Suomen passi ja viisumit

Japani Kioto feature

Kirjoitin pari vuotta sitten Henley & Partnersin vuosittain tekemästä tutkimuksesta koskien eri passien voimaa: miten moneen maahan kunkin maan passilla pääsee ilman viisumia.

Tuolloin Suomen passi oli jaetulla kolmannella sijalla, nyt jaetulla neljännellä sijalla.

Passien kärki näyttää nyt tältä:

  1. Japani 190
  2. Singapore 189
  3. Etelä-Korea, Ranska, Saksa 188
  4. Espanja, Italia, Ruotsi, Suomi, Tanska 187
  5. Alankomaat, Itävalta, Luxemburg, Norja, Portugali, UK, Yhdysvallat 186

Japani ja Singapore passit

Luku maan perässä kertoo kuinka monelle IATA:n 237 alueesta Suomen passilla pääsee ilman viisumia. Maista, joihin Suomen passilla ei pääse ilman viisumia, osaan pääsee e-viisumilla, mutta moneen maahan tarvitaan edelleen ihan perinteinen viisumi.

Tällaisista maista yleisimpiä suomalaisten matkakohteita lienevät Kiina ja Venäjä, mutta toki monet matkustavat myös Bhutaniin, Mongoliaan, Intiaan, Myanmariin ja Kuubaan.

Suomen passi ja viisumit

Nykyisessä passeissani on viisumit Algeriaan, Iraniin, Itä-Afrikkaan (Kenia, Ruanda, Uganda), Kambodzaan, Kazakstaniin, Kiinaan, Laosiin, Mongoliaan, Nepaliin, Saudi-Arabiaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin.

Useampaankin näistä maista ei tuon Henley & Partnersin listan mukaan suomalainen enää tarvitsisi viisumia, mutta jokaisen maan osalta tilanne kannattaa tarkastaa juuri ennen suunniteltua matkaa myös muista lähteistä. Suomalaisen Wikipedian lista maista, joihin Suomen kansalainen ei tarvitse viisumia, saattaa olla melko ajan tasalla, mutta varmimmin tiedon saa kohdemaan viranomaisilta, esimerkiksi maan lähimmästä edustustosta.

Yhdysvaltojen viisumi on passissani, sillä Iranissa käytyämme menetimme ESTA-kelpoisuutemme, mutta hain ja sain Yhdysvaltoihin 10 vuotta voimassa olevan viisumin.

Viisumi Yhdysvallat Suomen passi ja viisumit

Venäjällä olemme tänä vuonna käyneet kahdesti. Kesäistä Moskovan vierailua varten turvauduimme viisumin saannissa Travellerin palveluihin ja Pietariin matkustimme VR:n järjestämällä ryhmäviisumilla.

Seuraavana vuorossa ovat tammikuisen Suuren Guineanlahden kierroksen valmisteluina perinteisten viisumien muodossa ainakin Angola ja Ghana. Beniniin, Gaboniin, Norsunluurannikolle ja Togoon suomalainen selviää ehkä e-viisumin ja Sao Tome & Principelle viisumia ei ilmeisesti tarvita enää lainkaan, mutta tarkemmin ajattelimme näihin paneutua palauttuamme Myanmarista, johon haimme (ja saimme) e-viisumit jo joitakin viikkoja sitten.

Näissä maissa ei ole turisteja

Pari vuotta sitten kirjoittamassani jutussa olin ottanut mukaan myös listan maista, joihin on vaikea päästä, sotatilasta, tiukoista viisumivaatimuksista tai jostain muusta syystä. Tuolloin käyttämäni lista oli norjalaisen Gunnar Garforsin.

Once in a lifetime vähiten käydyt maat

Nyt satuin muutama viikko sitten lukemaan Once in a Lifetime Journey -blogia. Blogia kirjoittava Mar kertoo harrastavansa luksusmatkailun ohessa erityisesti harvinaisia kohteita, joita hänen kokoamansa listan mukaan ovat mm. nämä:

1. Libya and Equatorial Guinea
3. Nauru
4. Somalia
5. Tuvalu
6. Marshall Islands
7. Kiribati
8. Moldova
9. North Korea
10. Solomon Islands
11. Afghanistan, Guinea-Bissau and Mauritania
14. Guinea and Sao Tome & Principe
16. Federated States of Micronesia
17. Comoros
18. Sierra Leone
19. Liberia
20. Tonga

Kaikissa näissä maissa arvioidaan käyvän alle 50 000 matkailijaa vuodessa, listan kärjessä olevissa maissa aina Moldovaan asti alle 10 000 ja Libyassa ja Päiväntasaajan Guineassa tuskin yhtään. Irakin, Jemenin ja Syyrian puuttumista listalta ihmettelen, mutta ehkä niistä ei ole tietoja saatavilla.

Gunnarin parin vuoden takaiseen listaan verrattuna tältä listalta puuttuvat mm. Angola, Eritrea, Saudi-Arabia, Pakistan, Turkmenistan ja Uzbekistan. Ehkä Angolan avautuminen on vaikuttanut nopeastikin tilastoihin. Ehkä Marin käyttämissä lähteissä on myös pyhiinvaeltajat Saudi-Arabian osalta. Keski-Aasiassa kävijöitä tiedän minäkin sen verran monta, että tuskin ne kuuluvat harvinaisten kohteiden listalle.

