Koti ja keittiö(t) Tampereella

Tampere ravintolat feature

Kaupallinen yhteistyö Forenom ja Visit Tampere

Vietimme pitkän kesäisen viikonlopun Tampereella. Kolmenkin yön vierailulla oli mukava majoittua ”omaan asuntoon” hotellihuoneen sijaan. Forenomin uudenkarhea yksiö alkovilla sijaitsi Sarvijaakonkadulla – eikös olekin hauska nimi kadulla! – Kalevan kaupunginosassa. Autolle löytyi parkkipaikka pihalta ja Nysse kuljetti kaupunkiin melkein oven edestä. Kotikauppakin löytyi ihan läheltä: S-Market Kalevan valikoimat olivat niin hyvät, että toisella ostoskerralla ostimme joitakin tuotteita myös kotiin vietäväksi. Prismakin olisi löytynyt melkein yhtä läheltä, mutta ihan sen laajuista valikoimaan emme sentään lyhyellä vierailulla tarvinneet.

Asunnon sisustuksessa näkyi Finlayson ja Muumit – kirkkaan raikkaita värejä aikuisille ja muumeja lapsille tai niistä ehkä suomalaisia aikuisia enemmän innostuville turisteille. Astiakaapeista löytyi kaikki tarpeellinen, myös muumeja mukeina. Tapparamukitkin olisi löytynyt, mutta niitä Lasse kieltäytyi käyttämästä. Kylpyhuoneessa oli pesukonekin, joka tulikin tarpeeseen, sillä yhdellä aterialla yksi oliivi hyppäsi ikävästi syliin. Kahden hengen mukit ja lasit olisi voinut tiskata käsinkin, mutta lauantai-iltana saimme vieraaksemme nelihenkisen tuttavaperheen ja perheen äidin leipoman ihanan kakun ja näiden kakkukestien tiskit oli kyllä kiva laittaa astianpesukoneeseen.

Keittiöosaston puolesta luotimme enemmän ammattilaisiin ja söimme eri puolella Tamperetta parikin brunssia ja useammankin aterian. Muutaman päivän kokemuksella en todellakaan aio kirjoittaa juttua otsikolla Tampereen parhaat ravintolat ja/tai kahvilat, mutta todettakoon nyt kuitenkin, että kaikki valintamme osoittautuivat vähintäänkin kelvollisiksi. Toki saimme valintoihimme hiukan apua Visit Tampereen asiantuntijoilta.

Forenom SarvijaakonkatuForenom Sarvijaakonkatu Tampere Forenom Sarvijaakonkatu TampereForenom Sarvijaakonkatu Tampere

Cafe Pispalan brunssi

Cafe Pispalan brunssi päätyi Tampere-listalleni jo kauan ennen tämänkertaista vierailuamme kaupungissa. Brunssi on tarjolla vaan lauantai- ja sunnuntaiaamuina, joten mahdollinen viikolla Tampereella pistäytyminen ei riittänyt tähän rastiin.

Tällä kertaa olimme liikkeellä lauantai-aamuna hyvissä ajoin – varauksemme oli heti kahvilan aukeamisaikaan, 9:30. Aamuhiljaiselle Pispankadulle saapuessamme mietimme hetken, että olemmeko tulleet oikeaan paikkaan, mutta viimeistään kun kahvilan eteen alkoi hetimmiten kertyä ihmisiä odottamaan sen aukeamista tiesimme olevamme oikeassa osoitteessa.

Olin lukenut Cafe Pispalan mahtavista brunsseista, mutta silti sekä Pancake Breku että Fried Chicken & Pancakes hiukan yllättivät suuruudellaan. Etenkin kun en pystynyt vastustamaan vitriinissä näkemääni jogurtti-marjaparfaita ja tilasin vielä senkin! Jos menisin toistamiseen lähiaikoina Pispalaan brunssille tilaisin ehkä Continental Breakfastin ja täydentäisin sen tuolla jogurtti-marjaparfaitilla.

Brunssiemme kanssa nautimme vielä isot lasilliset vastapuristettua appelsiinimehua ja kahvia/teetä, joita sai hakea itse, siinä missä brunssi muuten tarjoiltiin pöytiin. Cafe Pispalassa brunssi tarjoillaan aina pöytiin, mutta toivoisin tämän tavan yleistyvän laajemmin muuallakin. Buffetaamiaiset, niiden hävikkiongelmat ja ruuan jatkuvan noutamisen aiheuttama yleinen levottomuus ovat niin mennyttä aikaa!

Cafe Pispala brunssi Tampere Tampereen ravintolat ja kahvilat
Cafe Pispala brunssi Tampere Tampereen ravintolat ja kahvilat Cafe Pispala brunssi

Mama Bearin puurobistro

Sunnuntain aloitimme Laukontorin nurkassa sijaitsevan pienen Mama Bearin 6 tuntia haudutetulla puurolla. Valitsimme kumpikin tutumman kaurapuuron tattari-kvinoan sijaan ja Lasse oli jopa niin rohkea, että testasi puuroa suolaisilla lisukkeilla. Muutenkin ehkä liikaakin makean ystävänä valitsin makeista vaihtoehdoista paahdettu omena-kaneli-mantelin ja vaahterasiirapin. Lassen suolainen valinta osui Savupaprika-kikhere, aurinkokuivattu tomatti, avokado, sitruunapippuri ja balsamico -vaihtoehtoon.

Tarkemmat kuvaukset puuroista ja niin makeista kuin suolaisista vaihtoehdoista löytyvät Mama Bearin omilta sivuilta.

Sunnuntai-aamuna Laukontori oli vielä ihanan rauhallinen ja aurinko paistoi lämpimästä Mama Bearin terassille, jonka pienissä pöydissä saatoimme syödä puurot myös näin koronakaranteenien jälkimainingeissa omassa rauhassa.

Mama Bear puurobistro Laukontori Tampere Tampereen ravintolat ja kahvilat Mama Bear puurobistro Laukontori

Mama Bear puurobistro Laukontori
Puuroaamiaista voi sulatella vaikka Mama Bistron terassilla auringonpaisteessa

4 vuodenajan lounas

Lauantain lounaspaikaksemme valikoitui Tampereen kauppahallin perukoilla sijaitse ravintola 4 vuodenaikaa. Vähäisellä hallikokemuksella enimmäkseen Turusta (ja enimmäkseen kymmeniä vuosia sitten) odotuksemme eivät olleet erityisen korkealla, mutta ei siinä mitään, ”vain” lounaastahan oli kyse.

Yllätyimme kuitenkin – positiivisesti. Tarjottu ruoka ei todellakaan ollut mitään pikaruokaa pahimmillaan paperilautasilta kertakäyttöaterimilla vaan enemmänkin skaalan toisessa päässä. Emme ole ruokabloggaajia tai muutenkaan erityisesti ruokaan matkoillamme panostavia, mutta tokihan gourmet-tasoinen caesar-salaatti lohella on monta kertaa parempi vaihtoehto kuin ruokakaupan muovirasiaan pakattu salaatti! Katso vaikka itse.

Salaattiateria ansaitsee tietysti jälkiruuan ja valkosuklaatartaletti lunasti erinomaisesti paikkansa.

4 vuodenaikaa -ravintolan menua ei varsinaisesti kannattaisi tähän linkata, sillä se on erilainen joka päivä, muutamaa vakioannosta lukuunottamatta.

Yhteenvetona ravintolan sivuja lainaten:

Jos ruoka on kuin runo, on 4 vuodenaikaa ranskalainen runokokoelma. Samojen kansien välissä koet niin herkkiä kuin vahvojakin tunteita. Iloa ystävien kanssa syömisestä, romantiikkaa lounastreffeistä, odotusta ja jännitystäkin uusista mauista ja kaihoa menneeseen lomaasi Pariisissa.

