Venemessut feature

Göran Schildtin jäljillä venemessuilla

Suunnitelmamme sunnuntain Venemessu-retkellemme oli hyvä, vaikka muutamia kivoja yllätyksiäkin tuli vastaan. Messusuunnitelma on aina hyvä olla olemassa, sillä Helsingissäkin messukeskus on sen verran iso, että muuten halleihin eksyy ihmettelemään satunnaisesti vastaan tulevia asioita ja mahdollisesti mielenkiintoisimmat jutut jäävät kokonaan näkemättä/kokematta.

Göran Schildt 100 vuotta

Pääkohteemme oli keskustelutilaisuus Göran Schildtin ja Leroksen ympärillä, joka oli tuonut myös edesmenneen kirjailijan vaimon, Christine Schildtin, Suomeen.
Tänä vuonnahan, tarkkaan ottaen 11.3. tulee kuluneeksi 100 vuotta Göran Schildtin syntymästä, kuten, vähän myöhemmin, Suomen itsenäistymisestä.

Christine Schildt
Christine (ja Göran) Schildt

Keskustelun juonsi toimittaja Jarmo Ratinen, aloittamalla Göran Schildtiä (tai oikeastaan siis filosofi Herakleitosta) lainaten: Panta rhei, kaikki virtaa. Kapeasti ajatellen näinhän on merellä, mutta Herakleitos taisi kyllä tarkoittaa laajemminkin, että kaikki muuttuu koko ajan ja pysyväisyys on vain hetkellinen harha.

Christine Schildt pyytää heti aluksi anteeksi huonoa suomenkieltään: onhan hän asunut koko ikänsä enemmän tai vähemmän ulkomailla, mutta löytyvät ne suomenkielisetkin sanat sieltä.

Schildt, keskustelijat venemessuilla
Jarmo Ratinen, Hannu Rajala, Christine Schildt ja Magnus Lindberg

Aloitetaan heti Lerokselta, miksi juuri Leros?

Monet olivat kehottaneet Schildtejä olemaan menemättä Lerokselle: ”It is a very ugly island”, mutta Leroksella asuva kirjailija Sun Axelsson asui saarella ja oli kehunut saarta ja niinpä Schildtitkin kuitenkin päätyivät saarelle. He olivat siinä vaiheessa myös jo kyllästyneet pitkään matkaan Italiasta Kreikan saaristoon ja tukikohta Kreikassa oli alkanut tuntua hyvältä ajatukselta ja niinpä he tuolloin, kesällä 1965, viipyessään saarella vain kolme päivää, ostivat sieltä talon. Seuraavana kesänä he palasivat saarelle ja alkoivat kunnostaa taloa, josta sitten tulikin heidän toinen kotinsa, jossa he asuivat yleensä puolet vuodesta. Lähes kaikki Göran Schildtin kirjat on kirjoitettu saarella.

Miten Göran Schildtin kirjat syntyivät?

Jokaisen purjehduspäivän iltana Göran kirjoitti veneen lokikirjaan niin kuljetun reitin kuin päivän tapahtumat. Seuraavaksi hän useimmiten kirjoitti matkasta 7-8 artikkelia Svenska Dagbladetiin ja sitten lopulta kirjan. Teksti siis jalostui kirjaksi vähitellen.
Alvar Aallon kolmiosaisen elämänkerran kirjoittaminen kesti kymmenen vuotta, sillä Göran oli tarkka ja huolellinen kirjoittaja: jokainen yksityiskohta oli tarkistettava. Näinä vuosina Schildtit kiersivät maailmaa Aallon tuotantoon tutustuen ja kävivät myös Yhdysvalloissa kolme kertaa.

Miten Sinä hyppäsit Daphneen?

Rakkaudesta! En tiennyt mitään purjehtimisesta enkä ollut koskaan ollut merellä, mutta lähdin mukaan, sillä rakastuin heti Göraniin. Ensimmäinen matkamme suuntautui paitsi Välimerelle myös Mustalle merelle, jossa purjehdimme kovassa tuulessa enimmäkseen vastatuuleen ja jokaisessa satamassa harkitsin kotiin lähtemistä, mutta jäin sitten aina lopulta kuitenkin.

Asut edelleen osan vuodesta Leroksella?

Göranin vielä eläessä rakensimme Lerokselle pienen nykyaikaisemman talon, jossa elämä on sen verran helppoa, että voin viettää edelleen saarella noin puolet vuodesta. Vanha talomme on suljettu, mutta avaan sen vierailijoille, jotka haluavat tutustua paikkaan, jossa Göran Schildtin kirjat on kirjoitettu. Leroksella saatan kuunnella Sibeliusta ja kaivata Suomeen – ja Suomessa Mikis Theodorakista ja kaivata Kreikkaan. Kreikassa elämä on kuitenkin helpompaa ja rauhallisempaa kuin Suomessa.

Göran Schildt Regatta

gs_regatta_flyer_2017Mukana lavalla olivat myös Hannu Rajala, joka kertoi miten hän S/Y Sea Diana -veneen kipparina on osallistunut tänä syksynä 8. kerran järjestettävään Göran Schildt Regattaan Kreikan vesillä.

Regatta on järjestetty vuodesta 2010 alkaen ja tänä vuonna se purjehditaan aikaisempaa pitempänä (100 mailia, 4 päivää) Göran Schildtin 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi, kertoi Magnus Lindberg, Christine ja Göran Schildt -säätiöstä.
Purjehtimisen lisäksi regatta tarjoaa kulttuuripitoista iltaohjelmaa ja muuten vaan mukavaa purjehdushenkistä yhdessäoloa.

Kulttuuriohjelmasta vastaa Artemis-ryhmä, jonka esityksiä pääsee tänä keväänä katsomaan Suomen kiertueella, jonka huippukohtana on esiintyminen Daphne-veneen luona Forum Marinumissa Turussa Göran Schildtin syntymäpäivänä 11.3. Onpa Forum Marinumin ravintolakin saanut juhlavuoden kunniaksi uuden nimen: Göran.
Regatasta (ja Göran Schildtistä) voi lukea lisää myös maaliskuun Vene-lehdestä.

Vanhoja veneitä ja meriharakka

Göran Schildt -teeman jälkeen kiertelimme tietysti muutenkin messuilla. Löysimme entisöidyt Kultaranta -veneet ja yllätyimme todella positiivisesti löytäessämme Outboard Museumin vanhasta veneestä puoli metriä korkean Meriharakan!

Entisöity Kultaranta-vene Entisöity Kultaranta-vene

Kultaranta II -vene on vuodelta vuodelta 1929 ja se on ollut presidenttien Relander, Mannerheim, Ryti, Paasikivi ja Kekkonen käytössä vuoteen 1959 asti.
Kultaranta (I) -vene on vuodelta 1921 ja on ollut presidenttien Ståhlberg, Relander, Svinhufvud ja Kallio käytössä.  Viime kesänä Naantalissä näimme Kultaranta VIII -veneen rantautuvan Kultarantaan siellä vieraillessamme.

Meriharakka venemessuilla Meriharakka venemessuilla

Merellisiä  valokuvia ja meriharakka!

Katsoimme myös hienoja, merellisiä, valokuvia Horisontti-näyttelyssä ja Pekka Lehtosen kuvia kotirannoiltamme, Haukilahdesta. Löytyipä Pekankin kuvien joukosta kuva meriharakasta, ja saimme siitä jopa laadukkaan digiversion käytettäväksi tässä jutussa.

Tuplasateenkaari Leif Rosas
Leif Rosaksen kuva Tuplasateenkaari Horisontti-näyttelyssä
Nuori meriharakka Pekka Lehtonen
Pekka Lehtosen kuva Nuori meriharakka Haukilahden rannalla

Merellistä rekvisiittaa

Purjeveneitä messuilla ei tänä vuonna juurikaan nähty – olisikohan niin, että niitä nähdäkseen pitää matkustaa Allt för Sjön -messuille Tukholmaan? Moottoriveneitä, soutuveneitä ja muita vesikulkuneuvoja sen sijaan oli esillä paljon, samoin erilaista merellistä rekvisiittaa. Vähän hypistelimme pieniä sähkömoottoreita: jos vaikka sellaisen soutuveneeseemme vielä hankkisimme.
Ja olihan tarjolla merellistä muotiakin, vauhdikkaassa High Heels -tanssiryhmän toteuttamassa muotinäytöksessä, merellisen musiikin vauhdittamana.
Henkilökohtaisesti minua hymyilytti eniten kappaleen Mambo Number 5 -kohdalla: olinhan joskus kuunnellut sitä lähes taukoamatta Tallinna – Helsinki väliä purjehtiessamme silloin mukana olleen kymmenvuotiaan kummipoikani toivomuksesta!

Optimistijolla venemessut if High Heels muotinäytös venemessutVenevarusteita venemessuilla

Lokikahvila

Lopuksi istuimme parin lyhyen esityksen verran Lokikahvilassa.
Olli Jokinen sanaili veneilyn tulevaisuudesta virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden tiimoilta. Tuo Pokemon-pelistä tuttu lisätty todellisuus voisi jossain vaiheessa tuoda vaikka lisätä veneen tuulilasista näkyvään maisemaan saarien nimet! Monen monta kertaa merellä kävi mielessä, että olisipa kätevää, kun saarilla ja luodoilla olisi nimet.

High Heels muotinäytös venemessut High Heels muotinäytös venemessut

Lokikahvila Lauri Kaira venemessut
Lauri Kaira Lokikahvilassa

Lauri Kaira poimi esitykseensä joitakin veneilyn historiaan liittyviä tarinoita Loki-palvelusta: metsästysretkeen liittyvä purjehduskuva vuosisadan alusta oli hiukan sitä tutkittaessa tuonut esiin kokonaisen tarinan ja kieltolainkin aikana valtakunnan silmäätekevät suhtautuivat ainakin merellä alkoholijuomiin melko suopeasti. Eipä olisi Algot Niska, salakuljettajana kunnostautunut, muuten tainnut päästä NJK:n jäseneksi …

Majakkaseura oli luonnollisesti myös esillä messuilla – tarttuipa sieltä mukaan jopa ainoa tekemämme messuostos, Majakkaseuran kalenteri vuodelle 2017. Nyt helmikuussa sen saa messuilta edulliseen 8 euron hintaan – suosittelemme!

Majakkaseura venemessuilla

Matkavinkkejä

Kiertelimme lopuksi hiukan myös messujen matkailuosastoilla. Etelä-Suomen saaristo olikin mukana messuilla useammalla osastolla, mutta vinkkeja hahmottelemaamme retkeen Merenkurkkuun ja Pohjois-Suomen majakoille emme tällä kertaa saaneet.
Tämä matka taitaa olla sellainen, että sen eteen täytyy ihan itse tehdä jonkin verran suunnittelua ja tutkimusta, tätä ei taida voida ostaa pakettina tai palveluna 🙂

Iloinen Inkoo lupasi tarjota meille pullakahvit seuraavalla Inkoon vierailullamme, siis Inkoonkin täytyy olla yksi kesäkohteitamme!

Iloinen Inkoo

 

 

12 kommenttia artikkeliin ”Göran Schildtin jäljillä venemessuilla

  1. Kiitos Lady! Kyllähän se niin on, että venemessut on yksi kevään merkeistä! Nytkin jo aurinko paistaa mukavasti ja etelärannikolla lumetkin ovat kohta muisto vain.

  2. Mä luin opiskelijana paljon Göran Schildtin kirjoja, niiden avulla pääsi Kreikkaan, jonne ei ollut silloin varaa matkustaa. Sitä Kreikkaa ei muuten enää ole, maa on muuttunut valtavasti.
    Olen tavannut henkilökohtaisesti Christine Schidtin Leroksella, siellä heidän kodissaan. Minulle se puutarha oli kuin pyhiinvaelluspaikka, olin siitä niin paljon lukenut. Miten tällainen vierailu järjestyi, selviää täältä:
    http://www.rantapallo.fi/kaukaahaettua/2013/10/28/leros/

  3. Kiitos Anna K! Ja kiitos ihan erityisesti linkistä! Ehkä mekin vielä jonain päivänä käymme uudelleen Leroksella siten, että olemme sopineet vierailusta tuonnekin. Purjehdusreissulla siellä kerran jo kävimme, mutta silloin emme olleet sopineet mitään eikä aikaakaan asian selvittämiseen juuri silloin oikein ollut.

  4. Minäkin olen joskus lukenut Schildtin Önskeresan. Purjehdus nyt kiinnostaa aina vaikka en ole Kreikassa purjehtinutkaan.

    Minulle on muuten usein tullut mieleen tuo sama ajatus, miksei saarissa voi olla nimi- kylttejä, olisi mukava tietää aina tarkalleen minkä saaren ohi lipuu tarkistamatta aina merikartasta.

    1. Kiitos Terhi! Kreikassa kaksi reissua purjehtien tehneenä voin suositella sitä myös purjehdusmatkakohteena. Navigointi on helppoa ja tuuletkin ilmeisesti melko ennustettavia.

  5. Nyt täytyy myöntää että Schildt ei ollut minulle tuttu kirjailija ollenkaan… ilmeisesti aukko yleissivistyksessä joka täytyy korjata 🙂

    1. Sukupolvijuttu varmaan 🙂
      Luultavasti pieni gallup omassa ikäluokassani tuottaisi tulokseksi, että noin kaikki ovat elleivät lukeneet ainakin yhden Göran Schildtin kirjan ainakin kuulleet hänestä. Mutta vastaavasti sitten tietysti on paljon juttuja, joista me emme ole kuulleet koskaan mitään.

    1. Kiitos Otto! Kuten tuossa juuri yllä totesin, niin taidat olla liian nuori 🙂

  6. Kiitos Heidi! Meiltäkin venemessut ovat monena vuotena jääneet väliin kun emme enää purjehdi, mutta tällä kertaa lähdimme messuille Göran Schildt -kuvion takia ja löytyihän sieltä sitten tosiaan kaikkea muutakin enemmän tai vähemmän mielenkiintoista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.