Avainsana-arkisto: Tampere

voucher feature

Hotelli Ilves
– 48 euroa + 3000 pistettä

Suuntasimme viikonlopuksi Tampereelle ja halusimme yöpyä kaupungissa sen sijaan, että olisimme ajaneet lauantaina edestakaisin Espoosta Tampereelle ja takaisin.

Tampereelle olimme menossa lauantai-iltana syömään Bodega Salud -ravintolaan Maailmanmatkaajien kanssa ja sunnuntaina tapaamaan ystäviä, joten hotellia tarvitsimme todellakin vaan yöpymiseen ja aamiaiseen. Etsimme siis edullista vaihtoehtoa ja mielellään lähellä Tuomiokirkkokadulla sijaitsevaa ravintolaa.

Ehdin jo varaamaan huoneen Holiday Innistä hintaan 134 euroa (sisältäen aamiaisen), kun paljon myös Suomessa matkaileva ystäväni ehdotti, että varaisimme huoneen jostain Original Sokos -hotellista Finnairin hotellivoucherilla. Tällainen vaihtoehto oli minulta mennyt ihan ohi, mutta pitihän siitä ottaa selvää!

Hotellihuone Finnairin voucherilla

Original Sokos Hotel Ilves näytti olevan parin korttelin päässä Bodega Saludista, joten soitin sinne ja kysyin, että vieläkö löytyisi vapaa huone ja voisiko sen maksaa Finnair Plus Voucherilla – ja löytyihän se.

Hotelli Ilves TampereHotelli Ilves Tampere Finnair hotellivoucher

Seuraavaksi kävin Finnair Plus -sivuilla ostamassa tarvittavan voucherin, josta maksoin tuo otsikossa mainitsemani 48 euroa + 3 000 pistettä (sisältäen aamiaiset). Olisin myös voinut maksaa sen kokonaan pisteillä, mutta silloin pisteitä olisi mennyt 23 000.

3000 pisteen hinta, jos olisin ostanut ne nyt olisi ollut 38 euroa. Pisteitä voi kuitenkin ainakin muutaman kerran vuodessa ostaa tarjoushintaan: viime elokuussa ostimme tarjouksesta erän pisteitä ja tuossa erässä 3000 pisteen hinta näytti olleen 28 euroa.
Niin ja tietysti niitä voi ansaita lentämällä tai käyttämällä Finnairin Diners-korttia, mutta halusin vertailun vuoksi selvittää käytettävien pisteiden hinnan.

Huoneen kokonaishinnaksi muodostui meille siis 76 – 86 euroa pisteiden hinnasta riippuen. Aika sopiva hinta keskustahotellille, sanoisin!

Tein myös (vasta jälkikäteen) pienen tutkimuksen huoneen hinnasta siihen käytettyjen pisteiden määrän funktiona ja totesin, että halvimmaksi huone olisi tullut yhdistelmällä 54 euroa ja 1000 pistettä (63 – 67 euroa).
Kokonaan pisteillä sitä ei olisi kannattanut maksaa, sillä 23 000 pisteen hinta olisi 211 – 296 euroa. Toki, jos pisteet olisivat olleet vanhenemassa, niin ne olisi silti ehkä kannattanut käyttää, jos niille ei muutakaan käyttöä olisi ollut.

Huoneen hinta suoraan hotellille rahalla maksettaessa on luokkaa 160 euroa, joten paljon yli 10 000 pistettä voucheriin ei kannata käyttää, jos pistä voisi käyttää muuhunkin.

Hiukan kalliimmalla, esimerkiksi yhdistelmällä 90 euroa + 5 000 pistettä, Finnairin hotellivoucher on käytettävissä myös Sokos-ketjun Solo- ja Break-hotelleissa.

Hotellivouchereita voi ostaa myös Scandic-ketjun hotelleihin ja muihinkin hotelleihin – koko valikoima löytyy Finnairin sivuilta.

Finnair hotellivoucher

Hotelli Ilves

Hotelli Ilves osoittautui “tavalliseksi” Sokos-hotelliksi. Vastaanotossa oli saapuessamme hiukan ruuhkaa, mutta saimme silti huoneemme ihan joutuisasti ja autolle löytyi parkkipaikka hotellin omasta paikoitushallista vuorokausihintaan 21 euroa.
Hotellille saapuessamme luovutimme tulostamani Finnairin hotellivoucherin huoneen maksuksi, eli hotellihuone maksetaan Finnairille voucheria ostettaessa.
Paikoituksen maksoimme suoraan hotellille.