4 vuodenaikaa Kauppahalli Tampere Tampere Tampereen ravintolat ja kahvilat 4 vuodenaikaa Kauppahalli Tampere

Periscopen lounas

Vaikka kiersimmekin Tamperetta reippaaseen tahtiin kuten ahkerilta matkabloggaajilta voi odottaakin etenkin blogiyhteistyömatkalla, niin sunnuntaina tapasimme tamperelaisia ystäviämme lounaan merkeissä.

Periscope sijaitsee Ratinan uuden ostoskeskuksen katolla, ravintolan terassi kirjaimellisesti katolla. Itse ravintosalista on upea näköala Ratinan suvannolle. Sattui vielä niin hyvin, että vaikka Ratina ja Periscope onkin avattu jo jonkin aikaa sitten, niin ystävämmekään eivät olleet vielä ehtineet käymään tässä ravintolassa, joten saimme kokea sen yhdessä ensimmäisen kerran.

Periscopen a la carte -menu tarjoaa jo ihan omanlaistaan, jopa jännittävää ruokaa ja päädyimmekin testaamaan niin alku-, pää- kuin jälkiruokiakin.

Grillattua kesäporkkana ja manchego -juusto oli kivan kesäinen ja jääkellarin lohi kelpasi kalan ystäville erinomaisesti.. Kasvisdumplingejakin testasimme. Pääruokavalintamme menivät lopulta tasan, kaksi Mexican Burgeria ja kaksi aasialaisen salaatin tapaan toteutettua teriyakilohta. Mexican Burgerit olivat kaukana perusburgereista, sillä Hokkaido-sämpylöiden välissä ei ollut jauhelihapihviä vaan mureaa BBQ-häränrintaa.

Jälkiruuaksi Brita-kakkua ja pavlovaa, molemmat periscopelaisella twistillä.

Neljän hengen ”testissä” huomautettavaa löytyi lähinnä Brita-kakun koristeen olevasta orvokinkukasta: se oli annoksessa väärin päin.

Periscope Ratina Tampereen ravintolat ja kahvilat Periscope Ratina Tampereen ravintolat ja kahvilat Periscope Ratina Tampere Periscope Ratina TamperePeriscope Ratina Tampere

Winebridgen tapaksia

Perjantai-iltana halusimme syödä jotain pientä jo ennen kattokävelyä ja päädyimme Hallituskadulla sijaitsevaan Winebridgeen. Tapasvaihtoehdoista löytyi helposti mieluisat: bruschetta two ways, provoleta-juusto ja antipasto lautanen. joskin paikan valinta oli sikäli vähän huolimattomasti tehty, että niiden kaveriksi olisi tietysti sopinut lasillinen viiniä, mutta ennen kattokävelyä emme halunneet nauttia alkoholia. No, maistuivat ne tapakset kuplavedenkin kanssa.

Jälkiruuallekin (valkosuklaa lumipallo vadelmalla) jäi vielä tilaa.

Winebridge Tampere Tampereen ravintolat ja kahvilat Winebridge Tampere Winebridge Tampere

Juustosoppi

Kauppahallissa pysähdyimme myös Juustosopissa, jossa voi paitsi ostaa jääkaappinsa täyteen juustoja, myös maistella niitä pienen tiskin ääressä. Valitsimme maisteltavaksi vuohenjuustoja ja vaikkei alunperin tarkoitus, turistina, ollutkaan ostaa juustoja kotiin, niin brandy-pähkinä-juustoa lähti palanen mukaammekin. Kuten alkoholitonta omenaviiniäkin, niin pääsimme toistamaan juuston maistelun vielä myöhemmin illalla Sarvijaakonkadulla.

Juustosoppi Kauppahalli Tampereen ravintolat ja kahvilat
Juustosoppi Kauppahalli Tampere Juustosoppi Kauppahalli Tampere

Café Katto

Café Katto on kesyin vaihtoehto vierailla Finlaysonin katolla. Kahvilan terassiltakin on jo upeat näkymät Tampereen kattojen ylle ellei halua/uskalla kokeilla katoilla kävelyä kesymmän Panorama Walkin tai pidemmän Citywalkin muodossa. Kahvila tarjoaa kevyitä suolaisia ja makeita vaihtoehtoja ja aivan erityisesti juomia. Ainakin helteisenä iltana juomat oli meilläkin ensimmäisenä mielessä.

