Träskändan kartanon jouluvalaistus

Träskändan kartano feature

Harmaana joulukuisena iltapäivänä lähdimme etsimään värejä Espoon Järvenperään Träskändan kartanon jouluvalaistuista ikkunoista. Kartanon 45 ikkunaa on valaistu joulukuun ajan joka päivä klo 7-22 ja juhlapyhinä vielä päivien teemaan sopivin värein.

Träskandan kartanon vierellä kulkee Glimsinjoki ja sen reunalla Glimsinjoen luontopolku. Jospa samalla tutustuisimme siihenkin?
Hahmottelimme, että josko yrittäisimme olla kartanolla vähän kolmen jälkeen, illan jo hiukan pimetessä ja varasimme sitä ennen tunnin verran aikaa luontopolulle, eli pääsimme matkaan melko tarkkana kahdelta iltapäivällä.

Polun alkupää, Träskandan kartanon päässä, löytyy alhaalta kartanon puistosta Glimsinjoen ylittävän sillan toiselta puolelta. Ylität pienen valkoisen sillan ja käännyt oikealle, niin siitä se lähtee. Polku kulkee enimmäkseen aika lähellä Glimsinjokea, noussen paikoitellen vähän korkeammalle ja laskeutuen taas alas joenrannan kosteille niityille.

Träskandan kartano ja Glimsinjoen luontopolku
Träskändan kartanorakennus ja sen edessä oleva keisarillinen latriini, siis vessa, joka rakennettiin vuonn 1863 Aleksanteri II:n vierailua varten.

Träskandan kartano ja Glimsinjoen luontopolku

Träskandan kartano ja Glimsinjoen luontopolku
Sillan toiselta puolelta alkaa Glimsinjoen luontopolku
glimsinjoen luontopolku
Kartta on Pro Espoonjoki ry:n sivuilta, josta löydät sen paremmin tulostettavassa muodossa, samoin kuin rastien selitykset
Glimsinjoen luontopolku
Metsässä polku on merkitty keltaisin merkein (joista kaikkia ei kyllä ole näin koristeltu)

Talvisen harmaa luontopolku

Joulukuussa luonto on enimmäkseen väritöntä, mitä nyt monet paikalleen jätetyt kaatuneet tai kaadetut sammaloituneet puut tuovat harmaan keskelle vihreää väriä. Pieni pakkanen on oikeastaan hyvä idea, sillä sulalla säällä, ainakin näin talvella, polku olisikin ollut liian mutainen käveltäväksi.
Kunnon luontopolun tapaan siellä täällä on rasteja ja pysähdymme jopa ajoittain lukemaan polun kuvauksesta niiden nimiä. Itse rasteilla ei ole kuvauksia niistä, joten ota linkki kuvaukseen tai tulostettu kuvaus mukaasi.

Metsässä, puiden juurten lomassa, kiemurteleva polku vaatii välillä keskittymistä, jokainen askel on aseteltava tarkkaan – tätä polkua ei voi kävellä kuin vaikka Rantaraittia. Paikoitellen hidas eteneminen vie aikaa ja joulukuinen iltapäivä alkaa uhkaavasti hämärtyä metsässä.

Glimsinjoen luontopolku Glimsinjoen luontopolku Jäätyneitä lehtiä joulukuussaGlimsinjoen luontopolku Glimsinjoen luontopolku

Kuollut kani
Yhden rastin nimi on Jahtimetsä, toisen Jänismetsä – tässä metsää jäänyt päätön saalis :-)

Glimsinjoen luontopolku

Luovumme Ingaksen sillalla alkuperäisestä ajatuksestamme kävellä polkua ainakin Jorvin lehtoniitylle asti ja ylitämme sillan ja palaamme Träskandan kartanolle joen toisella puolella olevaa kävelytietä ja Kuninkaantietä pitkin.

Joulukuun päivät ovat kyllä harmittavan lyhyitä! Siihen on ihan hyviä syitä, että me ja monet jo vapaalla olevat ystävämme viettävät usein talven pimeimmät kuukaudet jossain muualla.

Träskandan kartanon puistossa pysähdymme vielä hetkeksi Espoon paksuimman puun, vanhan tammen luona ja käännämme sitten katseemme kartanoon. Valot ikkunoissa alkavat vähitellen näkyä illan pimetessä.

Espoon paksuin puu Träskandan kartano ja Glimsinjoen luontopolku
Espoon paksuin yksirunkoinen puu, jonka ympärysmitta on n. 5,5 metriä.
Tammen arvellaan olevan yli 300-vuotias.

Kesäisempää versioon Glimsinjoen luontopolusta voit muuten halutessasi tutustua vaikka Martan matkassa -blogin jutussa.

Träskändan kartano

Träskändan kartanon historia ulottuu aina 1700-luvulle asti. Kartanon tunnetuin omistaja oli Aurora Karamzin, joka vaikutti täällä 1800-luvulla. 1888 kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa, ja Aurora Karamzin myi kartanon Törngrenin pariskunnalle, jotka rakennuttivat uuden päärakennuksen 1890-luvun lopulla. Sen suunnittelivat arkkitehtikolmikko Gesellius, Lindgren ja Saarinen, jotka ovat suunnitelleet myös Hvitträskin. Sekin kuitenkin korvautui liian pienenä vielä kerran uudella rakennuksella 1920-luvun alussa. Sittemmin Espooon kaupungille siirtyneessä rakennuksessa toimi vanhainkoti vuoteen 2005 asti ja siitä lähtien rakennukselle on etsitty uutta käyttöä. 15 vuoden odottelu alkaa jo näkyä rakennuksen kunnossa, ulkopuoleltakin.

Kartano ei siis ole auki yleisölle, mutta kartanon puisto isoine puineen on riittävän mielenkiintoinen kohde ilman kartanokierrostakin.

Träskändan kartano Träskändan kartano

Ehkä palaamme tänne keväällä tai alkukesästä. Tutustumaan kartanon puutarhaan kukkien taas alkaessa kukkia. Kävelemään Glimsinjoen luontopolun loppuun asti.

Tags from the story
,
Join the Conversation

11 Comments

  1. Joo, tähän vuodenaikaan päivät tosiaan ovat lyhyitä. Arkipäivisin, kun työnteon ehtii lopettamaan, on aina jo pimeä, eikä sitä viikonloppunakaan kovin paljoa ehdi puuhailemaan ennen pimeän tuloa.

    Tuo onkin muuten hauskaa, miten erilaisena luonto Suomessa näyttäytyy eri vuodenaikoina. Kuvien perusteella näytti tosiaan tähän vuodenaikaan värittömältä, mutta paikoissa, joissa on runsaasti sammalta tai jäkälää, niin luonto itse asiassa omasta mielestäni on tällä hetkellä ehkäpä kauneimmillaan.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mikko! Jep, me olemme siinä mielessä onnekkaita tässä elämänvaiheessa, että useimmiten aikataulumme ovat vapaat ja ehdimme hyödyntämään ne keskipäivän muutamat vähän valoisammat tunnit. Tosin korona-aikaan se lienee mahdollista ainakin osalle etätyöläisistäkin.

  2. says: Reissu-Jani

    Erinomainen kuva Jänismetsän päättömästä jäniksestä! Kävin itse tässä puistossa ja luontopolulla vasta viime syksynä – eikä näkynyt jäniksiä päillä tai ilman. En ollut muistanut että Espoossa on näinkin hieno paikka – polku oli yhtä mutaa paikoin. Viimeksi käynyt tuolla 1980 luvun alussa juurikin erästä vanhusta viemässä kartanoon – kun hänet piti sinne siirtää viettämään elämänsä viimeisiä vuosia. Toivottavasti rikas Espoo saisi tuon kartanon johonkin hyötykäyttöön.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Jani – erityisesti jäniskommentistasi, varsinkin sitä ajatellen, että Lasse oli sitä mieltä, että siitä olisi pitänyt ottaa kuvaa eikä varsinkaan jakaa sitä :-) Näitä kartanoita taitaa pääkaupunkiseudulla olla vapaina aika montakin – pari viikkoa sitten “katsastimme” Meilahden rapistuneen kartanon.

  3. says: Stacy

    Olen ollut kartanolla joskus ja tuolla puron varrella ja kvaakkunut puron sorsille. Mukavaa seutua ja kohtalaisen laaja puisto.

  4. says: Melissa

    No enpä tiennyt, että Järvenperällä on tuollainen paikka, olen sentään ollut töissä siellä :) Nyt tiedän ja pitääkin tutustua paikkaan.

  5. says: Trean /Anne

    Vanhat kartanot ovat tunnelmallisia ja niiden pihamaat sekä ympäristö yleensä puistomaisen kaunis. Tuo espoolainen paikka näyttää luonnossa reippailijan mukavalta kohteelta.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Anne! Tämä vanha kartano tunnelmoi tätä nykyä vaan ulospäin – mutta ehkä sille vielä joskus keksitään taas jotain käyttöäkin.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Minna! Tosin talven lisäksi Glimsinjoen luontopolku kannattaisi varmaan kokea (myös) keväällä ja kesällä.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.