Hotellivoucher on voimassa 6 kuukautta, joten jos ei jatkuvasti yövy Suomessa saman ketjun hotelleissa, niin kannattaa tosiaan ensin varmistaa hotellihuone ja mahdollisuus sen maksuun voucherilla ja vasta sen jälkeen ostaa voucher.

Huoneemme kelpasi hyvin meille, vaikka vähän pistikin silmään, että kylpyhuoneen varustuksesta oli karsittu pois kaikki tarpeeton. Toki meillä oli itsellämme kaikki tarpeellinen mukana suihkumyssystä alkaen, mutta etenkin ulkomailla hotellien kylpyhuoneissa useimmiten on varmuuden vuoksi muutakin kuin pyyhe ja shampoo/saippua.

Hotelli Ilves Tampere Finnair hotellivoucher

Hotelli Ilves Tampere
Tämä tarttui mukaan Linnatuulesta, eli ei ole Ilveksen vakiovaruste 🙂

Myös huonepalvelun hintoihin kiinnitimme huomiota. Jos olisimme halunneet sunnuntai-aamuna aamiaisen huoneeseen, niin se olisi maksanut useita kymppejä per henkilö. Suomalainen henkilökunta ON arvokasta.

Buffet-aamiaiselta löytyi kaikki tarvittava, tietysti sunnuntaina klo 9:30-10 välisenä aikana pienoisella jonottamisella, mutta ei tilanne nyt paha ollut ja täydennykset sujuivat ripeästi. Appelsiinimehu olisi saanut olla laadukkaampaa ja paikallisia juttuja aamiaisella edusti vain musta makkara.

Hotelli Ilves Tampere Hotelli Ilves Tampere

Bodega Salud

Bodega Salud -ravintola oli meille entuudestaan tuntematon, mutta osoittautui erinomaiseksi valinnaksi Maailmanmatkaajien Tampereen kokoukselle.

Bodega Salud
Jos haluat nähdä enemmän Bodega Saludin ruokia, niin klikkaa kuvaa!
Tampere
Tampere toivottaa tervetulleeksi näin ihanalla tavalla!

Oletko Sinä käyttänyt näitä Finnairin hotellivouchereita? Kannattiko mielestäsi?
Tai onko Sinulla muita vinkkejä hyvistä diileistä Finnairin pisteillä?

Tampere

Iltapäivä Tampereella

Tampere on jäänyt meille vieraaksi kaupungiksi vaikka olemme vuosien mittaan käyneet kaupungissa monen monta kertaa: työmatkoilla, kokouksissa ja aikoinaan vuosittain Lamminpään urheilukentällä Pirkan Hiihdon huoltojoukoissa hiihtäjien maaliintuloa odottamassa. Turistina emme kaupungissa kuitenkaan olleet koskaan – ennen toissaviikkoista torstaita.

Turkulaisina aloitimme kuitenkin varovasti  – päädyimme iltapäivään kaupungissa ja olimme etukäteen valinneet kaksi kohdetta: Hopealinjan lounasristeilyn Pyhäjärvellä ja Kielletty kaupunki -näyttelyn Vapriikissa.

Kesäporkkanoita Laukontorilla
Laukontorilla on muitakin vaihtoehtoja kuin musta makkara 🙂

Lounasristeily lähti Laukontorilta ja saavuimme rantaan sen verran ajoissa, että ehdimme näkemään Tapolan kioskin torilla ja muutamia annoksia mustaa makkaraakin. Onneksi olimme menossa lounaalle, joten ei ollut kiusausta maistaa tätä paikallista herkkua …

Laukontori Tampere Tapolan mustamakkara Tampere

Hopealinjan lounasristeily

M/S Silversky risteilee lounaan aikana (12-14) Pyhäjärvellä, ehkä hiukan reittiä tilanteen mukaan vaihdellen, mutta ainakin Pyynikin ja Pispalan rannat ohittaen. Pyynikillä näyttäisi olevan puistoa ja rantaa tarjolla. Pispala puolestaan taitaa olla Tampereen kuuluisin kaupunginosa, joka ilmeisesti vuosien mittaan on muuttunut työläiskaupunginosasta suosituksi omakotialueeksi. Pyhäjärveltä Pispalaa katsoen veneily näyttäisi olevan suosittu harrastus: matalat rannat ovat täynnä pieniä veneitä! Pispalan voisikin laittaa “listalle” seuraavaa Tampereen vierailu ajatellen.