Cafe Katto Tampereen ravintolat ja kahvilat

Uittotunnelin lättypaari

Oikeastaanhan tietysti Uittotunnelin kahvilaan pitäisi tulla kävelemällä Pispalan suunnalta Hyhkyn sataman läheltä lähtevän uittotunnelin läpi. Me tyydyimme kuitenkin Pispalan retkellämme katsastamaan uittotunnelin sen puoleisen pään ja tulimme Uittotunnelin lättypaariin myöhemmin illalla autolla – yllättäen, kun on tarkkana, Paasikiventieltä on liittymä, josta pääsee kahvilaan.

Lättypaarissa piti tietysti syödä lättyjä. Valitsimme hillolla ja kermavaahdolla täydennetyn version, mutta suosittuja näyttivät olevan myös hillolla, jäätelöllä JA kermavaahdolla peitetyt lätyt.

Uittotunnelin kahvila Tampereen ravintolat ja kahvilatUittotunnelin kahvila TampereUittotunnelin kahvila Tampere

Pyynikin munkkikahvila

Pyynikin näkötorni ja erityisesti vierailu sen munkkikahvilassa taitaa olla lähes perinteisintä mitä Tampereella voi tehdä. Näkötorni oli listallamme jo ennen Tampereelle tuloamme, mutta vielä vahvemmin sen sille kiinnitti kun seuraajamme Facebookissakin muistuttivat siitä – ja munkeista.

Kauniin aurinkoisena iltana näköalat tornista olivat huikeat – ja munkkejakin riitti vielä iltaankin!

Torni oli myös mukava kohteena sikäli, että sen lähelle pääsi ainakin sunnuntai-iltana autolla ja ylös torniin noustiin hissillä, ihan viimeistä kerrosta lukuunottamatta, joten retki onnistui hyvin myös ystäväpariskunnalta ja heidän 4- ja 1-vuotiailta tyttäriltä.

Pyynikin munkkikahvila Tampereen ravintolat ja kahvilat Pyynikin munkkikahvilaPyynikin näkötorni

Café Puusti

Tässä Yliopistonkadulla (50) sijaitsevassa kahvilassa halusimme pistäytyä, kun se oli sopivasti reittimme varrella Kalevan ja keskustan lähellä Mondo-lehden suosituksesta. Täältä löytyisivät kuulemma Tampereen parhaat puustit. Tiedä siitä, emme testanneet kaikkia Tampereen kahviloita, mutta testaamamme kierrepullat ja kotiin ostamamme pinaattifetakierteet olivat kyllä ihan hyviä molemmat. Pieni kahvilakin vaikutti sympaattisen kotoisalta, mutta ehkei sinne nyt sittenkään kovin monen kilometrin päästä kannata lähteä.

Cafe Puusti Cafe Puusti

Tallipihan kahvila ja suklaapuoti

Kuten Pyynikin näkötorninkin, niin Tallipiha ja erityisesti sen suklaapuoti sai myös ”kannatusta” seuraajiemme keskuudessa – taisipa joku kysyäkin jo matkamme alkupuolella, että joko te olette käyneet Tallipihassa, joten pitihän siellä(kin) käydä. Tosin se ei ollut ihan helppoa, sillä navigaattorimme ei oikein suostunut löytämään sitä Sara Hildenin museolta lähdettäessä ja lopulta luovutimme ja kävimme vaihtamassa auton bussiin ja omiin jalkoihimme. Matkaa Keskustorilta Tallipihalle olikin jonkin verran, mutta löytyihän se lopulta – ja matka seuraavaan kohteeseemme, Ratinaan, taittuikin sitten jo helposti 100:lla.

Pieni kävely Keskustorilta Tallipihalle tarkoitti tietysti tankkaustaukoa heti perillä, mutta onneksi alueelta löytyy sympaattinen kahvila – ja tietysti, suklaapuoti.

Suklaapuodin valikoimissa oli oikeastaan vaan yksi vika: ne olivat sen verran laajat, että ostopäätöksen teko, kun sen pitäisi kuitenkin rajautua vaan kohtuulliseen määrään vaihtoehtoja, on vaikeaa. Onneksi asiantuntevat myyjät auttavat!

Suklaan ostaminen helteellä on aina hiukan haastava juttu, mutta pieneen leivosrasiaan pakatut konvehtit pärjäsivät kuitenkin hyvin matkassamme loppupäivän ja aina Espooseen asti, pääosin …

TallipihaTallipihan kahvilaTallipiha Tampere

Tags from the story
Join the Conversation

16 Comments

  1. Kommentoinkin jo tuonne yhteen ryhmään, mutta laitan vielä tännekin, niin on ehkä hyötyä useammallekin lukijalle:

    Tampere on kyllä loistava kohde ruokamatkalle! Hinta-laatusuhde on erinomainen. Suositeltavia paikkoja on kymmenittäin, mutta itse yritämme ehtiä käymään aina vähintään Gastropub Tuulensuussa ja Heinätorilla.

    Koska olet näemmä kahviloiden ystävä, niin myös Amurin työläismuseon kahvilaa ja Runokahvilaa voin suositella lämpimästi.
    Ja vohvelikahvila on tietysti klassikko.

    Uusien liikennejärjestelyiden myötä ajaminen saattaa tosiaan olla ei-paikkakuntalaiselle hankalaa, mutta Särkänniemestä tullessa Tallipiha löytyy kun kääntyy radan ali keskustan puolelle tultuaan heti vasemmalle ja jatkaa Näsijärvenkadun päähän.
    Kävelykin on hyvä vaihtoehto. Sara Hildeniltä matkaa kertyy vain reilu kilometri. Keskustorilta taas pääsee kätevimmin kävelemällä korttelin verran eteenpäin ja kääntymällä oikealle kävelykadulle eli Kuninkaankadulle. Tallipiha on sen päässä.
    Lisätään vielä, että matkaa tulee siitäkin kilometri, kun mainitsemasi pitkähkö matka on suhteellinen käsite. Pienille lapsille voi olla liikaa, eli rattaat kannattaa ottaa mukaan, mutta aikuiselle max 10 min kävely.

    Kalevan Prismalta on keskustaan muutama kilometri, joten tervejalkaiselle suositeltavinta on jättää auto suosiolla parkkiin asunnolle. Tai hypätä bussiin (ja myöhemmin ratikkaan sen valmistuessa) ja hurauttaa Keskustorille.
    Tampereen keskustan etuna on sen kompakti koko. Aivan kaikkialle pääsee kävellen kun välimatkaa ei kerry paria kilometriä enempää.

    Tuota kattokävelyä en ole itsekään päässyt vielä testaamaan, kun ei olla käyty pitkään aikaan Suomessa.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Tanja!

      Kahviloiden ystävä … joo, tai ehkä reissuissa sittenkin siksi, että pieniä taukoja tarvitaan kokopäiväretkillä ja ne käyvät luontevimmin kahviloissa. Herkkujen määrän ”kohtuullistamisen” tapaamme hoitaa lähes poikkeuksetta annokset puolittamalla.

      Totta, ei kilometri sinänsä ole paljon, mutta jos päivän ohjelma on tyyliin Laukontorilta Sara Hildenille ja sieltä Tallipihalle ja sieltä Ratinaan ja lopulta Pyynikin näkötornille, niin niitä kilometrejä tulee lopulta ihan kohtuullisesti :-) Lisäksi lyhyellä vierailulla kaupungissa tulee jo vähän aikataulunkin kanssa ongelmia …
      Ilmeisesti navigaattorimme ei oikein tykännyt Rantatunnelista, sillä se ei oikein ymmärtänyt, ettei tunnelista voi tulla pystysuoraan ylös Tallipihaan ja siksi se ajatti meitä parikin kertaa edestakaisin ko. tunnelia ennen kuin totesimme, että tehtävä mahdoton.

