Vuodenvaihteessa 2020/2021 matkailijalla ei ole kiireitä – korona pitää kotimaassa ja pitkälti jopa kotona. Muutaman edellisen vuoden aikana näin paljon joutilasta aikaa ei selvästikään ole ollut, sillä huomasin, että sitten vuoden 2015 en ollut päivittänyt näitä paria maabongausharrastukseemme liittyvää kuvaa.
Maa- ja aluelukemia olemme toki julkaisseet matkojen jälkeen tai vuoden lopussa tekemissämme yhteenvedoissa.
Vuosi 2020 ei maabongausnumeroiden osalta ollut sittenkään niin huono, mitä olisi voinut käytännössä vain kolmeen kuukauteen kutistuneen matkailuvuoden jäljiltä: 4 uutta maata ja niiden lisäksi 3 uutta TCC-aluetta. Näiden myötä vuodenvaihteen lukemat olivat (P/L):
- itsenäiset maat: 143 / 144
- YK:n jäsenvaltiot: 140 / 141
- TCC-alueet: 199 / 200
Ihan äskettäin joku kysyikin tuosta yhden erosta lukemiemme välillä. Kyseessä on Venezuela, jossa Lasse ehti käymään 1970-luvulla, ennen tapaamistamme, aikana, jolloin Venezuela oli jotain ihan toisenlainen maa kuin nykyisin.
Kertymät kuvina
Jos joku erinomaisen tarkka lukijamme huomaa joidenkin vuosien osalta ylläolevissa kuvissa pieniä eroja vuoden 2015 lopussa julkaistuihin kuviin, niin sitä selittää, että Yli 100 -maata (kuvina) -projektini myötä olen joutunut tarkentamaan muistiinpanojani hakiessani maiden ihan tarkkaa keskinäistä järjestystä ja sen myötä esimerkiksi jollain vuodenvaihteeseen ajoittuneella matkallamme yksittäinen maa tai alue on saattanut vaihtua vuodesta toiseen.
Koronasiivoilun myötä tulin myös käyneeksi läpi pinoa vanhoja postikortteja isäni jäljiltä ja järjestäessäni niitä huvikseni aikajärjestykseen yllätyin vuodelta 1961 olevan isäni äidille Göteborgista lähetetyn kortin kohdalla allekirjoitusta Pirkko, Jösse och EH (Erik Heino), eli olin ollut vanhempieni kanssa Ruotsissa jo vuonna 1961 siinä missä aikaisemmin luulin käyneeni siellä vasta vuonna 1966. Minulla ei tosin tuosta vuoden 1961 vierailusta ole mitään mielikuvaa.
Koronavuoden 2020 vaikutus matkailuumme maabongausmielessä ei näy vielä näissä kuvissa kovin paljoa.
Uusia maita/alueita olisi ehkä syksyllä kertynyt muutama lisää, mutta 140 maan jälkeen tuskin olisimme enää ilman koronaakaan kerryttäneet maita 10 maan vuosivauhtia, kuten joskus aikaisemmin.
Maakerroin
Kohteena maailma -blogi tapaa Facebookin matkailijaryhmissä kysellä vuosittain vuoden alussa minkälaisia maakertoimia ihmisillä päättyneen vuoden jälkeen on.
Kyselyn innostamana lisäsin tilastoihini vielä sarakkeen maakertoimellekin. Näin se on kehittynyt osaltani vuosien varrella:
Nyt ollaan lukemassa 2,2 – eli tänä vuonna pitäisi pystyä käymään ainakin kahdessa uudessa maassa, ettei kerroin kääntyisi laskuun – mutta tänä toisena koronavuonna saattaa hyvin olla, ettei tähänkään päästä.
Selkeään nousuun maakertoimeni (maakertoimemme) lähtivät vuoden 2006 jälkeen. Kesän 2006 lopussa luovuimme S/Y Meriharakasta. Pirkon runsaan puolen vuoden sapattivapaa sijoittui vuosille 2014 ja 2015. Vuoden 2017 alusta Pirkkokin heittäytyi vapaaksi matkailijaksi.
200. TCC-alue vielä joskus?
Vuoden 2021 osalta näkymät ovat edelleen tätä kirjoittaessani kovin sumeita. Rokotuksia on aloitettu Suomessa haparoiden ja rokotteidenkin jälkeen matkailuun, erityisesti kaukomatkailuun, vaikuttaa myös kohdemaiden ja lentoliikenteen tilanne. Jos kohdemaassa kaikki on kiinni tai elämä siellä hyvin rajoitettua, niin emme me sinne väkisin ole lähtemässä.
Pienenä toiveena voisi olla vielä joskus käydä yhdessä uudessa maassa tai TCC-alueella, niin saisin, minäkin, tuon 200 TCC-aluetta täyteen ja sen myötä saavuttaisin TCC:n Gold-tason jäsenyyden. Lähimmät maat tältä osin olisivat Pakistan, Sudan tai Syyria, mutta saa nyt nähdä mihin asentoon maailma on lähivuosina asettumassa. Sansibar tai Socotrakin kelpaisivat, uusina TCC-alueina. Sansibarilla ihmiset ovat tainneet jonkin verran käydä jopa korona-aikana, joten voisihan se olla yksi mahdollisuus. Socotran saari Jemenissä olisi tietysti ”juhlava” 200. alue.
(Jos lyhenteet TCC, MTP ja TBT tuntuvat oudoilta, niin lue lisää maabongauksesta täältä.)
Jutun otsikkokuva lennoltamme Himalajan yllä kevättalvelta 2017.
Kuvatkoon se sitä, että näkymät tästä eteenpäinkin ovat edelleen pilvien peittämiä.
Yllätyin tuosta teidän maakertoimenne kehittymisestä. Olen toki ymmärtänyt, että uusissa maissa käyminen on teillä kiihtynyt vuosien varrella, mutta enpä olisi arvannut, että tuo maakerroin on noussut yli yhden vasta 2009. Kun jatkossa uusien maiden ”kerääminen” alkaa muodostumaan entistä hankalammaksi, niin käykö jossain vaiheessa niin, että iso osa matkoistanne kohdistuu omiin suosikkimaihinne/suosikkimatkakohteisiinne uusien kohteiden sijaan?
Kiitos Mikko! Ensimmäinen asiaan vaikuttanut päätös oli tietysti purjehdusharrastuksen vaihtuminen matkailuun myös kesälomien osalta. Mutta edelleenkään 5 viikon (+ vähän ylityövapaita ja juhlapyhiä) lomilla ei ihan ihmeesti matkusteltu, joten seuraava harkittu spurtti otettiin sapattivapaan muodossa. Ja sen jälkeen jäin tosiaan minäkin vapaalle jo muutaman vuoden ennen eläkeikääni omaan piikkiin, jotta saatoimme matkustaa enemmän jo vähän nuorempana. Ja nyt jälkikäteen arvioituna, koronan suljettua maailman, ei tosiaan harmita yhtään! Ellei nyt sitten se, etten lähtenyt töistä vielä jotain lisävuotta aikaisemmin :-)
Tuohon matkailun muuttumiseen tässä tilanteessa taitaa ensin vaikuttaa koronatilanne maailmalla, mutta jossain vaiheessa tietysti ikä, jolloin Eurooppa nostaa varmaan painoarvoaan lyhyempien lentojen ja helpomman matkustamisen takia – Euroopassa kun sitä kuitenkin on melkein kaikkialla vähän kuin kotonaan: osaa jotain käyttökelpoista kieltä ja tietää jollain tarkkuudella miten asiat toimivat.
Sansibar on tosiaan auki, ja sinne on helppo kuulemma matkustaa ja muutamat suomalaiset matkatoimistot myyvät sinne valmispaketteja tällä hetkellä. Ei mitään covid-19 hässäkkää menossa (paitsi lentoyhtiön suhteen, esim. jos TK). Komoreille pääsisi (pääsi) myös helposti kahdella vaihdolla Etiopian kautta, jotenka siinä tulisi uusi maapiste samalla. Itselläni vasta 101 TCC pistettä, ja maitakin on tullut aiemmin viisi per vuosi vauhtia. Isompaan vauhtiin en usko edes pääseväni nykytilanteessa. Tänä vuonna maasta-maahan matkustaminen näyttää menevät haastavaksi jotenka pitänee suosia vain yhden maan reissuja tänä vuonna.
Kiitos Jani! Sansibar olisi tosiaan suht lähellä ja aikaerotonkin, joten sikäli ehkä ihan hyvä vaihtoehto. Aasiastakin kyllä Bali esimerkiksi houkuttelisi, mutta siellä tilanne taitaa vielä olla haastavampi. Tälle vuodelle en tosiaan minäkään vielä usko, että uusia maita juuri kertyy, jos yhtään!
Onpa mukavaa, että sinulta löytyy kirjanpitoa myös vanhempien peruja! Itsekin olen miettinyt, että pitäisi kysellä vanhemmilta missä kaikkialla olemme reissanneet kun olin lapsi.
Ei hyvin nuoret vanhempani erityisesti maailmalle päässeet, mutta eka oma reissumuistoni on viisivuotiaana Kreikasta, enkä tiedä onko tuo eka ulkomaanmatkani vai olenko kenties käynyt Tukholman risteilyllä ennen sitä.
Kiitos Tanja! Tuosta 60-luvun puolivälistä asti, siis siitä lähtien kun sain oman kameran, omat kuvavarastoni ja omat päiväkirjani ovat riittäneet lähteiksi historiankirjoitukseen matkailuhistoriani osalta, mutta tuon postikortin löytyminen oli kyllä ihan onnen kantamoinen! Sekin on sen osalta mielenkiintoista, että pikkusiskoni ja -veljeni olivat tuolloin jo syntyneet, mutta ilmeisesti heidät oli jätetty vappumatkan ajaksi kotiin Turkuun lastenhoitajan huomaan (sellaisiakin oli vielä 60-luvulla).
Maakerroinkuvaa tehdessäni ajattelin, että nyttemmin on varmaan paljon alle kymmenvuotiaita, joilla on huikeat maakertoimet, jos on käyty jo useammassa maassa ja ikää on vain muutamia vuosia – tällaisia esimerkkejähän tuskin löytyy 50-60 -luvulta syntyneiden keskuudesta.
Olipas jälleen mielenkiintoinen postaus :) Jäin pohtimaan samaa kuin Tanja, eli pitänee kysäistä omilta vanhemmilta, missä kaikkialla sitä on mahdollisesti tullut lapsena reissattua. En nimittäin usko, että kaikilta reissuilta päätyi kuvia perhealbumiin asti :D
Kiitos Eveliina! Kannattaa tosiaan kysellä kaikenlaista vanhemmilta ajoissa! Omalta osaltani kiinnostuin menneisyydestäni vasta molempien vanhempieni kuoltua – kuka siitä nyt alle nelikymppisenä olisi kiinnostunut :-)
Mutta onneksi isäni on pitänyt päiväkirjaa aina jotain 17-vuotiaasta asti kuolemaansa asti ja perin ne. Valokuvat, pieni määrä kortteja ja muuta kirjeenvaihtoa ja nuo päiväkirjat kertovat aika paljon. Tosin ei niitä voi alusta loppuun lukea 60 vuoden ajalta, mutta kun jostain syystä haluaa tarkistaa jonkun kohdan, niin tieto löytyy.
Kyllä teillä on maailmaa nähtynä, wau! Venezuelaan ei tosiaan taida nyt olla menemistä, koronasta riippumatta. Mutta Pakistan on täysin vierailtavissa.
Olin itse tänä syksynä Lahoressa, kun sinne pääsi ilman testejä (pääsee näemmä tälläkin hetkellä). Viisumi vain netistä ja matkaan.
Pakistan on yksi eksoottisimmista paikoista, missä olen käynyt. Viikon aikana näin kaksi valkoihoista. Vaikea sanoa, johtuiko se koronasta. Muutoin korona ei katukuvassa ja vilinässä juuri tuntunut. Vatsataudiltakin vältyin.
Jos joku olisi viime vuoden helmikuussa sanonut minulle, että reilun puolen vuoden päästä lähden Pakistaniin, niin olisin kyllä aika ponnekkaasti väittänyt vastaan, että en taatusti lähde. Mutta tässä suhteessa olen tehnyt juuri päinvastoin kuin mitä johonkin blogaukseen kirjoitit, katsellut maailmankarttaa vaan sillä silmällä, että minne nyt voi lähteä, ja valinnut sitten siitä joukosta kohteen. Ja todella mieleenpainuva kohde olikin! Ihan siis positiivisessa mielessä.
Jos se teidän suunnitteilla ollut kiertomatkanne ei toteudu, niin tuonne voi lähteä ihan ominpäinkin, toki tietysti kierteleminen ympäri maata voi sitten olla hankalampaa, mutta Lahoressakin riitti kyllä nähtävää ja koettavaa.
Kiitos kommentistasi Daniel! Osaltamme, ainakin ennen koronaa, useimpien kohteiden osalta ainakin, pyrimme matkalla näkemään maasta vähän enemmänkin ja sikäli esimerkiksi Pakistanissa kiertomatka olisi ollut hyvä vaihtoehto. Juuri nyt, kun matkailun tulevaisuus osaltamme on vielä aika sumuinen, voi olla, ettemme palaa ajatukseen Pakistanista vähään aikaan – otetaan helpompia kohteita ehkä ensin. Tuokaan, että netistä viisumi ja lähde -päätöskään ei ennen koronarokotusta ole ihan helppo silloin jos kuuluu koronan osalta ryhmään, jossa suhteellinen riski kuolla on 21-kertainen verrattuna vaikka ikäryhmään 30-39, jossa se on 0,19 verrokkiryhmänä käytettyyn ikäryhmään 50-59 (=1).
Olipa kiinnostava teksti! Onko matkailussa sinulle tärkeämpää saada nuo jäljellä olevat maat käytyä vai nautiskella suosikkikohteista?
Kiitos Johanna! Vuosi sitten olisin sanonut, että käydään nyt vielä ehkä noin 10 maassa. Nyt en tiedä – katsotaan miltä maailma alkaa näyttää matkailun taas jossain vaiheessa asettuessa johonkin malliin. Saattaa olla, että kaukomaat jäävät osaltamme jo vähemmälle.
Me ehdittiin käydä Venezuelassa silloin kun sinne tehtiin vielä valmismatkoja. Näin jälkikäteen ajateltuna olihan se aika kuumottava paikka. Meitä varoiteltiin oppaan toimesta missä saa liikkua ja milloin. Ei onneksi sattunut mitään, mutta eräältä suomalaisrouvalta oli paksu kultaketju revitty kaulasta keskellä kirkasta päivää. Mustelmat jäi vaan jäljelle. Omaa käytyjen maiden listaa olen yrittänyt kasvattaa käymällä ainakin yhdessä uudessa maassa vuoden aikana. Hieman pitäisi tahtia kiristää, jos meinaa saada edes 100 maata joskus täyteen. Toivottavasti viimeistään kesällä pääsisi jo jonnekin.
Kiitos Merja! Kuullostaa vähän samalta kuin Etelä-Afrikka 90-luvun lopulla. Pienestä ryhmästä useampi joutui ryöstön kohteeksi Kapkaupungissa, neuvot oli, että vähän rahaa helposti annettavaan paikkaan ja kaikki korut pois. Johannesburgista ajoimme bussilla vaan läpi, kuski ei halunnut matkalla Krugeriin/Krugerista pysähtyä itse kaupungissa lainkaan.
Taidan olla vähän tylsä ja rajoittunut matkaaja…
Keräilen kyllä kaikenlaista, mutta ihme ja kumma en maita! Euroopasta on vielä käymättä useampia maita ja olisipa kiva käydä jokaisella mantereella. Tällä hetkellä matkailu ei innosta luulen, että sitten joskus aloitan varovaisesti Pohjoismaista.
Muistan suurimmaksi osaksi kaikki maat missä olen käynyt, listaan vain ne, jotka muistan ja joissa olen viettänyt aikaa muutenkin, kuin lentokentällä. Lapsuudessani ulkomaan matkojen sijaan, lomailimme paljon telttaillen Suomessa, Ruotsissa kävimme vain muutaman kerran. Teimme yhden pidemmän telttareissun Eurooppaan, kävimme mm. Luxenburgissa ja Belgiassa, mutta niistä minulla ei ole mitään mielikuvaa.
Kiitos Martta! Saa meidänkin osalta nähdä miten matkailu elpyy, jos elpyy. Koronarokotus tuo ehkä turvaa sen suhteen, että ehkä tästä selvitään hengissä, mutta jos matkailu muuttuu ihan ihmeelliseksi säätämiseksi koko ajan vaihtuvine sulkuineen, todistusvaatimuksineen ja peruutettuine lentoineen, niin voi olla, ettei se enää ole sen arvoista. Me aloittaisimme luultavasti ehkä matkat lähellekin matkatoimiston kautta, niin kaikissa muutostilanteissa olisi ainakin tukea puhelinsoiton tai mailin päässä.
Itsekin olen Syyriasta haaveillut. En TCC -pisteiden vuoksi vaan siksi että taustatutkimusta tehdessä olen huomannut, miten lähivuosina moni YouTube -wloggari on siellä käynyt. Against the compass -blogissa on lisäksi tarkat ohjeet, miten viisumisäödöt saa hoidettua. Toki tämä maailmantilanne on varmaan jotain sielläkin muuttanut.
Kiitos Sini! Viisumisäätämisen lisäksi maan turvallisuustilanne on osaltamme vielä kyseenalainen, siis etenkin terveydenhoitomielessä, eli emme ainakaan ennen koronarokotteita harkitse sitä.
Kiinnostaa kyllä laskea omat TCC-pisteet tässä jossain vaiheessa. Varmaan sen pohjalta tarkastelemalla alkaa sitten matkojen optimointi osin niiden suhteen, liekö se sitten uhka vai mahdollisuus :)
Kiitos kommentistasi! Etenkin Euroopan osalta TCC-pisteisiin paneutuminen tuo saarien myötä mielestäni monia kivoja lähikohteita: esimerkiksi ehkei muuten tulisi lähdettyä vaikka Man-saarelle, mutta se on kyllä hyvinkin matkan arvoinen, vaikka Walesiin yhdistettynä.
Te olette kyllä ehtineet nähdä ja kokea. Toivottavasti vuosi 2021 kartuttaa saldoa lisää :)
Kiitos Mira! Valitettavasti taitavat saldot lähivuosina karttua hitaasti jos lainkaan ja sitten alkaa jo vähitellen ikä tulla vastaan. Himputin korona!
Teillä on kyllä hienot ja kattavat tilastot vuosien varrelta. Toivottavasti rokotuksiin tulisi nyt vauhtia, niin matkailua voisi jälleen alkaa harrastamaan. Sansibar taisi olla kerran Amazing Racen kohteena ja vaikutti kyllä varsin mielenkiintoiselta paikalta.
Kiitos kommentista! Onhan noita tietoja ollut, tosin vähän siellä ja täällä ja vähän erilaisista näkökulmista tallennettuna, mutta näinä kuukausina on nyt sattuneista syistä ollut aikaa tarkastella näitäkin :-)