisi myös vastata meidän blogiimme tulleisiin kommentteihin, mutta tänään ei ehdi. Huomenna sitten.
Vielä hiukan kotitöitä: lataan tummat pyykit pyykkikoneeseen ja siistin keittiön ja harvennan eteisen naulakkoa. Vieraat ovat siitä mukavia, että ne motivoivat siivoamaan!
19:00
22:00
Kympin uutiset ja tämän jutun luonnostelua sen verran, etteivät päivän tapahtumat unohdu. Kuvia kamerasta ja puhelimista puran huomenna ja hyvällä tuurilla saan jutun julkaisukuntoonkin jo huomenna.
Aikaisin aamulla Turusta lähtenyt veljentyttäreni vetäytyy vierashuoneeseen ja mekin vähitellen yläkertaan. Katson iPadiltä pätkän Ängelby -ohjelmaa, mutten jaksa koko jaksoa tänään. Uusi Mma Ramotswe -dekkarikin odottaa yöpöydällä lukemistaan, mutta sekään ei edisty tänään.
Loppukaneetti
Enpä olisi aamulla uskonut, että tällaiseen Päivä elämästäni -juttuun tulisi sen kummemmin yrittämättä monta matka-aihetta: M/S Hamburgin esite, episodi Saudi-Arabian lähetystön edustalla ja kiinnostava blogijuttu Sudanista. Jos olisin vielä tullut avanneeksi Mma Ramotswe -dekkarin, niin olisin käväissyt Botswanassakin!
Eilisen dokumentoinnista tuli myös mieleeni osallistumiseni ADay -valokuvauspäivään. Kyseinen päivä tuli dokumentoitua sallitulla 10 kuvalla, myös työpaikalla, tuolloin vielä Keilaniemessä.
Nää on tosi mielenkiintoisia postauksia. Oli kiva kurkistaa sun päivään ja arkeen :)
Kiitos samoin! Olen ollut vähän jäljessä näissä blogien lukemisessa ja kommentoinnissa normaalitahtiini verrattuna matkan ja kvartterin vaihtumisen takia, joten luin sen(kin) vasta tänä aamuna, mutta parempi myöhään kuin ei koskaan tai jotenkin niin …
Minullekin on muutaman kerran sattunut niin, että olen valokuvannut jotakin kiellettyä ja joutunut poistamaan kuvat. Esimerkiksi Espanjassa kuvasin poliiseja ajattelemattomasti, heidän kuvaamisensahan on siellä jyrkästi kiellettyä. Huvittavaa näissä poistoissa on se, että poistetut kuvat pystyy halutessaan palauttamaan, jopa muistikortin formatoinnin jälkeen.
Kiitos kommentistasi! Tosiaan, huviksemme lähinnä, mutta kuitenkin, tämä tapaus pani meidät selvittelemään tuota poiston palauttamista ja helpommin tai vaikeamminhan (Windows-phone) tuo on tehtävissä. Pahempi jos haluavat muistikortin kamerasta itselleen, sitäkin on kuulemma joltain pyydetty jossain.
Ulkomailla voi olla erilaisia kuvaamissääntöjä, mutta (käsittääkseni) Suomessa teillä oli oikeus kuvata suurlähetystö: https://vartijavahti.wordpress.com/valokuvaaminen/
Reissussa on välillä, esim ostarilla Sveitsissä tultu sanomaan, ettei saa kuvata, muttei sentään vaadittu poistamaan kuvia. Tuollainen tilanne tulee aina niin yllättäen, että yleensä vasta jälkikäteen tulee enemmän miettineeksi, että oliko se oikein ja miten olisi pitänyt toimia. Itselleni kapinointi tuntuu houkuttelevalta, mutta luultavasti järkevintä on myöntyä. Jos aina ottaa pari kuvaa joka kohteesta, niin sitten voi sen toisen vaadittaessa poistaa. ;-)
Kiitos Timo, erityisesti tuosta linkistä! Vähän noiden vartijoiden oikeuksia epäilinkin ja joku työkaverikin jo ehti eilen kommentoimaan, että jos olisin sanonut ei ja he olisivat kuitenkin halunneet asiassa jatkaa, niin olisi pitänyt pyytää poliisi paikalle. Mutta eivät ne kuvat olleet sen arvoisia enkä olisi halunnut jäädä odottamaan poliisin saapumista.
Nää matkabloggaajien arkipostaukset on kyllä hauskoja ja kuvailemasi päivä vaikutti mielenkiintoselta. Mun postaus olis varmaan suhteellisen tylsä, kun normaalia arkea kuitenkin elän, eikä reissaaminen ja bloggaaminen ole kuitenkaan (vielä) mitään päätoimisia hommia tai ylipäätään millään tapaa työhön rinnastettavia.
Kiitos Venla! Eipähän tuohon minun torstaipäiväänikään juuri muuta kuin niitä päätoimisia ei-bloggaushommia mahtunut …
Nää päivä mun kanssa -postaukset on niin kivoja, että itsekin pitää kyllä osallistua, kunhan arkeni täällä Espanjassa vähän normalisoituu. Ja hyödyllinen oli Esan kommentti, että poliisien kuvaaminen on ankarasti kiellettyä Espanjassa. Tänään melkein jo ryhdyin kuvaamaan, kun kadulla näimme niin kummallisen episodin, jossa oli paikalla poliiseja ja palomiehiä noutamassa kerrostalon katolta paloauton nostokorin (vai mikö se liekkään nimeltään) avulla jotain paitokasaria. Epäilimme, että nuoret olivat tehneet nuotion katolle tms. Kummallisia nämä espanjalaiset… Mutta hyvä siis, että maltoin mieleni enkä ryhtynyt kuvaamaan näitä urheita poliisi- ja palomiessetiä :D. Ja noi edes pienet hetket keskellä työpäivää, jolloin voi unelmoida jostain mahdollisesti tulevasta matkasta, on kyllä ihania!
Kiitos kommentistasi! Tuo oli kyllä hassu tuo kuvaepisodi, sillä en tuohon päivään aamulla todellakaan moista kuvitellut sisältyvän!
Kivoja tosiaankin nämä My Dayt, pitää itse yrittää saada video valmiiksi lähipäivinä omasta arjesta Meksikossa. Piti tehdä se tänään, mutta innostuinkin suunnittelemaan seuraavaa reissua – ihan pätevä syy mielestäni, heh.
Mä kans uskaltaisin väittää, että vartijat ei olleet nyt ihan perillä Suomen lainsäädännöstä. Julkisella paikalla kuvaaminen on aina sallittua. Mutta ymmärrän kyllä, mikset halunnut aiheuttaa kohtausta tai mitään. Mä voisin kyllä lähteä pariksi kuukaudeksi Afrikan rannikoille aivan milloin vaan!
Kiitos Laura! Afrikan rannikolle … juu … kun vaan olisi lomaa :-(
Wow, museaalinen esine, printtihesari! Minä olen kirjastossa nähnyt sellaisen joskus! Minun periaatteeni on, että paperi on hyvä vain WC:ssä.
Anarkisti minussa nyt aiheuttaa sen, että mun pitää kuvata toi Saudi-Arabian lähetystö. Minä heti kapinoin, kun muskelimiehet tulevat uhkailemaan minua!
Kiitos kommentistasi! Me luemme vielä kotona aamiaispöydässä ihan lehteä, mainoksineen kaikkineen. Matkoilla sitten iPadiltä.
Ja jos tuohon naapuriin tulet lähetystöä kuvaamaan, niin ilmoittele, ja poikkea kylässä :-)
On näissä aina se oma viehätyksensä.
Minä olen törmännyt noihin kameran edessä viihtymättömiin miehiin Länsirannalla – taisin valita strategiakseni sen etten ymmärrä mistään mitään, myöskään sitä, miten kuvia kamerasta poistetaan…!
Kiitos Erja! Yksityisihmisten kuvaaminen on tietysti vähän toinen juttu, niiden osalta usein valitsen strategian, että teen kuvaamisen aloittamisen sen verran näkyvästi, että saan sanattomastikin viestin siitä, että jos joku ei halua tulla kuvatuksi.
Tää oli kiva! Ihana päästä kurkistamaan matkabloggaajien arkeen. Tää täytyy itsekin toteuttaa. :-)
Kiitos kommentistasi Lotta! Jään mielenkiinnolla odottamaan!
Mun täytyy taas todeta, että musta näitä päiviä on tosi kiva lukea! Ehkä etenkin siksi kun ootte kaikki vähän tuttuja matkajuttujen puolelta niin on mielenkiintoista nähdä millaista ihan se arki on! :)
Kiitos Veera! Onneksi meikäläisen arkikin on melko globaalia :-)
Samaa mieltä muiden kanssa, näitä minun päiväni -postauksia on ollut mukava lukea (ja tehdä)!
Kiitos Ansku!
Näitä ’Päivä mun kanssa postauksia’ on ollut hauska lukea, vaikka olin aluksi hyvin skeptinen asian suhteen omaa postausta naputellessani. Näiden kautta on päässyt tutustumaan mukavasti ihmiseen blogin takana!
Kiitos Mia! Vähän tuota etukäteen mietin, että mikä päivä tuohon sopisi ja sitten tuo Kansallinen etätyöpäivä alkoi tuntua juuri siltä oikealta valinnalta.
Jonkun täytyy näistä olla eri mieltä :-) Kait tällaisiakin ei-matkapostauksia voi jonkun yksittäisen lukea, mutta itse ei hirveästi nämä hetkauta. Toki tulee siinä bloggarin sielunmaailmaa samalla avattua, joten sinänsä ei haitaksi tällaiset postaukset kuitenkaan ole. Eli näillä mennään, kunhan kukaan ei minun odota vastaavaa tekemään :-D Tuo Afrikan risteily herätti kuitenkin mielenkiinnon, mutta sehän liittyi yllättäen matkailuun :-)
Kiitos rehellisyydestä! Välillä kyllä tulee aina eksyttyä itsekin ei-kiinnostaviin juttuihin :-) mutta eihän kaikki voi kiinnostaa kaikkia, millään!
Rami taitaa jäädä reippaasti vähemmistöön mielipiteellään: minunkin mielestä näitä on kiva lukea! Ja vauhdikkaalta kuulostaa Pirkko teidän päivä, vihaisia vartijoita ja kaikkea :D
Kiitos Terhi! Olisikin ollut hurjaa jos Ramista eteenpäin kaikki olisivat todenneet, että tämä oli ihan tylsä :-)
Olisitte sanonut niille turvamiehille, että halitulivoo ja huiskuttanut vaan kättä. Niillä mitään oikeutta ole tulla ketään käskyttämään. Mä kuvasin taannoin Venäjän lähetystön kaltereiden välistä niiden joulukuusta, ja siihen tuli joku nillittämään jotain. Laittakoon umpiaidan, jos kuvaaminen ei nappaa.
Tosin tietty helpommalla pääsee kun olevinaan poistaa kuvat. Mulla on itselläni kans iPhone ja siinä saa näppärästi kuvat takaisin :) Vähän liankin näppärästi, koska kun oikeasti haluaisi poistaa jonkun otoksen, se löytyy aina kuitenkin jostain tiedostosta tai pilvestä vielä…
Kiitos Anna! Jälkeenpäin ajatellen noin olisi pitänyt tehdä, mutta tilanne tuli sen verran yllättäen, ettemme osanneet muuta kuin ”totella”.
Minäkin tykkään oikeastaan näitä lukea, vaikken liiemmin ole näistä jutuista innostunut muiden blogigenrejen osalta. Ehkä se johtuu siitä että jollain tapaa kuitenkin tuntee matkabloggaajat. :)
Meillä oli yliopistolla Merete luennoimassa muutamia kursseja, ja sittemin innostuin lukemaan hänen kirjojaankin. Pidin sekä opetuksesta että sen tyylistä, joka oli hyvin keskusteleva. Kirjatkin ovat jotenkin kauniita, kuvaileva, ja silti maanläheisiä. Sellaisia pieniä oivalluksia, hetkien minikertomuksia.
Kiitos Miika & Gia! Tuttujahan me olemme, monet meistä matkabloggaajista, nekin, joita ei ole edes koskaan oikeasti tavannut!
Mereten useammastakin kirjasta olen pitänyt ja minusta tuo oli ihan kiva oivallus jotenkin työn sisällön tuomiseksi mukaan.
Mukava postaus, onhan se hauska päästä vähän kurkkaamaan muiden arkeen :) Mma Ramotswe- dekkarit on ihania, pitäisikin hakea uusi luettavaksi!
Kiitos Laura! Minulla on kaikki Mma Ramotswet ja ostan uusimman aina heti kun se ilmestyy :-)
Afrikan rannikkoristeilyn reitti näytti niin mielenkiintoiselta.. aikamoinen seikkailu varmasti! Etätyöpäivät on tosi kivoja, ja tietysti toimistollekin on entistä mukavampi aina pienen tauon jälkeen mennä :).
Kiitos Liza! Yritän pitää yhden etätyöpäivän viikossa, jos mahdollista, ja ehkä 3 päivänä kuussa se onnistuukin. Ovat ne yleensä rauhallisempia päiviä kuin päivät toimistolla.
Itsekin täällä juuri mietin mikä päivä olisi hyvä päivä taltioida päivän tapahtumat tälläistä postausta varten! Lähiaikoina olisi tarkoitus toteuttaa.
Tosi kiva oli kurkistaa sinun päivääsi ja kyllähän se ehkä matkabloggaajalla väkisinkin tulee päivään myös matka-aiheita. Minulla ainakin harvassa ne päivät ettei tulisi käytyä katselemassa esim. mitään matkatarjouksia tai lukemassa jonkun blogitarinaa jostain päin maailmaa. :)
Kiitos Virpi kommentistasi. Jää odottamaan päiväsi kuvausta …
Ai niin, meidänkin piti tehdä tällainen! Ja voin yhtyä tuohon Borneon Kinabatangan-joen suositteluun! Mekin käytiin siellä kolme vuotta sitten, täällä lisää meidän huikeasta reissusta!
Kiitos Artsi (ja terveiset Arnalle). Ai tekin olette käyneet Kinabatang -joella. On se ihan oma maailmansa! Vaikka asuisi sivistyneesti lodgeissa … toisin kuin te :-)
Näitä arkijuttujakin on kyllä kiva lukea :) Voisi itsekin toteutaa tän my day -haasteen joku päivä. Tämän hetkistä arkielämää valotin jo vähän viime postauksessani, mutta vois olla kiva kertoa myös yksityiskohtaisesti jostain tietystä päivästä!
Kiitos Jenna! Luinkin Sinun juttusi tuosta aika massiivisesta kotimaanmatkailusta. Tsemppiä vaan loppusuoralle!
Kiitos Pirkko kivasta jutusta! Varsin tapahtumarikas päivä sinulla. Kiva idea kuvata noita sähköpostien aiheita! Ei noi onneksi muille mitään juuri kerro, mutta kertoo siitä minkälaisessa sisäisessä koodiviidakossa sitä itse kukin töissään on. Ja hauska oli havaita, että teillä oli yövieraalle samanlaiset pussilakanat kuin meilläkin on kotona :) Sain kaverilta yhden aikanaan lahjaksi ja sitten ostin itse toisen -Good night!
Kiitos kommentistasi Kirsi! Siinähän niitä koodeja menee, useimmissa maileissa.
SAP on tosin osittain jäänyt ja nykyisin työskentelen enimmäkseen Sungaardin ja Oraclen järjestelmien kanssa.
Hauska tapa tuo sähköpostien ensimmäisten lauseiden poimiminen. Ihan mielenkiinnosta katsoin omia sähköposteja läpi, mutta siellä ei ollut mitään mitä voisi julkaista. :D Kaikissa tuli heti jonkun asiakkaan nimi esille tai joku muu vastaava juttu, jota muuttamalla koko idea vesittyisi heti. Noissa koodeissahan sillä ei ole niinkään väliä.
Hauska näitä on ollut lukea, ja Rami taitaa tosiaan nyt olla mielipiteineen aika yksin! ;D
Kiitos kommentistasi Sarri! Koodaat vaan asiakkaan nimet muotoon Aku Ankka, niin lähtisikö se siitä …