      P.S. Sittemmin saimme Tallipihan osalta vielä vinkin, että osoitteeksi pitää laittaa Kuninkaankatu 4.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mikko! En tosiaan ryhdy väittämään mistään kohteesta, että jotkut ravintolat/kahvilat olisivat kohteen parhaita, mutta nämä onnistuivat ainakin kerran – ja ainakin meidän mielestämme.

  2. Nyt tuli nälkä! :-) Asuin Tampereella parikymmentä vuotta sitten ja nyt näyttää kaupungissa olevan todella kivan oloisia paikkoja vaikka kuinka! Vain Pyykinkin näköalatornin munkit (todella hyviä) oli tuttuja, samoin Tallipihan tuotteet. Mutta tottakai ravintolatarjonta on tuossa ajassa ehtinyt uudistua ja hyvä niin!

    1. says: Pirkko

      Kiitos Anna! Taitaakin kaikista Tampereen ”ruokanähtävyyksistä” tuo Pyynikin Munkkikahvila olla kaikkein tunnetuin!

  3. Siis kuolaan juuri nyt päälleni ja harmittelen että parin viikon takaisella Tampereen-reissulla valitsin – joskin nuoresta, ei-niin-innokkaasta seurasta johtuen – varsinkin klassisia valintoja (Vohvelikahvila on toki aina ihana ja Plevna luotettava, mutta nyt on kyllä pakko päästä pannukakuille ja puurolle!). Mikä ruokamatka!

    1. says: Pirkko

      Kiitos kommentistasi! Luin tuosta Cafe Pispalan brunssista varmaan yli vuosi ennen Tampereelle viikonloppuna päätymistäni (se on tarjolla vaan viikonloppuisin). Kannattaa muuten, pitkämatkalaisen ainakin, varata pöytä, jos sinne mielii! Puuroaamiainen onnistunee ex temporekin.

  4. says: Karoliina / bonjourpositivity

    Apua miten paljon ihania paikkoja Tampereella on! Piti laittaa tää postaus muistiin, poika muuttaa ens kuussa Tampereelle opiskelemaan joten vierailuilla voin lähteä sitten tutustumaan näihin – toi pannukakkubrunssi on kyllä ehdoton ykköskohde mulle :D

    1. says: Pirkko

      Kiitos Karoliina! Siitä sitten vaan ruokkimaan opiskelijapoikaa reilulla brunssilla. Varatkaa pöytä, ettei tule pettymystä, jos paikka onkin jo täynnä.

  5. says: Janika

    Ystäväni kanssa mennään launataina kokeilemaan uutta paikkaa. Siitä kehuttu paljon.
    Paikan nimi on Eflatun. Kuuleman mukaan siellä on välimerellinen brunssibuffetti.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Janika! Niinhän tämä kait ravintolaskenessä on, että uusia tulee ja vanhoja menee – ja parhaat jäävät elämään.

    2. says: Eija

      Kaverini kanssa kävimme siellä pari päivää sitten. Oli erittäin hyvä välimerellinen lounasbuffet. Kiitos vinkistä

    1. says: Pirkko

      Kiitos kommentistasi! Nämä ravintolalaskut maksoimme työllämme, eli kuten jutun alussa todetaan, vierailimme niissä osana Visit Tampereen kanssa sopimaamme kaupallista yhteistyötä, joka tältä osin tarkoitti, että söimme ja joimme ravintoloissa Visit Tampereen laskuun. Visit Tampere puolestaan sai sitten markkinointimateriaalia tämän jutun ja siihen aikanaan liittyneiden sosiaalisen median julkaisujen myötä. Ajankohtaiset hintatiedot löytyvät varmasti ravintoloiden sivuilta – tosin menut ovat voineet pariinkin kertaan vaihtua tässä vuoden mittaan.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *