Avainsana-arkisto: Mongolia

Mongolia kustannukset feature

Mongolian reissun kustannukset

Matkareittimme Mongoliaan kulki lentäen Moskovan kautta Pekingiin, sieltä junalla Ulan Batoriin ja edelleen lentäen Moskovaan, jonne pysähdyimme vielä paluumatkalla kolmeksi päiväksi. Moskovasta lensimme Helsinkiin, sillä ihan alkuperäinen ajatuksemme junamatkasta tälläkin välillä osoittautui sen verran lentämistä kalliimmaksi, että luovuimme siitä.

Mongolian jutut tuli jo kirjoitettua, eli:

Palataan Pekingiin ja Moskovaan vähän myöhemmin, mutta otetaan tähän väliin matkan kustannusyhteenveto.

Traveller

Tuntemistamme matkatoimistoista Traveller vaikutti sellaiselta, joka osaisi tämän alueen ja niinpä keväällä käännyimme heidän puoleensa alustavalla ideallamme ja lukuisien mailien jälkeen ostimmekin sitten kokonaisuuden heiltä.

Kokonaisuus käsitti lennot, junamatkan Pekingistä Ulan Batoriin, Mongolian paketin, joka käsitti Mongoliassa kaiken, aterioita myöten, ja hotellit Pekingissä ja Moskovassa. Mongolian osuus oli ns. “talutettu”, eli paikallisopas ja kuljettaja noutivat meidät rautatieasemalta, kuljettivat hotellille, hakivat hotellilta kaupunkikierrokselle ja parin päivän retkelle Tereljin luonnonpuistoon ja palauttivat taas hotellille. Ihan omillamme olimme Ulan Batorissa vain pari iltapäivää. Pekingissä ja Moskovassa olimme kokonaan omillamme, eli nämä kaupungit olivat täysin omatoimikohteita.
Traveller huolehti myös tarvittavat kolmen maan viisumit meille molemmille.

Peking TiananmenMoskova

Kustannukset

Travellerille maksoimme nämä erät:

  • Lennot (Aeroflot), 1 759 euroa (siis kahdelta, kuten kaikki muutkin kulut)
  • Mongolian paketit, 1 638 euroa
  • Junaliput Peking – Ulan Bator, 758 euroa
  • Kiinan, Mongolian ja Venäjän viisumit, 540 euroa (90 euroa kappale!)
  • Hotelli Novotel Beijing Xin Qiao, 2 yötä, 238 euroa
  • Hotelli Inn Eliton Moskovassa, 2 yötä, 385 euroa
  • Palvelumaksu 50 euroa
  • Yhteensä 5 368 euroa (eli 2 684 euroa per nuppi)

Pidimme muuten Travellerin läpinäkyvästä tavasta näyttää meille erikseen kunkin osuuden hinta!

Muut menot olivatkin sitten tällä kertaa jokseenkin minimaaliset, eli:

  • Lentokenttäpaikoitus, 68 euroa
  • Taksit ja metrot Kiinassa, 45 euroa
  • Taksit ja metrot Moskovassa, 37 euroa
  • Jokiristeily Moskovassa, 19 euroa
  • Eläintarha Pekingissä, 5 euroa
  • Dinosaurusmuseo Mongoliassa, 4 euroa
  • Oppaan juomarahat Mongoliassa, 12 euroa
  • Matkamuistoja, 4 euroa

Kootut selitykset

Niin Pekingissä kuin Moskovassa otimme Uberin lentokentältä hotellille, vaikka miljoonakaupungissa se tarkoittikin pitkää istumista ruuhkassa.
Moskovassa palasimme Sheremetyevon kentälle Airport Expressille, joka lähti Belorussky-asemalta, jonne hankkiuduimme tietysti metrolla.

Talixo
Talixolla Pekingissä lentokentältä hotellille, hinta USD:nä jostain syystä
Moskova
Uberilla Moskovassa lentokentältä hotellille, runsaat 11 euroa
Moskova
Airport Express lippu maksoi 500 ruplaa per nuppi eli n. 7 euroa
Enemmän siis kuin Uber, mutta liikenne oli kyllä kovin ruuhkaista, joten juna on varmempi vaihtoehto etenkin jos on vaikka lennolle menossa.

Nämä pienet lisämenot huomioiden matkan kokonaishinnaksi muodostui 5 562 euroa (eli 2 781 euroa per nuppi). Matkan pituus oli siis 11 vrk, joista yhden vietimme lentokoneessa ja 2 + 3 + 3 + 2 hotelleissa (gerissä) Pekingissä, Ulan Batorissa, Tereljin luonnonpuistossa ja Moskovassa.

Matkan hintaa voi halutessaan verrata Olympian heinäkuussa toteutettavan Mongolian matkan hintaan, joka taisi olla jokseenkin tasan 1 000 euroa enemmän per nuppi suunnilleen saman pituisesta matkasta.
Olympian matka toki näyttää Mongoliaa perusteellisemmin, sillä maata kierretään 10 päivää, siinä missä me kiersimme sitä vain 5 päivää ja lisäksi matka toteutetaan Naadam-festivaalin aikaan, mikä saattaa nostaa hintoja Mongoliassa.
Harkitsimme myös Olympian tarjoamaa vaihtoehtoa Mongolian osalta, mutta en pitänyt pitkistä bussiosuuksista enkä majoituksista Terelj Lodgea alkeellisimmista gereissä, joten lähdimme rakentamaan paremmin meille sopivaa toteutusta Mongolian matkaksi.

Ruokakuluja – joita meillä tällä matkalla oli Mongolian osuuden täysihoidosta johtuen – vain muutaman aterian verran Pekingissä ja Moskovassa, emme tapaa sisällyttää matkakuluihin sillä perusteella, että söisimme me kotonakin.

Muutama sana hotelleista

Hotelli Novotel Beijing Xin Qiao

Novotel oli Travellerin suositus ja hyvä sellainen! Hotellin sijainti oli junamatkaa ajatellen loistava, sillä sieltä pystyi vaikka kävelemään Pekingin rautatieasemalle ja taksillakin asemalle pääsi alle 2 eurolla. Hotelli oli myös kahden metrolinjan risteyksessä, joten kulkeminen metrollakin oli helppoa.

Huone ja kylpyhuone olivat ihan ok – ei mitään erityisen sykäyttävää, mutta ei myöskään mitään moitittavaa.

Aamupalalta löytyi riittävästi myös riittävän länsimaisia vaihtoehtoa, että sillä nirsompikin pysyi lounaaseen asti hengissä.

Novotel Beijing Novotel Beijing

Novotel Beijing lähin metroasema
Chongwenmenin “kotiasemamme” ihan hotellin edessä

Premium Hotel Ulan Bator

Ulan Batorin hotellin huoneet ja hotellin muutkin tilat olivat loistokkaita, mutta hotellin toimivuus oli vähän niin ja näin. Ensimmäistä huonettamme emme oikein saaneet jäähtymään auringon lämmitettyä sitä koko päivän, mutta ehkä siksi, että siitä hiukan valitimme, niin toinen huoneemme olikin iso kulmahuone, jonka lämpötilakin oli sopiva.

Aamiaiset vaihtelivat yllättävän paljon tasoltaan: yhtenä aamuna sitä voisi kuvailla niukaksi, mutta kelvolliseksi. Toisena aamuna aamiainen tarjoiltiin ehkä ravintolassa illalla olleen tilaisuuden takia “väistötiloissa” ja ruokaa oli tarjolla todella niukasti ja jokaista mehulasia tai tee- tai kahvikuppia joutui erikseen pyytämään. Kolmantena aamuna lähdimme kentälle niin ajoissa, että saimme vaan eväspussit mukaan ja eipähän niidenkään sisällössä ollut kehumista.

Ymmärtäisin tämän kaiken, jos maassa yleisesti olisi ollut haasteita ruuan kanssa, mutta samaisen hotellin lounaat ja illalliset, joita kumpiakin nautimme muutaman, olivan jokseenkin moitteettomia, jopa upeita, kolmen ruokalajin kokonaisuuksia, eli kyllä hotellin ravintola ruuan osasi, mutta jostain syystä ei aamiaista.

Premium Hotel Ulan Bator

Maailma on täynnä hotelleja, joiden suihkuista ei meinaa saada selvää.
Ei tästäkään, 4-hanaisesta versiosta ihan heti!

Premium Hotel Ulan BatorPremium Hotel Ulan Bator

Terelj Lodgen gereistä kirjoitinkin ihan oman jutun.

Hotelli Inn Eliton Moskova

Moskovan hotellit olivat jo käytännössä jo loppu siinä vaiheessa kun olimme valmiita niitä varaamaan. Lentoja varatessammehan emme vielä tajunneet, että Moskovassa on niihin aikoihin jotkut pienet jalkapallokisat meneillään.

Travellerin yleensä Moskovassa käyttämät hotellit olivat jo tuossa vaiheessa täyteen varattuja, joten hain itse vaihtoehtoja Booking.comista ajatuksella, että alle 200 euroa yö ja suhteellisen lähellä keskustaa.

Inn Elitonia voisi kutsua vaatimattomaksi, mutta sijainti: 2 metroaseman väliä Punaiselta torilta oli hyvä. Huone oli postimerkin kokoinen, samoin kylpyhuone, mutta  huoneeseen tarjottu aamiainenkin oli ehdottomasti parempi kuin tiloiltaan loistokkaan Premium hotellin aamiainen Ulan Batorissa.

Moskova Inn Eliton Moskova Inn ElitonMoskova Inn Eliton

Hotellin henkilökunnasta kukaan ei puhunut englantia, mutta älypuhelimien käännössovelluksilla tulimme toimeen.

Wifi yleisesti Venäjällä, myös tässä hotellissa, oli vähän haasteellista, sillä salasanan lisäksi tarvittiin aina koodi, jonka sai pyytämällä sitä venäläisen matkapuhelinnumeron omaavaan kännykkään. Meillä ei paikallista numeroa ollut, joten hotellin vastaanotossa sitten pyysivät meille uudet koodit kerran vuorokaudessa, nurisematta.

