Asumuksena mongolialainen ger

Terelj

Mongoliassa lähdimme viikonlopuksi pääkaupunki Ulan Batorin ulkopuolelle Terelj Lodge -nimiseen ger-kylään. Kaipa sitä voi ger-kyläksi sanoa, sillä hotellin tai erillisten mökkien sijaan alueella on ehkä 100 perinteistä geriä.
Siis tämän kylän alueella, kyliä taas tässä luonnonpuistossa on ainakin kymmeniä ja luonnonpuistoja taas maassa kymmeniä, eli vaan sattumalta ger-majoitusta mahdollisesti miettiessäsi et todennäköisesti päätyisi samaan kylään!

Terelj Lodge Mongolia Terelj Lodge Mongolia ger

Turkissa ger-tyyppisestä rakennuksesta käytetään nimeä jurtta, mutta Mongoliassa ne siis ovat gerejä. Paimentolaisuus vaati asumukselta siirrettävyyttä, sillä karja laidunsi eri vuodenaikoina eri alueilla ja paimentolaiset muuttivat karjan mukana.

Paitsi Mongoliassa samantyyppisiä asumuksia on monessa Stan-valtiossa, kuten Afganistanissa, Pakistanissa, Kazakstanissa, Kirgiisiassa, Uzbekistanissa ja Tadjikistanissa.

Gerejä näimme pääkaupungissa: siellä täällä kerrostalojen väleissä on yksittäisiä gerejä tai sopivilla vähän isommilla tonteilla pieniä ger-kyliä. Ison rakennustyömaan lähellä oli useita gerejä ja paikallisoppaamme kertoi rakentajien asuvan niissä.

Ger-asutus Ulan Batorissa luo kuitenkin ongelmia niin niiden lämmityksen kuin viemäröinnin osalta. Ger-alueilla on, useimmilla ainakin, sähköä saatavilla, mutta maaltak kaupunkiin muuttaneet paimentolaiset käyttävät kuitenkin mieluummin hiiltä, joka talvikuukausina heikentää pääkaupungin ilmanlaatua.

Ger Ulan Bator Lodge Mongolia
Gerejä kuvattuna hotellimme (Premium Hotel) ikkunasta Ulan Batorissa
Ger Ulan Bator Lodge Mongolia
Gerejä Zaisanin näköalapaikalta kuvattuna Ulan Batorissa

Siirrettävä pyöreä rakennus

Ger on pyöreän teltan näköinen rakennus, jonka sisimpänä kerroksena on puinen kehikko. Kehikon päällä on muutama kerros paksua villahuopaa ja päällimmäisenä vedenpitävä markiisityyppinen kangas.

Gerin keskellä on kamina ja katossa on aukko savupiipulle, mutta myös valolle.

Terelj Lodgessa oli gerejä, joissa oli jopa mukavuudet. Aina kahden perinteisen gerin väliin oli rakennettu kaksi kylpyhuonetta sisältävä kiinteä rakennus, johon sitten gerit liittyivät kummaltakin puolelta.

Ger on niin iso, että siihen mahtui helposti kaksikin parisänkyä, muutama tuoli, pöytä ja hyllykkö.

Terelj Lodge MongoliaTerelj Lodge Mongolia ger Terelj Lodge Mongolia

Kaikki alueen gerit eivät olleet kylpyhuoneellisiä, mutta alueella oli myös, kuten vaikka leirintäalueilla erilliset wc- ja suihkutilat naisille ja miehille.

Mongolian turisteille majoitusta tarjoavista ger-leireistä ilmeisesti vielä vain pieni osa on varustettu mukavuuksilla – ja kieltämättä, jotain perinteisyydestä menetetään kylpyhuoneen myötä, mutta toisaalta pidämme oman kylpyhuoneen tuomasta mukavuudesta!

Kesällä Mongoliassa voi etenkin päivisin olla todella kuumakin, mutta yöt olivat ainakin kesäkuun alussa vielä hiukan viileämpiä, joten illalla leirin henkilökunta kävi sytyttämässä tulet jokaiseen geriin. Yksi kunnon pesällinen nosti lämpötilan hetkeksi lähes kolmeenkymmeneen asteeseen. Jonkin ajan kuluttua tuli hiipui itsekseen ja gerin lämpötilakin taas laski vähitellen, mutta siinä vaiheessa peiton alla oli jo niin lämmintä, että pärjäsimme loistavasti aamuun asti.