Hetken listaa lukiessani kutkutti ajatus, että kun olemme juuri saaneet listan Euroopan pääkaupungit ”valmiiksi”, niin mitäs, jos alkaisi käydä läpi näitä kohteita – ainakin saisi katsella maailmaa muiden turistien häiritsemättä, mutta ovat nuo sen verran eksoottisia kohteita, että taidan mieluummin sittenkin pitäytyä vanhoissa suunnitelmissani.

Toki Moldovassa on jo tullut käytyä (jos sekään nyt oikeasti tuolle listalle edes kuuluisi), Sao Tome ja Principe on vuorossa tammikuussa ja jos joskus päädymme Gambiaan, niin yrittänemme kyllä sisällyttää samaan matkaan naapurimaitakin, kuten Guinea ja Guinea-Bissau. Mauritaniaakin olemme miettineen – Kanarialta voisi käydä siellä vaikka viikonloppureissulla.

Viisumikokemuksia tai kokemuksia harvinaisista kohteista?

Meillä eksoottisimmat kokemus viisumin anomisesta ovat toistaiseksi olleet käynnit Saudi-Arabian ja Yhdysvaltain lähetystöissä Helsingissä. Onko Sinun kohdallesi osunut mielenkiintoisia kokemuksia viisumeihin liittyen – tai oletko päätynyt johonkin näistä maista, jonne keskivertoturisti ei helposti tunnu päätyvän?

(Jutun otsikkokuva on syksyisestä Kiotosta muutaman vuoden takaiselta maailmanympärimatkaltamme.)

Tags from the story
,
Join the Conversation

26 Comments

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mira! Ihan lähimaissahan asia ei tulekaan vastaan – paitsi tietysti Venäjälle matkustettaessa.

  1. says: Anssi

    Sao Tomellekin pitää viisumi hankkia (saa kuulemma kätevästi postitse Brysselistä), jos aikoo viipyä yli 15 päivää. Itse olin tasan 15 päivää, mutta eipä maahan saavuttaessa rajalla mitään oleskelun kestoja kysytty. Ainoastaan Berliinin lentokentän lähtöselvitysvirkailija halusi tietää oleskelun keston, kun ei löytänyt viisumia passistani. Gabon on vähän epäselvempi tapaus: varasin Librevillestä paremman hotellin ja pyysin heiltä kutsua e-visaa varten. Vastaus oli, että Suomen kansalaisena en tarvitse viisumia ollenkaan. En uskonut, vaan marssin maan lähetystöön Sao Tomella, jossa kerrottiin minun ehdottomasti tarvitsevan viisumia. Sellaisen sain 70€:lla.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Anssi! Tosiaan nämä viisumikuviot ovat sellaisia, että kukin kohde kannattaa erikseen tsekata juuri ennen kuin sinne aikoo matkustaa – ja ehkä vielä mieluiten paristakin lähteestä!
      Guineanlahden kiertomatkallamme olemme Sao Tomessa alle 15 päivää, joten ehkä se siis menee viisumitta. Kaikki tarvittavat viisumit yritämme, matkanjärjestäjä Aventuran avustuksella, hommata jo ennen matkaan lähtöä.

  2. says: Hymyillään blogi

    Mielenkiintonen aihe ja tärkeää asiaa viisumeista. En olekaam ennen tiennyt mihin maihin viisumia tarvitaan. Myt tiedän enemmän. Kiitos sinulle :).

    1. says: Pirkko

      Kiitos kommentistasi! Heti EU:n ulkopuolelle suunnatessa on hyvä tsekata tilanne, josko vaikka tarvittaisiin matkustuslupa (esim. USA:han ja Kanadaan) tai jopa viisumi.

  3. says: Annukka

    Ensimmäisen kerran Intiaan lähtiessäni, kun viisumit haettiin vielä suurlähetystöstä, byrokratia hieman turhautti, mutta se oli hyvä harjoitus itse kohteeseen. Egyptissä tuntui, että viisumi oli enemmänkin rahastusta. Se oli vain tarra, joka liimattiin passiin, eikä virkailija edes kirjannut sitä minnekään. No parikymppiä ei ollut mikään paha hinta maksaa siitä tarrasta.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Annukka! Köyhemmissä maissa etenkin viisumit voivat tuntua rahastukselta, mutta toisaalta, emmeköhän mekin vastavuoroisesti Schengen-viisumeista rahasta?

  4. says: Nimetön

    Mun eksoottisimman viisumia vaatineet paikat tais olla Pohjois-Korea ja Bangladesh. Jälkimmäistä viisumia varten piti passi lähettää Tukholmaan.

  5. Suomalainen passi on yhä edelleen kyllä helppo passi matkustamisen suhteen. Itse olen tarvinnut viisumia vain kerran ja sekin Brasiliaan, johon pääsee lomailemaan ilman visaa, mutta vuoden asumiseen toki vaaditaan.

    1. says: Pirkko

      Kiitos kommentistasi! Pitempiaikaiset kuviot ovatkin sitten jo asia erikseen. Yhdysvaltain viisumia hakiessamme tuli myös tsekattua lomakkeita täyttäessä, että onpa näitä moneen eri lähtöön!

  6. says: Merja

    Olipa mielenkiintoinen postaus! Olin vuonna 2009 Trans-Siperian junamatkalla ja siellä maahantulomuodollisuudet oli aikamoiset. Varsinaisesti viisumien kanssa ei ollut ongelmia, mutta aika monta lappua esimerkiksi terveydentilasta piti täyttää. Koitettiin olla köhimättä ja niistämättä rajalla, koska oli lappuun merkitty että nuhaa tai yskää ei ole. Oltaiskohan jääty rajalle, jos olisi myöntänyt yskivänsä?

    1. says: Pirkko

      Kiitos Merja! Ylitimme aikoinaan Hong Kongin ja Kiinan välisen rajan juuri niihin aikoihin kun lintuinfluenssasta ensimmäisen kerran puhuttiin. Kaikilta mitattiin kuume rajalla! Tosin sittemmin olen oppinut, että iso annos Panadolia olisi saattanut senkin laskea, jos se siis olisi ollut ongelmana.

  7. says: Daniel

    Kiitos Pirkko! Täytyypä muistaa palata vuodenvaihteessa kertomaan tuoreet kuulumiset Nouakchottista. Ekalla kerralla 2004 piti käyttää passi Berliinissä asti, nyt ”kertausreissulla” Mauritanian viisumin saa lentokentältä. Toivon, ettei kaupunki olisi juuri muuttunut – saa nähdä!

    1. says: Pirkko

      Kiitos Daniel! Olemme tuota Nouakchottia sittemmin oikeasti miettineet, jos vaikka kävisi parin viikon reissulla Kanarialla ja sieltä kävisi pitkän viikonlopun verran tuollakin, mutta idea ei ole vielä päässyt matkaideoidemme kärkeen.

    2. says: Daniel

      No niin, terveiset nyt sitten pölyisestä Nouakchottista! Olihan se kaupunki jonkin verran muuttunut, olivat saaneet oikein korkean kerrostalonkin keskustaansa, mutta hiekkaa oli yhtä paljon kuin ennenkin.

      Lento Las Palmasista kesti 1 h 40 min. Viisumin sai sujuvasti lentokentältä, kun oli 55 euroa käteisenä mukana, ja tasarahana. Turvallisuuden kanssa ei mitään ongelmia, ihan yhtä rauhallista ja ystävällistä kuin ennenkin. Kukaan ei häiritse turistia, rauhassa sai kulkea ja ihmetellä.

      Jos tuonne päädytte, niin pari päivää riittää vallan mainiosti. Keskustan markkinat, kalasatama ja muutama moskeija (ulkoa päin). AzalaÏ Marhaba Hotel on kaupungin paras, maksaa alle satasen yö ja hintaan sisältyy lentokenttäkyytikin.

    3. says: Pirkko

      Kiitos päivityksestä! Palaamme ehdottomasti tähän kun aloitamme tuon reissun suunnittelun. Myös yksi ystäväpariskunta on ollut tuosta kiinnostunut, joten saattaa olla, että lähdemme neljästään käymässä Nouakchottissa.

  8. says: Sanni

    Mielenkiintoinen juttu, oletpa ottanut selvää kunnolla asioista! Jään odottelemaan tuota harvinaisten matkakohteiden kierrostanne… ?

  9. Mielenkiintoinen yhteenveto (ja mielenkiintoisissa paikoissa olette käyneet!) Omista viisumeista työläin on ollut ehdottomasti Kiinan työlupa/oleskelulupa/työviisumi-paketti. Siinä tarvitsi jos ja vaikka mitä paperia ja virastoa..?

  10. Suomen passi oli jossakin vaiheessa vieläkin paremmalla sijalla tuossa maailman listalla, mutta putosi viime vuonna. Mutta onhan meillä silti aika hyvä passi matkustaa maailmalla mitä erikoisempiin kohteisiin. :) Itselläni kuumottavin viisuminhaku oli opiskelijaviisumi Yhdysvaltoihin, lisäksi haasteita toi Mozambikin viisumi, kun Tukholmasta se piti hakea.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Anna-Katri! Meillä passit kävivät Tukholmassa Algerian viisumia varten, mutta ostimme niille ”matkan” palveluna. Saman teemme varmaan tammikuussa tarvittavien Afrikan viisumien osalta, jos niitä ei Suomesta saa.

  11. Suomen passilla pääsee kyllä helposti ja pitkälle. Vaikka sijoitus tippuikin niin on toi kyllä matkailijan näkökulmasta lottovoitto, kun ei tarvi ihan joka paikkaan hakea viisumia.

    Toivottavasti se pysyy arvostettuna matkustusasiakirjana vielä pitkään!

    1. says: Pirkko

      Kiitos Antti! Juu, eipä olisi, monellakin tapaa, mahdollista matkustella vaikka Afganistanin passilla.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *