Granadan aurinkoisessa aamussa oppaamme väittää, että Granadan kaupunki Nicaraguassa olisi joitakin vuosia sitten ollut jollain listalla kymmenestä paikasta, jotka pitäisi nähdä ennen kuolemaansa. Myöhemmin yritän, tuloksetta, netistä löytää juuri tätä listaa, mutta niin tai näin, tätä kirjoittaessani Granada on nähty, mutta onneksi ehkä niistä muista yhdeksästä jotain puuttuu, sillä ei ihan vielä taida olla valmis kuolemaan.
Granada, Unescon maailmanperintökohdekin, on joka tapauksessa Nicaraguan ehkä tärkein kaupunki maassa vieraileville. Pistäydyimme Managuassakin, pääkaupungissa, mutta se on ”vaan” pääkaupunki.
Granadassa asumme kaupungin keskusaukion liepeillä. Hotelli, Colonial, omaa historiallista charmia, mutta jotkut nykyajan jutut, kuten vaikka toimiva kassakaappi tai toimiva parvekkeen oven lukitsemismekanismi saattavat olla hakusessa. Hisseistä nyt puhumattakaan – tosin ne olivat harvinaisia kaikissa Keski-Amerikan kiertomatkamme hotelleissa. Päädymme lopulta pieneen huoneeseen sisäpihan reunalle, ensimmäiseen kerrokseen. Kyllä tässä muutaman päivän asuu.
Toinen Granadan hotelleista, joka kannattaa käydä vilkaisemassa, on Dario. Etenkin hotellin sisäpiha on todella kaunis.
Nicaragualaista taidetta
Aloitamme kaupunkikierroksen paikallisella taiteella, jota on nähtävissä niin Kulttuuritalossa kuin taiteilijoille työtilojakin tarjoavassa Casa de Los Tres Mundos -talossa. Jotkut töistä ovat kiinnostavia, mutta hankinnat jäävät tekemättä, sillä edessä on vielä monen monta pysähdystä ja edes rullalle käärityn teoksen varjeleminen maasta ja kaupungista toiseen olisi aivan liian työlästä.
Calle la Calzada ja katedraali
Päivällä, ennen ravintoloiden avautumista, Calle la Calzada, kaupungin pääkatu, on vielä hiljainen. Nicaraguan turistikato näkyy täälläkin. Huonot uutiset, Nicaraguan tapauksessa uutiset levottomuuksista vuonna 2018, leviävät maailmalle tehokkaasti. Se, että maassa on tätä nykyä taas ihan rauhallista, ei ole uutinen, eikä tieto siis leviä. Mutta turistit ovat palaamassa, ehkä parin vuoden päästä taas Granadassakin on ruuhkaista.
Kävelemme kadun päästä päähän, aina rantaan asti. Pysähdymme hetkeksi Guadaloupen kirkolle, vanha kirkko on valokuvan arvoinen. Sisälle asti emme viitsi poiketa, emme kyllä edes tarkista, että olisi se edes ollut mahdollista. Rannan Love Granada -kirjainyhdistelmä saa meidät, muutamat turistit, innostumaan. Paikalliset eivät siitä erityisesti perusta, mutta siirtyvät kohteliaasti hiukan sivummalle, vaikka patsaan reunalla onkin hyvä istuskella tai käyttää sitä pyörätukena.
Palaamme keskusaukiolle ja sen reunalla sijaitsevalla katedraalille helteessä hitaasti kävellen. Hevoskärryt kuljettavat niin ihmisiä kuin tavaroitakin – tunnelmassa on jotain samaa kuin Kuuban Trinidadissa. Katedraali tarjoaa hienot näköalat Granadan kaupunkiin kahdelta terassiltaan, joten sinne kannattaa kiivetä, pienessä helteessäkin.
Paikallisilla markkinoilla
Myöhemmin iltapäivällä kävelemme vielä markkinakaduilla. Calle la Calzadan reunalla on kyllä matkamuistoja ja taidetta myyviä pieniä, hienojakin, liikkeitä, mutta paikalliset asioivat näissä kojuissa ja näiden katujen varsien pienissä, eurooppalaisittain vähän pimeissä ja nuhjuisissa kaupoissa. Samanlaisten kauppojen asettuminen vierekkäin toteutuu täälläkin, kiinnitämme San Juan del Surissa näkemiemme juhlien jälkeen erityisesti huomiota useampaan erikokoisia ja -näköisiä pinjatoja ja muita juhlatarvikkeita myyviin liikkeisiin. Juhlat ovat Nicaraguassa selvästikin iso juttu: ¡Feliz cumpleaños! Syntymäpäiväonnittelut!
Granadan pimenevässä illassa
Palaamme keskustaan, Calle la Calzadan sivukadulle, etsimään ravintolaa, jonka tarkistimme jo aikaisemmin, ja hiljaisen kadun reunalla oleilevat muutamat paikalliset huutelevat meille tervehdyksiään, asettuvat jopa kuvattaviksi. Ravintolassa, El Corralissa, olemme alkuillasta ainoat asiakkaat, mutta se johtunee pitkälti valitsemastamme ajankohdasta – kyllä Granadassa sentään muutamia turisteja on. Kun myöhemmin kävelemme takaisin keskusaukiolle ja hotellille, niin pääkadulla ja keskusaukiolla on jo lähes ruuhkaista. Musiikki soi, välillä vaimeammin, välillä äänekkäämmin pimenevässä, ja kohta jo pimeässä illassa.
Kiehtovaa. Granadassa kiinnostaisi käydä, näyttää nätiltä, mukavan rosoiselta ja hyvin värikkäältä. Nyt olisi tosiaan hyvä hetki vierailulle, kun siellä on taas rauhallisempaa, mutta turisteja ei vielä niin paljoa. Tuo tukaanitaulu muuten olisi herättänyt myös minussa ostohalun. :)
Kiitos Jenni! Valitettavasti vaan monen mittapuulla isonkin kotimme seinäpinta-ala alkaa olla sen verran varattua, että jokaista taideostosta pitää miettiä todella tarkkaan.
Todella värikästä ja muutenkin näyttää mukavalta. Lienee myös maan turvallisimpia paikkoja…
Kiitos Mikko! Turvallinen hiljaisena pikkukaupunkina varmaankin, mutta samoin Ometepen saarella ja San Juan del Surissa lienee vähintään yhtä turvallista.
Ihanan värikäs ja pittoreski kaupunki. Upeita kuvia. Kiehtovaa arkkitehtuuria ja vanhoja taloja. En tiedä minäkään onko yksi kymmenestä kauniimmasta kaupungista mutta kaunista. Viihtyisin?
Kiitos Marjo! Tuon keskusaukio ja Calle La Calzada on tosiaan kaunis kokonaisuus. Vanhaa tyyliä näkyy kaupungissa muuallakin, vähän ränsistyneenä ja vähän rosoisena – eli jokaiselle jotakin!
Ihastuttavan värikkäitä taloja ja taidetta. Kyllä tuo voittaa harmaat betonimaisemat kevyesti.
Kiitos Sini! Värikkyys – ja tietysti etenkin tuo valoisuus, verrattuna joulukuiseen sateisen harmaaseen päivään Etelä-Suomessa.
Onpas tuolla nättiä.
Nuo suihkujen hanat on kyllä mielenkiintoisia. Todellakin kuten kuvaat, vaikka kuinka monta olisi luullut nähneensä, niin aina joku keksii vielä vähän erilaisen viritelmän :D Naurattaa, paitsi ei enää siinä vaiheessa, kun pitäisi hiukset pestä…
Kiitos Anna! Juu, siinä vaiheessa ei kyllä huvita yhtään. Tässä tapauksessa onneksi, koska olimme ko. hotellissa parin muun seikan takia vaihtaneet jo huonetta, niin tajusin kokeilla suihkua kuuman veden osalta ennen suihkuun menoa ja asia selvisi vaatteet päällä -vaiheessa :-)