Terelj Lodge Mongolia Terelj Lodge Mongolia
Terelj Lodge Mongolia Terelj Lodge Mongolia

Kylpyhuoneessa oli pesuallas, suihku ja wc. Lämmintä vettä tuli hiukan vaihtelevasti, eli suihkussa saattoi hetkellisesti saada niskaansa kylmänkin suihkun, mutta kunhan vedenlämmittimet siellä jossain taas ehtivät lämmittää lisää vettä, niin kyllä se vesi siitä lämpenikin.

Terelj Lodge Mongolia
Gerin kylpyhuone – vesitonkka lattialla on sähkökatkojen varalle wc:n huuhteluun, muuten kylpyhuoneessa oli juokseva vesi. Parin vuorokauden aikana kohdallemme osui yksi muutaman tunnin sähkökatko.
Terelj Lodge Mongolia
Kylpyhuoneettomissa gereissä oli kiva terassi ja isot lasiovet – melkein kävi kateeksi 🙂
Terelj Lodge Mongolia
… vaikkaoli meilläkin tällainen patio

Vieraana ger-asumuksessa

Ger-asumiseen pääsimme myös tutustumaan vierailulla paikallisen perheen luo. Kuulemma monet perheet, tai osa perheestä, asuu edelleen kesällä gereissä, kuten suomalaiset kesämökeillä. Gerit ovat ehkä isovanhempien asumuksia ja kesällä lapset ja isovanhemmat muuttavat takaisin maalle siinä missä talvella koko suurperhe asuu kaupungissa.

Ger MongoliaGer Mongolia

Perhe, jonka luona vierailimme, hankki kesäisin lisätuloja toivottamalla turisteja vieraaksi kotiinsa. Niinpä pääsimme tutustumaan myös tällaiseen geriin ja jopa osallistumaan perinteisen aterian valmistukseen perheen äidin ja tyttären kanssa.

Gerissä oli toisella laidalla keittiötarvikkeita, keskellä uuni kuten turistimajoituksenkin gerissä ja toisella laidalla patjoja ja tietysti iso televisio. Sähkö televisioon ja puhelimien lataamiseen saatiin aurinkopaneeleilla.

Ger Mongolia

Ger Mongolia
Kosmetiikkahylly gerissä

Tähän geriin ei todellakaan oltu liitetty betonirakennusta, jossa olisi sijainnut kylpyhuone, mutta ger oli kirkasvetisen joen rannalla ja pihan perellä oli puisella kehikolla ympäröity riuku.

Ger Mongolia

Buuzeja rypyttämässä

Buuzit, joita yhdessä valmistimme, ovat kuten dumplingit, joita olemme nauttineet ainakin Kiinassa ja Kaukasuksella, mutta siinä missä ne vaikka Kiinassa useimmiten täytetään vihanneksilla, mongolialaiset buuzit täytetään tukevasti lihasipulisekoituksella. Nyyttitaikina tehdään jauhoista ja vedestä.

Vaikken nyt varsinaisesti voikaan kehua taidoillani rypyttää karjalanpiirakoita, niin sen verran idea on minulle kuitenkin tuttu, että näidenkin nyyttien rypyttäminen sujui melko pienellä opastuksella. Valmiiksi koottuja nyyttejä höyrytettiin sitten gerin keskellä olevan uunin päällä ehkä 20 minuuttia, jonka jälkeen ne nautittiin sellaisenaan, hiukan paprikatomaattisalsalla höystäen.

Ger Mongolia   Ger MongoliaGer MongoliaGer MongoliaGer MongoliaGer Mongolia  Ger Mongolia

Juomaksi tarjolla oli suolaista maitoteetä, mutta onneksi meillä oli myös omat vesipullot mukana, sillä paikallinen juoma ei oikein napannut!

Ruuanvalmistuksen lisäksi perhe tarjoaa turisteille mahdollisuuden ratsastamiseen ja toki käytimme senkin, mutta lisää ratsastuksesta ja muistakin mongolialaisten suosimista urheilulajeista sitten toisella kertaa!

Kuninkaalliset gerit

Gereihin vielä palataksemme, niin Ulan Batorissa vierailimme Mongolian viimeisen kuninkaan Bogd Khanin palatsissa ja näimme siellä myös kuninkaan käytössä olleita gerejä, myös sadalla leopardin nahalla verhoillun! Näitä gerejä emme kuitenkaan päässeet näkemään sisältä (jos niiden sisällä nyt enää mitään olikaan).

Ger Ulan Bator Bogd Khan Ger Ulan Bator Bogd Khan

Tuliaisgerit

Matkamuistomyymälöistä olisi voinut ostaa mukaansa ger-rakennussarjan. Tosin siinä asuvalle nukelle olisi tullut ulkona vilu, sillä rakennussarjasta puuttuivat huopakerrokset.