Hopealinjat Silver Sky Hopealinjat Silver Sky Pispala Tampere Viikinsaari Tampere

Laiva poikkeaa lyhyesti myös Viikinsaaressa, Pyhäjärven kesäsaaressa, jossa olisi sielläkin voinut syödä lounaan ja käydä vaikka saunassa tai kesäteatterissa. No, toisella kertaa sitten.

Maisemien ohella nautimme myös lounaasta, joka osoittautui miellyttävän tavalliseksi. Tarjolla oli salaatteja, graavattua lohta, tillisilakkaa ja härkäpastramia alkuruokapöydässä ja kanaa ja bataattikuutioita pääruuaksi. Turhan usein merellisyyttä kaipaavilla risteilyillä on tarjolla vain kalapöytää ja lohikeittoa. Lounaan jälkeen tarjolla oli vielä kahvia tai teetä ja täytekeksejä 🙂

Hopealinja Silver Sky
Hopealinja Silver Sky Hopealinja Silver Sky

Hopealinjan Silver Sky -alus oli “turistilaivaksi” moitteettoman siisti. Olemme muutamissa vastaavissa laivoissa vierailleet niin Suomessa kuin maailmallakin ja lähes turtuneet ajatukseen, että tällaisten laivojen kuuluu olla hiukan nuhruisia ja epäsiistejä, mutta ei Tampereella, selvästikään. Toki alus on lähes uusi (vuodelta 2014), mutta silti!

Lounasristeily sopi hyvin meidän aikatauluumme, mutta risteilylle voi lähteä myös iltapäivällä tai illalla.

Paljulautta Tampere
Tällainenkin risteilyvaihtoehto näytti Tampereelta löytyvän 🙂

Vapriikki

Laukontorilta jatkoimme Vapriikkiin, tosin monen kierroksen kautta, sillä kesäinen Tampere tuntui olevan yhtä tietyömaata!

Vapriikki on kokoelma museoita ja etukäteen olimme ajatelleet keskittyä, maailmanmatkaajina, lähinnä Kielletty kaupunki -näyttelyyn, mutta niin vaan museo houkutteli moneen muuhunkin näyttelyistään.

Tampere Vapriikki Finlayson
Tampere Vapriikki Finlayson

Luonnontieteellinen museo

Lupaus Vuoden luontokuvista 3. kerroksessa vie meidät Luonnontieteelliseen museoon ja opimme mm. että västäräkki on Tampereen tunnuslintu. Matkalla vuoden luontokuvia katsomaan päädyimme kulkemaan Nukkekekkereiden läpi ja pakko oli pysähtyä yhden jos toisen nukkekodin ja nukenkin kohdalla! Erityisesti nukkekerrostalo oli mielenkiintoinen, mutta en tullut siitä edes kuvaa ottaneeksi, kun olimme oikeastaan etsimässä niitä luontokuvia ja talon ympärillä oli koko ajan ihmisiä. Samanlaisia nukkekerrostaloja, saattaa olla samakin, näyttäisi olevan Nellan nukkekoti -blogin jutussa näyttelystä Tampereella 2016.

Vapriikki Luonnontieteellinen museo
Minua viehätti erityisesti tämä kuva ketusta.
Kaikki vuoden 2016 luontokuvat voit halutessasi katsoa täältä.

Kettuja löytyi, tietysti, myös Luonnontieteellisen museon diaraamoista. Turussa lapsuuteni viettäneeni tapasin käydä melko useinkin Turun Biologisen museon dioraamoja katselemassa, joten jotain nostalgissa näissäkin on.

Vapriikki Luonnontieteellinen museoVapriikki Luonnontieteellinen museo

Rupriikki

Vapriikki RupriikkiMediamuseo Rupriikki houkutteli kertaamaan morseaakkosia ja löytyipä sieltä minunkin ensimmäisen kännykkäni toisinto.
Aamulehdestäkin minulla, Turussa kasvaneella, on yllättäen paljon muistoja, sillä syistä, joita en kovin tarkasti tiedä, isäni ei pitänyt Turun eikä Helsingin Sanomista vaan kotiimme, Turussa, tuli Aamulehti, johon isäni ajoittain kirjoitti myös yksittäisiä artikkeleja niin Suomen telakkateollisuudesta kuin urheilusta.

Vapriikki RupriikkiVapriikki Rupriikki Tampere

Myös lapsille tarkoitettu Museorastirata vähän houkutteli bongaria, mutta ehkä se olisi aikuiselle ollut liian vaativa!

Museorastirata olisi myös “pakottanut” kiertämään kaikki Vapriikin näyttelyt, mutta tällä kerralla jätimme huomiotta mm. Suomen Pelimuseon, Suomen Jääkiekkomuseon, Kivimuseon, Postimuseon ja historiapainotteiset näyttelyt Tammerkoski ja kosken kaupunki, Tampere 1918, Pajarin pojat ja Birckala 1017.

Vapriikista riittää siis moneksi ja monelle, mutta valitsemalla käyntikohteet oman kiinnostuksensa mukaisesti se tarjoaa myös ihan inhimillisen muutaman tunnin museovierailun.

Vapriikki museorastirata

Kielletty kaupunki

Näyttelyssä on esillä keisarillinen valtaistuin, silkkimaalauksia, kalligrafiaa, koruja, koriste-esineitä ja keisarillisia asusteita Kiinan keisarien hovista.
Infotaulut naisten elämästä kertasivat hyvällä tavalla sinänsä tietysti tunnettuja asioita aiheesta. Mutta ne valokuvat! Näyttelyn seinillä oli useita isoja valokuvia, joiden yhteisenä nimittäjänä oli sellainen kuvakulma, että katsoja todella tunsi olevansa juuri tuolla kadulla tai kujalla. Otin näistä kuvista muutamia kuvia, mutta ne eivät tee kunnolla oikeutta isokokoisille valaistuille kuville näyttelyn hämärässä. Kävin Kielletyssä kaupungissa työmatkalla keväällä 2011 ja nuo portaat, juuri noita portaita pitkin sinne kävelin.

Vapriikki Kielletty kaupunki Vapriikki Kielletty kaupunki Vapriikki Kielletty kaupunki Vapriikki Kielletty kaupunki

Kielletty kaupunki -teemaa jatkoimme vielä hetken museon kahvilassa nauttien Kielletty kaupunki -leivoksen, joka herätti aivan erityistä kiinnostusta Instagram -tilillämme: “Mistä se on tehty? (tummasta kakkupohjasta, mango-passion-kermamousseesta, vadelmahillosta ja kultaisista maissihiutaleista)”, “Ei niitä ollut tarjolla kun minä kävin siellä!”,  “Täytyypä käydä tuolla jonain päivänä!”

 

Koti kaupungissa

Leivoksen jälkeen poikkesimme vielä Vapriikin mainiossa museokaupassa, josta mukaani tarttui trion Etula, Nieminen-Nyrhönen & Happo kirja Koti kaupungissa. Minulle, joka on viime vuodet välttänyt fyysisten kirjojen ostoa minimalismin hengessä! Mutta kirjaa hetken selattuani, se oli vaan pakko ostaa luettavaksi. Ja kun nyt sitä olen jo jossain määrin lukenut, niin pitänee palata tämän kirjankin takia Tampereelle: pitäisihän tuo Kiinanmuuri -talo käydä katsomassa, nyt kun olen jo tutustunut sen asukkaisiin ja heidän asuntojensa oivaltaviin sisustuksiin!

Juurtonurmikka

Museosta poistuessamme huomasimme seinällä Tammerkosken luontopolun esitteestä, että ihan Vapriikin lähellä oli jännittävästi ilmaistu rasti: Tammerkoski ja nurmikon kasviharvinaisuus. Pitihän se käydä katsomassa. Tosin vaikka opastaulusta sitten nurmikon reunassa luimme juurtonurmikasta, niin se olisi silti voinut jäädä tajuamatta, ellei paikalla sattumalta ollut ystävällinen paikallinen, oletan, valokuvaaja olisi tullut kysymään, että mitä etsimme ja esitellyt ruohikon vihreät laikut.

Tammerkoski Päätalo
Kalle Päätalo -muistomrkki Maaltamuutto (Arja Renell’ 2014)

Juurtonurmikka

Juurtonurmikka on siis harvinainen matalakasvuinen heinäkasvi, joka kasvaa nurmialueilla pieninä tuppaina ja Tampereen lisäksi sitä on tavattu vain Ahvenanmaalta ja nyttemmin uustulokkaana Uudellamaalla. Eipä tullut mieleen, että kasviharvinaisuus voisi olla ruohotupsu!

Finlayson Art Area

Finlaysonin alue, ainakin Äkkijyrkän lehmä, oli hiukan mielessäni jo ennen Tampereen matkaamme nähtyäni kuvan siitä Kohteena maailma -blogin jutussa Tekemistä Tampereella – 10 vinkkiä kotikaupunkiini.
Vapriikista (ja juurtonurmikoilta) sinne näytti olevan vaan sillan pituinen matka, joten olkoon, otetaan vielä tähän iltapäivään vähän lisää Tamperetta.

Finlayson Art Tampere lehmä Äkkijyrkkä

Finlayson Art KakkonenFinlayson Art Areaan emme olleet tutustuneet ennakolta tuota lehmää enemmän, mutta sitä etsiessämme päädyimme ensin Miina Äkkijyrkän grafiikka- ja veistosnäyttelyyn ja Kakkosen lasikokoelmaan.

Tallustelimme myös useamman Finlaysonin katuun maalatun kuosin päällä, joista etenkin ne, jotka löytyvät liinavaatekaapistammekin saivat hymyilemään: tässä on Elefantit -lakanamme, tässä äskettäin hankkimamme unipussien Visa-kuosi.

Finlayson kuosit katumaalaus

Paluumatkalla Marko Vuokolan iso “ikkuna” Itäinenkadulla pysäytti sekin hetkeksi, mutta tässä vaiheessa iltapäivää alkoi jo energiat olla hiukan vähissä ja palasimme Vapriikin edustalle, jonne olimme jättäneet automme ja jatkoimme matkaa – suuntana Mänttä ja lisää taidetta!

Marko Vuokola Finlayson Tampere

Ylistetty Muumimuseo sai sekin jäädä odottamaan paluutamme Tampereelle.

Näyttelyt

Hopealinjat tarjosi meille lounasristeilyn Pyhäjärvellä ja Visit Tampere Vapriikin museot. Finlayson Art Arean kaikkiin näyttelyihin on vapaa pääsy.

Kissakahvila Purnauskis Tampere

Maailmanmatkaajat kissakahvilassa

Maailmanmatkaajat kokoontuvat paitsi Hotel Arthurissa Helsingissä, ja pienempinä kokoonpanoina maailmalla milloin missäkin, myös ainakin kerran vuodessa Tampereella.
Tänä vuonna matkasimme Tampereelle jo hyvissä ajoin ja tutustuimme paitsi varsinaiseksi kokouspaikaksi valittuun uuteen tornihotelliin myös Suomen toistaiseksi ainoaan kissakahvilaan! Huutomerkki siitä, että emme edes ole mitenkään erityisesti kissoista kiinnostuneita, mutta Tampereella asuvat maailmanmatkaajaystävämme ovat todellisia kissaihmisiä ja koska kahvila todellakin on toistaiseksi Suomen ainoa laatuaan, niin olihan siihen tutustuttava, jo ihan nähtävyytenä.

Kissakahvila Purnauskis TampereAinakin viikonloppuisin kissakahvila Purnauskis on niin suosittu, että sinne pitää varata pöytä – tosin lyhyelle vierailulle saattaa mahtua ilman pöytävaraustakin, mutta jos kahvilaan haluaa oikeasti mennä oleilemaan, niin kannattaa se pöytä varata.

Kahvilaan ei myöskään noin vaan mennä, sillä kahvilan ovi on lukossa ja henkilökunta avaa oven erikseen, varmistaen samalla, että yksikään kahvilan seitsemästä kissasta ei livahda ovesta ulos. Nämä seitsemän kissaa ovatkin sitten kahvilan valtiaita – jos vaikka kissa on valinnut neljän hengen pöydästä itselleen yhden tuolin, niin neljännelle vieraalle etsitään jakkara, kissaa ei julmasti häädetä tuolilta – toki sitä voi houkutella sisäänpääsymaksuun (5 euroa) kuuluvalla kissanruualla lattialle. Kissojen kanssa voi myös leikkiä ja ainakin lauantaina paikalla olikin useita lapsiperheitä, jotka leikkivät niiden kanssa. Ne kissat, joita leikkiminen tai meno kahvilassa muuten ei juuri tällä hetkellä innostanut, saattoivat hakeutua vaikka katonrajassa oleville hyllyille makoilemaan.

Kissakahvila Purnauskin kissat

Paitsi kissanruokaa tarjolla oli toki myös kahvia, teetä ja leivonnaisia – kissateemaisia tietysti.

Kissakahvila Purnauskis Tampere Kissakahvila Purnauskis Tampere

Aamulehdessä 23.1.2015 olleen jutun mukaan tämä Suomen ensimmäinen kissakahvila kunnostautuu kohta myös olemalla Suomen ensimmäinen kahvila, josta saa sivettikissakahvi Kopi luwakia – hintaan 25 euroa kuppi.
Kopi luwak kahvin valmistuksen alkuvaiheessahan on ihan erityinen vaihe: sivettikissoihin kuuluva musanki syö kahvipensaan marjoja niiden sokerisen hedelmälihan vuoksi. Sivettikissa ei kuitenkaan voi sulattaa kovia papuja, vaan ne kulkeutuvat ruuansulatuselimistön läpi ja tämän jälkeen ne kerätään talteen eläinten ulosteista, pestään, desinfioidaan ja paahdetaan.

Vasta Aamulehden jutusta opin myös, että villeistä sivettikissoista saadaan Indonesiassa vain n. 500 kiloa Kopi luwak -kahvia vuodessa, mutta että Intiassa, Vietnamissa, Kiinassa ja Filippiineillä tarhataan sivettikissoja, joita ruokitaan vaan kahvimarjoilla ja ilmeisesti tämä sivettikissatarhaus on enemmänkin julmaa näille eläimille kuin turkistarhaus ja siksi kissakahvila Purnauskis tarjoaa vain eettisesti villien sivettikissojen jäännöksista tuotettua juomaa.

Syksyisellä Vietnamin vierailullamme oppaamme moneen kertaan mainitsi tämän Kopi luwak -kahvin ja “muistutti”, että sitä kannattaa sitten ostaa kotiin – mutta eipä huomannut oppaamme mainita, että tuo kahvi Vietnamissa todennäköisesti oli sivettikissatarhoilla tuotettua eikä näiden kissojen elinolosuhteista puhuttu mitään. Onneksi ei siis innostuttu sitä ostamaan!

Tampere näkymä Moro Sky Bar

Solo Sokos Hotel Torni TampereAikamme kissakahvilassa ystäväpariskuntamme seurassa kului rattoisasti tulevista, mahdollisesti taas yhteisistäkin matkoista jutellen, ja jatkoimme sieltä sitten yhdessä matkaa varsinaiseen maailmanmatkaajien kokoukseen Grill it! -ravintolaan Tampereen uuden tornihotellin alakerrassa. Hotelliin (oikealta nimeltään Solo Sokos Hotel Torni Tampere) tutustuimme sen verran, että kävimme katsomassa Tampereen näköaloja 25. kerroksen Moro Sky Barista ja tutustumassa 25. kerroksen wc:n kristallikruunuun ennen kuin siirryimme ruokailemaan ja kokoustamaan alakerran Grill it! -ravintolaan, jossa ruoka oli oikein hyvää, mutta tarjoilu jätti vielä hiukan toivomisen varaa: ehkä lauantai-illan runsas asiakasmäärä vaikutti siihen, että astioita kerättiin pöydästä ruokalajien välissä aika hitaasti pois ja yksi jos toinen kahvi tai jälkiruoka meinasi unohtua, samoin kuin pyyntö wifi-tunnuksesta. Itse kokouksesta voit halutessasi lukea lisää Maailmanmatkaajien sivuilta.

Solo Sokos Hotel Torni Tampere Tampere näkymä Moro Sky Bar Moro Sky Bar - ja pari maailmanmatkaajaa Moro Sky Bar wc kristallikruunu

P.S. Samaisesta Aamulehdestä 23.1.2015 luimme, että Moro Sky Barissa on arkisin tarjolla englantilaistyyppinen high tea erinomaisen kohtuulliseen 14 euron hintaan klo 14-17. Valitettavasti emme olleet Tampereella arkena, niin jäi kokeilematta, mutta ainakin Aamulehden -jutun mukaan olisi luultavasti ollut maittava kokemus!

P.S.2. Solo Sokos Hotel Tornista ovat äskettäin kirjoittaneet ainakin matkablogit Curious Feet (Moro Sky baarista) ja Passionate Traveller lapsiperheen näkökulmasta.