Kiinassa ja Mongoliassa wifit toimivat hotelleissa normaaliin tapaan, ihan riittävän nopeastikin. Tereljin luonnonpuistossa wifiä ei ollut, mutta paikallisoppaamme jakoi puhelimensa wifiä meille aina tarvittaessa, eli käytännössä pari kertaa päivässä.

Aeroflot

Vaikkakin aloitimme ajatuksella, että lennämme Finnairin suoralla Pekingiin ja palaamme sitten vaikka Aeroflotilla Ulan Batorista Helsinkiin, niin lopulta päädyimme koko matkan lentojen osalta Aeroflotiin, sillä eri yhtiöiden yhdistäminen samalle reissulle olisi vaan tullut niin paljon kalliimmaksi.

Paluumatkalle ei taas paljon muita vaihtoehtoja olisi ollutkaan, etenkin kun halusimme pysähtyä Moskovassa, jossa emme olleet koskaan ennen olleet, kun se nyt kerrankin oli sopivasti reitillä.

Ulan Bator lentokenttä

Ulan Bator lentokenttä
Ulan Batorista on jonkin verran yhteyksiä itään, mutta Eurooppaan lähinnä vaan Moskovan kautta ja ilmeisesti joitakin suoria yhteyksiä myös Saksaan.
Oppaamme suunnitteli lähtevänsä lomalle Guamille.

Lievistä ennakkoluuloistamme huolimatta, tai ehkä juuri siksi, Aeroflot yllätti positiivisesti. Koneet olivat uusia ja siistejä siinä missä muidenkin lentoyhtiöiden koneet ja etenkin pisimmällä välillä Moskova – Peking ruokaa tarjoiltiin pariinkin kertaan sisältyen lipun hintaan. Ja ruokakin oli ehdottomasti ainakin keskivertoturistiluokan ruuan veroista, ellei jopa hienoisesti parempaakin.

Aeroflot Aeroflot Aeroflot

Helsinki – Moskova -lento menomatkalla oli hienoisesti myöhässä, sillä kone joutui pyörimään Moskovan yläpuolella aikansa laskeutumisvuoroa odottamassa ja ehdimme jo hiukan huolestua, että entäs jos vaihtoaikamme Pekingin koneeseen eri riitä, mutta riitti se lopulta ihan hyvinkin.

Travellerilta tsekkasin myöhemmin, että koska lippumme olivat kokonaisuudessaan Aeroflotilla, niin jos olisimme jääneet Pekingin koneesta ja olisimme joutuneet odottamaan seuraavaa vaikka yön yli, niin he olisivat huolehtineet meistä, vaikkei meillä menomatkalla voimassaolevia Venäjän viisumeja ollutkaan. Jos taas olisimme ostaneet lippuja pätkissä eri yhtiöiltä, niin silloin olisimme todennäköisesti saaneet viettää viisumin puuttuessa yömme Sheremetyevon kentällä.

Moskova Sheremetyevo
Sheremetyevon kenttä ilta-auringossa

Mon Discovery Tours

Mongolian osuuden toteuttajaksi Traveller oli valinnut Mon Discovery Tours -nimisen yrityksen. Pakettiin kuului hotelli, juna-asema- ja lentokenttäkuljetukset, lähes kaikki ateriat, koko päivän retki Ulan Batorissa ja kolmen päivän retki Tereljin luonnonpuistoon kaikkine siellä toteutettuine aktiviteetteineen.

Käytettävissämme oli siis melkein koko ajan lähes uusi maastokelpoinen auto kuljettajineen ja englantia melko hyvin puhuva nuori mongolialainen opas.
Tereljin osalta kuljettajaa ja opasta kävi vähän sääli, sillä hekin joutuivat/saivat sitten viettää luonnonpuistossa taas kerran kolme päivää, sillä matkaa Ulan Batoriin oli kuitenkin sen verran, ettei sieltä oikein yöksi kotiin voinut ajella, mutta eivätköhän he työstään kuitenkin saaneet kohtuullisen korvauksen.

Mon Discovery Tour
Mongolialainen oppaamme ja Pirkko Tereljin illassa

Varsinainen oppaamme kuunteli meitä herkällä korvalla ja aika pienestä vinkistä toteuttivat toiveitamme ruuan suhteen tai vaikka ehdottaen Tereljin leirissä iltakävelyä kun puhuimme auringonlaskusta. Oppaamme tarjoutui myös jakamaan wifiään luonnonpuistossa “milloin vaan” kun totesimme, ettei täällä wifiä sitten ollutkaan.

Kokemukset Travellerista

Travelleriin päädyimme pääteltyämme heidän mainossähköposteistaan, että tällä toimistolla voisi olla kokemusta Mongolian ja Moskovan suunnalta.
Valmiit Trans-Siperia -matkat eivät meitä innostaneet, sillä emme olleet kiinnostuneita pitkästä junamatkasta.

Ulan Bator Holiday Inn
Tauko Holiday Innin kahvilassa Ulan Batorissa

Traveller näyttäytyi meille pääosin osaavana ja joustavana toimistona, joskin muutama pieni yllättäväkin asia tuli vastaan:

  • Tilanteessa, jossa vielä hioimme yksityiskohtia ja mietimme vaihtoehtoja, lentojen osalta saimmekin ukaasin, että ne on kiinnitettävä ja maksettava vuorokauden sisällä. Toki lennot olisi pitänyt maksaa jonain hetkenä joka tapauksessa, ja jos olisimme ne itse varanneet niin heti varaushetkellä, mutta matkatoimiston kanssa asioidessa yllätyimme tästä hyvin lyhyestä päätösajasta hiukan.
    Ehkä tämä johtui Aeroflotista ja jalkapallokisoistakin, eikä Travellerista, mutta silti.
  • Lennot jo ostettuamme saimme Travellerilta tiedon, että juna-aikataulut Peking – Ulan Bator -ovatkin nyt vielä vähän auki ja kysymyksen, että jäämmekö odottamaan, että säilyykö tiistai-aamun lähtö kesäkuussa entisellään vai ostammeko varmuuden vuoksi liput keskiviikon junaan? Jälkimmäinen olisi tarkoittanut pitempää aikaa Pekingissä, kuin mitä olimme suunnitelleet ja sitten vastaavasti lyhyempää aikaa joko Mongoliassa tai Moskovassa, jotka kumpikin olivat meille uusia kohteita, toisin kuin Peking. Tässä vaiheessa hermostuin hiukan Travelleriin, sillä kun he olivat lähettäneet meille jo matkaohjelman ennen lentojen varaamista, niin olin kuvitellut, että se oli jo mahdolliseksi varmistettu. Päätimme sitten jäädä kuitenkin odottamaan junien kesäkuun aikataulujen varmistumista ja lopulta alkuperäinen kuvio onnistui, mutta en pitänyt tähän liittyvästä mahdollisesta uudelleen suunnittelutarpeesta.

Tarvittavat kolmen maan viisumit Traveller hoiti mallikkaasti ja hiukan alkuperäistä arviota kireämmällä aikataululla n. 4 viikossa, sillä passimme eivät oikein olleet sopivasti “vapaita” sen kauempaa. Pirkon osalta olisikin ollut, sillä päädyin hakemaan kaksoispassia, sillä jo lento- ja junalippuvarauksia varten tarvittiin sen passin numero, jolla matkan toteuttaisin ja toisessa passissani ei enää olisi ollut tarvittavaa 6 kuukautta jäljellä.

K23 Pekingistä Ulan Batoriin
K23 Pekingistä Ulan Batoriin

Monta juttua samalla matkalla

Etenkin tässä vaiheessa, kun matka on jo onnistuneesti takana, niin ei voi muuta todeta, että kokonaisuus oli onnistunut! Tosin sen olimme itse määritelleetkin, joten miksi ei 🙂

Mutta vakavasti ottaen, matka toteutti nämä asiat:

  • uusi maa: Mongolia, Pirkolle #124, Lasselle #125
  • kokemus pitkästä junamatkasta
  • yksi vielä puuttunut Euroopan pääkaupunki: Moskova
  • pandat Pekingissä: kauan sitten työmatkalla sillä suunnalla en eläintarhaan ehtinyt, ja jotenkin juuri Pekingin pandat olivat minusta kiinnostavia toisin kuin vaikka Ähtärin pandat

Yllättävänä lisäbonuksena Moskovan vierailumme osui vielä jalkapallon MM-kisojen aikaan,  joten listaan voisi lisätä kokemuksen tällaisesta jättitapahtumasta, vaikkemme sitä oikeastaan olleet hakemassakaan.

Pekingin ja Moskovan kokemuksiimme palaan vähän myöhemmin, mutta sanotaan, että Mongolia oli tässä näiden seitsemän jutun myötä!

FIFA Russia 2018

Mongolia cashmiria
Mongolialaista cashmiria.
Pusero ei kuitenkaan päätynyt suvun nuorimmaiselle – jotenkin emme kuitenkaan osanneet kuvitella pientä vauvaa hienossa cashmirvillapaidassa.

Beijing

Tsingis-kaani Mongolia

Tsingis-kaanin jäljillä

Ulan Batorin kierroksellamme kävimme myös Mongolian Kansallismuseossa.
Nämä Ulan Batorin museot ovat hiukan sekavia, sillä kaupungista löytyy National Museum of Mongolia (Kansallismuseo), Mongolian Natural History Museum (Mongolian Luonnonhistoriallinen museo) ja vielä Central Museum of Mongolian Dinosaurs (sanotaan sitä nyt vaikka dinosaurusmuseoksi).

Mongolian Kansallismuseo

Kansallismuseo kertoo Mongolian alueen ja valtion historiaa aikojen alusta nykyaikaan painottuen tietysti monella tapaa Tsingis-kaaniin, Mongolian historian suureen mieheen.
Menneet ovat menneitä, niin Tsingis-kaanin kuin Rooman ja Napoleonin valtakuntien osalta, mutta se, että nämä valtakunnat kaikki aikoinaan olivat samaa suuruusluokkaa oli kyllä ihan mielenkiintoinen fakta.

Ulan Bator Ulan Bator

Tsingis-kaani, alkuperäiseltä nimeltään Temuzin, yhdisti 1200-luvun alussa heimosotien myötä hajanaiset mongoliheimot ja julistautui alueen valtiaaksi, Tsingis-kaaniksi. Hän aloitti laajat sotaretket ja sai haltuunsa suuria osia Euraasiasta. Hän uudisti myös lainsäädäntöä valtakunnassaan ja mursi sukulaissuhteisiin perustuneet valtarakenteet ja korvasi ne kykyihin ja saavutuksiin perustuvilla.
Suurimmillaan mongolien vallan alaisuudessa oli lähes puolet maapallon sen aikaisesta väestöstä ja laajuudeltaan vain Brittiläinen imperiumi on ollut sitä suurempi.
Tällaisena valtakunta pysyi kuitenkin kasassa vaan vajaat sata vuotta – mutta ymmärrettävästi Tsingis-kaani on edelleen mongolialaisille suuri juttu.

Tsingis-kaanin jäljillä Mongolia

Muusta museon annista voisi esitellä vaikka keskiaikaisen mongolialaisen vankilan.
Jos nykyisin paheksutaan paljusellejä, niin tässä ei ollut paljuongelmaa, kun laatikossa ei ilmeisesti ollut mitään, paitsi tuo ilma-aukko.

Ulan Bator

Tsingis-kaanin aukio

Ulan Batorin keskusaukiolla vaikuttaisi olevan kaksi nimeä: Tsingis-kaanin aukio tai Sukhbaatar Square. Aukion reunalla olevan hallintorakennuksen edustalla on mahtavankokoinen istuvaa Tsingis-kaania esittävä patsas, jonka edustalla isommat ja pienemmät paikalliset ryhmät näyttivät mielellään itseään kuvauttavan.
Aukio keskellä oleva ratsastajapatsas sen sijaan esittää Sukhbaataria, 1920-luvun vallankumousjohtajaa, jolle todellinen valta Bogd Khanilta siirtyi jo ennen hänen kuolemaansa.

Ulan Bator Ulan Bator Ulan Bator

Menneet johtajatkin ovat menneitä, vaikka heidän patsaansa vielä kaupungin keskustaa hallitsevatkin – meidän vieraillessamme aukiolla paikallisia kiinnosti enemmän kansallinen verenluovutuspäivä siihen liittyvine tapahtumineen.

Ulan Bator

Tsingis-kaanin patsas

Tereljistä palatessamme poikkesimme hienoisessa kesäsateessa katsomassa vielä yhtä Tsingis-kaanin ilmentymää, eli 40 metriä korkeaa ratsastajapatsasta Tuul-joen rannalla noin 50 km etäisyydellä Ulan Batorista.

Tämä ratsastajapatsas on vasta kymmenen vuotta vanha ja alueelle ollaan “kokoamassa” myös Tsingis-kaanin joukkoja lukuisten ratsastajapatsaiden muodossa. Nyt näitä patsaita oli vasta kymmenkunta, mutta lisää on tulossa. Halutessaan voi, olisiko ollut 5000 dollarilla, saada alueelle ratsastajapatsaan, jolla on lahjoittajan kasvot, mutta jätimme tämän mahtavan tarjouksen nyt ainakin toistaiseksi väliin.

Ratsastajapatsaan alla olevassa rakennuksessa oli myös ihan kelvollinen museo, jossa esiteltiin Tsingis-kaanin perhettä ja sukulaisia.

Tsingis-kaanin jäljillä Mongolia

Tsingis-kaanin jäljillä Mongolia
Maailman suurin saapas, kuulemma
Tsingis-kaanin jäljillä Mongolia Tsingis-kaani
Tsingis-kaani museototeutuksena
Tsingis-kaanin jäljillä Mongolia
Tsingis-kaanin pojat rivissä

Ratsastajapatsaaseen pääsee nousemaan hissillä (jos se toimii) tai portaita pitkin aivan Tsingis-kaanin syliin ja paitsi patsasta lähietäisyydeltä, niin näkeehän sieltä myös patsasta ympäröivää laaksoa.

Tsingis-kaanin jäljillä Mongolia Tsingis-kaani
Tsingis-kaanin lisäksi kuvaan on osunut paikallisoppaamme Mongoliassa
Tsingis-kaanin jäljillä Mongolia
Ratsusotilasjoukko on vielä melko pieni

 

Tsingis-kaani

Legendan mukaan Tsingis-kaani löysi tässä paikassa kultaisen raipan – pitäähän sitä jokin syy olla, että miksi patsas on täällä, melko lailla keskellä ei mitään. Patsas katsoo itään, suuntaan, jossa Tsingis-kaani syntyi.

Tsingis-kaanin jäljissä maata voisi kiertää vielä enemmänkin: tarjolla olisi ainakin Tsingis-kaanin mausoleumi, joka tosin on Kiinan puolella. Ehei, nyt ollaan Mongoliassa. Eikä Tsingis-kaania mausoleumiin ole haudattu, kunhan on 1900-luvulla rakennettu muistomerkki, sekin.

Tai Silkkitien varrella sijainnut Tsingis-kaanin valtakunnan pääkaupunki, Karakorum, joka autioitui kiinalaisten valloitusretken jäljiltä 1300-luvun lopulla. 5 tuntia autossa Ulan Batorista – ehei, ei tämäkään. Ei vaikka alue onkin Unescon maailmanperintökohde.

Ja tokihan sitä voisi pistäytyä Burkhan Khaldunin alueella paikassa, jossa Tsingis-kaani syntyi ja jonne hän saattaa olla haudattu, joskaan varsinaisesta haudasta ei ole tarkkaa tietoa. Vuoristoiselle alueella pääsisi käymään useamman päivän kestävällä retkellä, josta osa toteutetaan ratsain. Ehkä ei siis kuitenkaan, vaikka alue Unescon maailmanperintömaisemaa onkin.

Dinosaurus-museo

Tereljin retken jälkeen palasimme Premium -hotelliin Ulan Batorissa, sen verran aikaisin, että vaikka lentomme Moskovaan lähtikin aikaisin aamulla, niin emme malttaneet vielä jäädä hotellille. Noista aluksi mainitsemistani museoista dinosaurusmuseo oli jäänyt minua sen verran kiinnostamaan, että valitsimme kohteeksi sen.

Dinosaurusmuseo Ulan Bator

Dinosauruksiakin löytyy Ulan Batorista ilmeisesti kahdestakin museosta, isommasta Luonnonhistoriallisesta museosta ja tästä pienemmästä Dinosaurusmuseosta, johon me päädyimme.

Dinosauruksiahan on aikoinaan kuljeskellut ilmeisesti laumoittain nykyisellä Gobin aavikolla – siksi siis dinosaurukset ovat jotenkin se juttu Mongolian museoissa.

Tämän pienen museon aarre on Mongoliasta aikoinaan Yhdysvaltoihin viety Tarbosaurus bataarin luuranko, jonka Mongolia vaati palautettavaksi itselleen ja voittikin sitten oikeusjutun aiheesta.

Tsingis-kaanin jäljillä Mongolia
Tarbosaurus bataar

Tsingis-kaanin jäljillä Mongolia

Tiedä sitten olisiko isommassa Luonnonhistoriallisessa museossa ollut enemmänkin dinosaurusmateriaalia näytillä, mutta tyydyimme nyt tällä kertaa tähän, dino mikä dino.

Ulan Bator

Ulan Batorin luostarit ja temppelit

31 tuntia kestänyt junamatkamme päättyy Ulan Batorin rautatieasemalle. Emme nyt varsinaisesti ole väsyneitä, istumisesta, mutta kun seuraava etappi kuitenkin on siirtyä hotellille, niin olisihan sitä kiva päästä perille.

Ulan Batorin iltapäivässä vain muutaman kilometrin matka kestää kuitenkin kauan, sillä liikenne enimmäkseen seisoo. Autoja on vaan niin paljon kaupungin tältä osin ehkä jo hiukan jälkeen jääneeseen infraan nähden.

Lopulta olemme kuitenkin perillä, Premium Hotel Ulan Batorissa. Hotellin on valinnut Mongolia Discovery -niminen yritys, jolta olemme ostaneet matkamme koko Mongolian osuuden, eli muutaman päivän Ulan Batorissa ja kolme päivää Tereljin luonnonpuistossa tai muuten kaupungin ulkopuolella.

Hotelli on ehkä persoonaton, mutta (lähes) hyvää länsimaista tasoa, toimivine suihkuineen ja ravintoloineen. Näköalakin 12. kerroksen huoneista on huikea.
Palattuamme Tereljistä hotelliin vielä yhdeksi yöksi ennen paluulentoa Moskovaan saimme vielä kulmahuoneiston, josta näimme kaupunkia kahteen suuntaan!

Ulan Bator Mongolia

Mongoliaan tutustumisen aloitimme kiertelemällä päivän verran kiltisti pääkaupungin luostareita, temppeleitä, museoita, aukioita ja näköalapaikkoja.

Ulan Bator Mongolia

Gandantegchinlingin luostari

Ulan Batorin luostareiden ja temppelien historiaan kuuluu nykyisin myös osuus, jossa kerrotaan miten ne selvisivät kommunismin ajasta. Mongoliahan oli viimeisen kuninkaan, Bogd Khanin jälkeen, vuodesta 1924 aina vuoteen 1992 sosialistinen valtio ja sosialismin aikaan liittyy kaikkialla maailmassa kirkkojen ja temppelien ottaminen muuhun käyttöön.

1800-luvun alussa rakennettu Gandanin luostarikin sai tästä osansa. Se suljettiin kokonaan vuonna 1938, mutta avattiin uudelleen minimaalisella miehityksellä vuonna 1944.

Ulan Bator Mongolia Gandan Ulan Bator luostarit ja temppelit

Ulan Bator Mongolia Gandan
Jos Suomessa on tapana väistellä vaikka nuotiosta tulevaa savua, niin täällä pyhää savua pyritään ohjaamaan kasvoille

Ulan Bator Mongolia Gandan

Venäläiset joukot tuhosivat myös luostarin ylpeyden, maailman korkeimmaksi sisätiloissa olevaksi patsaaksi väitetyn Avalokitesvaran – tai Migjid Janraising Sum -patsaan.
Se rakennettiin kuitenkin uudelleen vuonna 1996, Mongolian kansan lahjoittamin varoin. Patsas on  26,5 metriä korkea ja kieltämättä sitä tuntee itsensä pieneksi sen äärellä, vaikkei sen uskonnollista merkitystä ajattelisikaan.
Jännää muuten miten ihmiset ympäri maailmaa löytävät näitä lisämääritteitä maailman suurimmille/korkeimmille/vanhimmille: patsaan ei tarvitse olla maailman korkein, kunhan se sijoitetaan sisätiloihin, jolloin voidaan todeta, että se on maailman korkein sisällä oleva patsas.

Ulan Bator Mongolia Gandan Ulan Bator luostarit ja temppelit
Migjid Janraising Sum -patsaan “kotitalo”

Ulan Bator Mongolia Gandan

Temppelin alueella on myös kätevästi pieni leikkipuisto ja siinä lapsibuddha, joka ei sekään ole ihan pieni. Oikeastaan hienoa, ettei uskonto täällä ole niin vakavaa etteivätkö lapset voisi leikkiä temppelin edustalla!

Ulan Bator Mongolia Gandan

Choijin Laman temppelimuseo

1900-luvun alussa rakennettu kuuden buddhalaisen temppelin muodostama kokonaisuus on sekin säilynyt yli kommunismin ajan. Temppelikylänä alue suljettiin 1937, mutta viisaat munkit onnistuivat avaamaan sen uudelleen jo seuraavana vuonna museona. Museostatuksen (tai rahanpuutteen) takia temppelit ovat jo hiukan rähjäisiä, mutta se ei vähennä alueen viehätystä. Uusi ja vanha elävät täällä nyt, 2010-luvulla, sovussa keskenään.

Ulan Bator Mongolia Choijin Ulan Bator luostarit ja temppelitUlan Bator Mongolia Choijin

Ulan Bator Mongolia Choijin
Mongolialaisella lohikäärmeellä on enemmän varpaita kuin kiinalaisella

Ulan Bator Mongolia Choijin

Temppelimuseossa, kuten tietysti monessa paikassa muuallakin etenkin köyhemmissä maissa, käytössä on pienen pääsymaksun lisäksi myös erillinen valokuvausmaksu. Muutaman euron maksuja olemme maksaneet monessa paikassa, ihan mielellämme, mutta täällä valokuvausluvasta sisätiloihin pyydetään yli 50 euroa, ammattikuvaajilta lähes 200 euroa, joten tyydymme ulkokuviin (yhtä “ihan vahingossa” napattua koirakuvaa lukuunottamatta). Ihan noin isoilla summilla emme sittenkään halua tukea buddhalaista kulttuuria.

Jostain syystä meille sattuneella temppelioppaalla oli ilmeisesti huono päivä, sillä vähäisestäkin tarkkaamattomuudesta sai helposti huomautuksen. Selvästikään ei pidä tulla buddhalaiseen temppelimuseoon, ellei ole kiinnostunut niin buddhalaisuuden kuin juuri näiden temppelien historiasta, yksityiskohtaisesti.
Päätimme kuitenkin ottaa ilon irti tästäkin oppaasta ja vaikka pyrimmekin kuuntelemaan opastusta tarkkaavaisesti loppukierroksen ajan, niin virnuilimme toisillemme aina oppaan silmän välttäessä. Maassa maan tavalla tai siis museossa museon tavalla.
Kierroksen jälkeen paikallisoppaamme, joka ei siis täällä saanut itse opastaa, pyysi meiltä anteeksi tätä hiukan töykeää opasta, mutta emme jääneet sitä suremaan: voihan sitä itse kullakin olla joskus huono päivänsä.

Bogd Khanin palatsimuseo

Tiibettiläissyntyinen Bogd Khan oli vuonna 1911 Kiinasta itsenäistyneen Mongolian ensimmäinen ja viimeinen kuningas. Paikallisoppaamme haluaa kertoa tarinaa lapsettomasta kuningaspariskunnasta, mutta voihan hyvinkin olla, että riippumatta siitä olisiko Bogd Khanille ja hänen vaimolleen suotu jälkeläisiä tai ei, niin vuoden 1924 tapahtumien jäljiltä Mongoliasta olisi joka tapauksessa tullut sosialistinen tasavalta.