Rakentaminen ei kuitenkaan ole ihan meidän juttumme, joten päädyimme pahviseen geriin, joka oli huonekalujen sisään täytetty suklaalla!

Ger Mongolia Ger Mongolia Ger Mongolia

 

Artikkelin avainsanoja
, , , ,

28 kommenttia

    • Kiitos Heidi! Mongolia on vähän “syrjässä” muilta kuin Trans-Siperian reitiltä, eli siksi se meilläkin on jäänyt vasta näin pitkälle maalistallamme (maani #124) – mutta ei se erityistä seikkailuhenkisyyttä vaadi. Ehkä jotkut Afrikan maat alkaisivat sitä jo vaatia, tai Lähi-idän sotaa käyvät maat, mutta niihin emme suunnittele menevämmekään.

  • Olisin kuvitellut noiden gerien olevan paljon alkeellisempia, mutta siellähän oli kaikki mukavuudet, joita ihminen voi tarvita 🙂

    • Kiitos Sini! Gerejä on toki eri tasoisia ja me valitsimme tällaisen mukavuuksilla varustetun version. Paikallinen olikin sitten tyyliin riukuvessa ulkona ja peseytyminen joessa.

  • Olen ollut jurtassa sisällä Kööpenhaminassa, missä seurana oli jazztupakkaa polttavia hollantilaisia. Totesin, että ne ovat yhtä tylsiä kuin kaljoittelevat suomalaiset, mutta itse jurtassa viihtyisin. Muuten tuo näyttää olevan luxusversio puolijoukkueteltasta.
    Ehkä jollekulle on eksoottista viettää yö teltassa, mutta minulle tietenkään ei.

    • Kiitos Stacy! Enemmän tuo ger jo tuntui talolta kuin teltalta, vaikka kieltämättä öinen lyhyt sadekuuro kyllä ropisi senkin katolla.

  • Jurtasta olen kuullut, mutta ger oli minullekin uusi sana. Yllättävän viihtyisiä sisäpuolelta. Luulin, että siellä olisi pimeämpää. Kyllä tuollaisessa voisi hyvin yönsä viettää.

    • Kiitos Merja! Käsittääkseni ger ja jurtta tarkoittavat suunnilleen samaa, mutta tuolla suunnalla käytetään sanaa jurtta, turkinkielisillä (tai kielisukuisilla) alueilla käytetään tuota jurttaa.

    • Kiitos kommentistasi! Tuo paikallisten ger, jossa myös vierailimme, lienee kyllä hyvin alkuperäinen. Turistikäyttöön tuo kylpyhuoneen liittäminen ei tietenkään ole alkuperäistä, etenkään kun alkuperäinen on helposti muutettavissa, mutta tavalliseen tapaan rakennettu kylpyhuone ei todellakaan ole siirrettävissä.

  • Äärimmäisen eksoottinen kohde ja paljon mielenkiintoisia faktoja! Mielenkiintoista, miten vanhat perinteet sisällytetään nykyajan elämäntyyliin. Sanaa ‘ger’ en ole aikaisemmin kuullutkaan. Muutenkin kaikki nämä Stan-valtiot, Mongolia ja Kirgiisia jne ovat mulle todella vieraita paikkoja, joissa käymistä en ole oikeastaan ikinä edes harkinnut. Ehkä sitten kun kaikki muut paikat on nähtyjä – kuten teidän tapauksessa 😉

    • Kiitos Jenna! Kirgiisia ainakin tuntuu nykyisin olevan monen vähemmänkin matkailleen listoilla – onhan se hiukan eksoottinen ja suht lähellä oleva kohde, eli suosittelen tutkailemaan myös niitä kohteita mahdollisen reissun kohteena, joita ei ihan ensimmäiseksi olisi harkinnutkaan kohteeksi 🙂

  • Mongolia on isäni haavekohde, joten näytän tämän postauksen hänelle myös! Mielenkiintoinen paikka ja aivan varmasti hieno kokemus – todella hyvin onnistuit myös nyyttien rypytyksessä, se ei varmasti ole ihan helppoa.

    • Kiitos Karoliina! Kerropa samalla isällesi, että näitä juttuja ilmestyy näinä viikkoina pieni sarja – ja jos vielä niiden jälkeenkin on jotain kysyttävää, niin voimme toki yrittää vastata, jos vaan osaamme.

  • Wau, upea kokemus varmasti! Ehdottomasti haluaisin itsekin päästä yöpymään tällaisessa jos Mongoliaan pääsen! 🙂
    Vaikka Wc onkin täydellinen lisä majoituksessa, niin kieltämättä vähän hassulta sellainen näyttää yhtäkkiä noiden välissä 🙂
    Ja ihana kokemus tuo paikallisten kanssa ruuan tekeminen 🙂 Mekin syötiin noita nyyttejä Georgiassa 🙂

    • Kiitos Sandra! Ruoka Mongoliassa oli kaiken kaikkiaan aika lihavoittoista. Nuo nyytitkin täytettiin lähes pelkästään lihalla, mitä nyt vähän sipulia mukana mausteeksi. Olemme tarvittaessa sekasyöjiä, eli emme mitenkään vakaamuksellisa kasvissyöjiä, mutta tällä reissulla lihaa alkoi kyllä olla tarjolla turhankin paljon.

  • Olin kyllä vähän pettynyt kun näin nuo kuvat, noissa gereissähän on kainki mukavuudet. Niitä ei kyllä voi purkaa ja ottaa mukaansa jos kylpyhuone on sementistä. Kaupungissakin näytti olevan korkeampia kerrostaloja kuin meillä päin. Hauskan näköistä muuten kun kerrostalojen välissä on perinteinen jurttakylä.

    • Kiitos Terhi! Perinteisen gerin voi purkaa – ja kyllä tämänkin olisi varmaan voinut, mutta kylpyhuone olisi kyllä jäänyt paikalleen 🙂
      Ulan Bator on ihan tavallinen (?) miljoonakaupunki, pilvenpiirtäjineen kaikkineen, mitä nyt gerejä korkeiden talojen välissä ei taida missään muualla olla.

  • Jurtista olen itsekin kuullut, mutta ger on oudompi nimi. Kyllähän tuollaisilla mukavuuksilla voisi muutaman yön viettääkin! Kiinnitin huomiota gerien sisäpuolen puuosiin. Jotkut niistä oli taidokkaasti ja koristeellisesti tehty.

    • Kiitos Anita! Gerit olivat tosiaan sisältä oikein kauniita.

  • Ajattelin kanssa, että nyt tulisi todella alkeellista majoitusta, mutta nuohan olivat todella hienoja. Taikinanyytit näyttivät myös herkullisilta, maistuisi itselleni varmasti. Tuollainen matka kiinnostaisi itseänikin.

    • Kiitos Sandra! Maabongaus vie mielenkiintoisiin paikkoihin – oikeastaan aina, eli jokainen maa on omalla tavallaan kiehtova.

  • Kyllä tuo kieltämättä aikamoiselta luksusteltalta vaikuttaa verrattuna ainakin siihen mielikuvaan, joka minulla on ollut noista Mongolian leireistä. 🙂 Muttta varmasti hyvä, että eritasoisia majoituksia alkaa kehittymään turismin myötä. Kiinnostava reissu kyllä teillä ollut siellä!

    • Kiitos Anna-Katri! Kuten jo sanoit, minusta on kiva, että niin junissa kuin gereissä on vaihtoehtoja. Ihan alkuperäistä geriä hakevallekin niitä kyllä löytyy!

  • Mielenkiintoista! Tällaista ei ihan joka matkablogista pääsekään lukemaan. Ehkä joku päivä itsekin pääsen tuolla käymään.

    • Kiitos Anna! Tervetuloa vaan blogimme lukijaksi säännöllisemminkin – meidän reissumme kun nyttemmin aika useinkin ovat vähän eksoottisempia kun etsimme uusia kohteita 125 maan jälkeen 🙂

  • Hei, olen asunut Ulan Baatorissa, joten Ger -kaupunginosat ovat varsin tuttuja. Valitettavasti ne ovat myös suurin saastuttaja UB:ssa. Noin 60% väestöstä pääkaupungissa asuu näissä ja lämmittäminen ja ruoan valmistus taphtuu käyttäämällä halvinta ja epäpuhtainta hiililaatua. (puutahan ei juurikaan ole polttaa asti.) Aiemmin oletin saateiden johtuvan pääasiassa hiilivoimaloista. Niiden käyttämä hiili on kuitenkin parempilaatuista ja on niissä jonkin asteiset puhdistuslaitteistot.
    Yt
    Risto

    • Kiitos kommentistasi! Paikallinen oppaamme kyllä mainitsi myös tuosta saastuttamisesta, mm. jonkun vuorten juurilla olevan asuinalueen osalta, että se on suosittu ja hyvämaineinen siksi, että talvella, kun kaikki ger-asukkaat lämmittävät täysillä, tuolla alueella on vähemmän saasteita kuin lähempänä keskustaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.