Bogd Khanin palatsimuseo Ulan Bator luostarit ja temppelit Bogd Khanin palatsimuseo Bogd Khanin palatsimuseo Bogd Khanin palatsimuseoBogd Khanin palatsimuseo

Kuninkaan palatsit ovat säilyneet ehkä temppelimuseota paremminkin. 1900-luvun alussa rakennetulla alueella on säilynyt useita temppeleitä ja niissä buddhalaista taidetta ja käsitöitä. Ja onpa alueella kuninkaallisessa käytössä olleita gerejäkin, jotka pääsivätkin jo mukaan gerejä käsittelevään juttuun.

Itsenäisen Mongolian viimeistä hallitsijaa taisivat niin venäläiset kuin sosialismin ajan mongolialaiset kuitenkin kunnioittaa sen verran, että palatsialue on säilynyt näihin päiviin asti. Talvipalatsin monissa huoneissa on edelleen alkuperäiset kalusteet ja vierailija pääsee näkemään kuninkaan ja kuningattaren makuuhuoneet, valtaistuimet, lasivitriineihin säilöttyjä vaatteita ja mielenkiintoisimpana osiona kuninkaan täytettyjen eläinten kokoelman.

Bogd Khanin palatsimuseo

Aikansa buddhalaisia temppelejä Mongoliassa kierreltyään on oikeasti pakko pysähtyä täytettyjä pingviinejä sisältävän vitriinin eteen pohtimaan, että miksi nämä ovat täällä?
Ja ne, pingviinit, ovatkin vaan esimakua tulevasta.
Seuraavissa huoneissa on täytettyjä eläimiä suunnilleen kaikkialta maailmasta vyötiäiset ja kissapedot melkein sulassa sovussa keskenään. Melkein, sillä tilat ovat kuitenkin sen verran rajalliset, että eläimiä ei ole ihan voitu sijoittaa oikein maantieteellisten alueiden mukaan, joten vierekkäisillä vitriineillä ei välttämättä ole mitään muuta yhteistä kuin se, että ne ovat Bogd Khanin kokoelmiin päätyneitä täytettyjä eläimiä.

Bogd Khanin palatsimuseo

2000-luvulla täytettyjen eläinten kokoelma alkaa jo tuntua ajatuksenakin hiukan koinsyömältä, mutta oli meillä kotonakin vielä 70-luvulla muutamia täytettyjä lintuja ja jopa pieniä nisäkkäitä. Luultavasti osittain siksi, että isäni hyvä ystävä Veikko Salkio rakensi itselleen täytettyjen eläinten kokoelmaa, joka sittemmin on päätynyt esille Luontokeskus Kieppiin Kokkolassa.

Zaisanin näköalakukkula

Zaisanin näköalakukkulalla buddhalaisuus ei enää ole  vahvasti läsnä.
Täällä – kunhan olemme kiivenneet ne noin 300 kukkulalle vievää porrasta – meitä tervehtii Lenin. Kukkulan laella oleva muistomerkki on rakennettu toisessa maailmansodassa kuolleiden mongolialaisten ja venäläisten sotilaiden muistoksi ja isoon muraaliin on poimittu näkymiä mongolialaisten ja venäläisten ystävyydestä.

Zaisan Ulan Bator MongoliaZaisan Ulan Bator Mongolia Zaisan Ulan Bator Mongolia

Nuoret kukkulalle kiivenneet mongolialaiset eivät taida kuitenkaan enää välittää Leninistä tai toisesta maailmansodasta, mutta näkymät korkealta mäeltä eri puolelle Ulan Batoria ovat kiipeämisen arvoiset.

Yhdellä suunnalla uudennäköisen kerrostalon pihalla on iso kullanvärinen buddha-patsas. Jos sattuisi asumaan tuossa talossa ja joka aamu ikkunasta ulos katsoessaan vastassa olisi suurikokoisen buddhan kasvot, niin ainakin sitä tietäisi asuvansa jossain muualla kuin Etelä-Suomessa.

Zaisan Ulan Bator Mongolia

Toisella suunnalla uuden näköiset talot nousevat melkein vuoren rinteille ja oppaamme kertoo, että tuo alue on Ulan Batorin halutuinta ja kalleinta aluetta, sillä ilma siellä on myös talvikuukausina puhtaampaa kuin muualla kaupungissa, jossa monia taloja vielä lämmitetään hiilellä, jolloin pitkän ja kylmän talven aikana kaupungin ilma saattaa olla sakeana savusta.

Zaisan Ulan Bator Mongolia
Zaisan Ulan Bator Mongolia

Jatketaan Tsingis-kaanilla

Eikä tässä vielä kaikki, Ulan Batorista, mutta jos me olimme jo hiukan uupuneita tämän kierroksen jälkeen, niin ehkä Sinäkin, joka luet tätä juttua, joten jätetään Tsingis-kaani ja dinosaurukset vielä hetkeksi odottamaan. Etenkin kun Tsingis-kaani on Mongoliassa sen verran iso juttu, että kyllä hän oman tilansa myös blogissamme tarvitsee!