Stubbenin majakka ja Uusikaarlepyy

Stubbenin majakka

Parikin ihmistä on jo kysynyt minulta, että miten järjestimme retkemme Stubbenin majakalle Uudenkaarlepyyn edustalle, joten aloitetaan siitä. Me toimimme näin:laitoin hyvissä ajoin, noin kuukautta ennen, sähköpostin Uusikaarlepyyn kaupungin edustajalle (sähköposti sivun alalaidassa) kysyen, että osaisivatko he neuvoa löytyisikö paikallista yrittäjää, joka voisi viedä meidät käymään Stubbenin majakalla. Lopulta asia järjestyi siten, että kaupungin edustajalla oli tuttava, jolla oli vene, joka oli halukas pientä korvausta vastaan tekemään iltaretken kanssamme – säävarauksella tietenkin. Yksityishenkilön ollessa kyseessä en voi kertoa hänen nimeään tai yhteystietojaan, eli ainoa ohje, jonka voin antaa, on toistaa tekemämme kysymys ja toivoa, että taas löytyy joku riittävän innokas veneilijä.

Uudessakaarlepyyssä majoituimme yhdeksi yöksi Juthbackan kartanoon, joka nykyisin toimii hotellina ja ravintolana – ihan kelvollisena sellaisena ja erinomaisen kauniilla paikalla. Veneretken olimme sopineet alkavan Vexalan kalasatamasta, josta matka Stubbenin majakalle oli paljon lyhyempi kuin lähempänä Uudenkaarlepyyn keskustaa.

Vexala Uusikaarlepyy

Stubbenin majakan perustiedot

Stubbenin majakka on vuonna 1954 rakennettu nelikerroksinen yhdistetty luotsiasema ja majakkarakennus Uudenkaarlepyyn edustalla. Rakennus sijaitsee Stubbenin saarista pienemmällä, Lillskärillä. Rakennus on nelikerroksinen ja sen ulkoseinät maalattiin aikoinaan sen aikaisen itäviitan värein valkoiseksi ja mustaksi, mutta nykyisin rakennus on kokonaan valkoinen. Majakka automatisoitiin 1960-luvulla ja luotsitoimintakin lopetettiin. 1990-luvulla rakennus vuokrattiin yksityiselle yrittäjälle ja siinä toimi kesähotelli, mutta juuri nyt toimintaa ei ole. Läheisellä Storskärillä sijaitsee Stubbenin pooki, joka on rakennettu 1857. 

Venematka Vexalan satamasta Lillskärille kesti reippaasti kulkevalla moottoriveneellä parikymmentä minuuttia. Isompi Storskär ja siellä sijaitseva Stubbenin pooki tulivat näkyviin ensin, Stubbenin majakka vähän sen jälkeen. Varsinaista laituria ei Lillskärillä ollut, mutta vanha aallonmurtaja ja vanhan laiturin jäljiltä kivimuuri rannalla, jolle saattoi nousta ja johon saattoi kiinnittyä.

Lillskärin rannalla on myös muutamia vanhoja kalastajien majoja, joita nykyisin käytetään kesämökkeinä. Ainakin osaa niistä – osa taitaa olla tyhjillään. Uusikaarlepyyläinen kipparimme muistelee miten tällä rannalla joitakin vuosia (vai vuosikymmeniä) sitten oli kesäisin elämää, oli kesäkahvilaa ja ajoittain elävää musiikkiakin, mutta nyt ei ole. Lillskärin ”satamassa” on kuitenkin muutamia veneitä, eli paikan tuntevat veneilijät kyllä käyvät täällä edelleen, vaikka mitään palveluita, ei siis edes laituria, ei olekaan.

Stubben pooki
Stubbenin pooki

Stubbenin majakka Stubbenin majakkaLillskär Nykarleby

Melkeinpä vähän malttamattomina lähdemme kävelemään nykyisin kokonaan valkoiseksi maalatun majakan suuntaan. Netistä tosiaan löytyy kuvia, jossa majakka on mustavalkoinen, mutta ei ole enää. Majakan juurella on kivi, jossa on vuosiluku 1992. Vuosi, jona majakkaa vähän enemmän kunnostettiin.
Katsastamme majakan vähän eri suunnilta, vaikka majakkaa ympäröivät kalliot eivät ole kaikkein helppokulkuisempia. Kalliolämpäreiden lomassa on isompia ja pienempiä kiviä, jotka peittyvät matkaan kasvillisuuteen siten, ettei välttämättä tiedä astutko kivelle vai kivien väliseen koloon.

Stubbenin majakka Stubbenin majakkaStubben Stubbenin majakkaStubbenin majakka

Jatulintarhalta näkee Stubbenin pookin

Vähän kauempana on jatulintarha ja kivikummeli, jollaisia on monella majakkasaarella – ehkä muillakin saarilla. Aikoinaan tapoihin on kuulunut, että jokainen saarella ensimmäistä kertaa vieraileva kantaa kasaan oman kivensä, ensimmäisen, jolle astui tai mahdollisimman suuren, tältä osin tarinat vähän vaihtelevat. Majakalta jatulintarhalle menee polku, jonka löytäminen maastossa ei ole ihan helppoa. Onneksi kipparimme on käynyt saarella aikaisemmin ja hänellä on edes joku ajatus siitä, että miten polku voisi kiemurrella matalien pensaiden lomassa. Jatulintarhaa ja kivikummelia lähestyessämme saarella asustelevat lokit ja tiirat alkavat hermostua ja etenkin tiiroja kannattaa varoa. Vexalassa lähtiessämme ne olivat niin aggressiivisia, että hatulle oli ihan tiiroilta suojaavaakin tarvetta!
Jatulintarhalta aukeaa myös näkymä Stubbenin pookille, eli jo pelkästään senkin takia käydä sen luona.

Jatulintarha Kivikummeli Lillskär NykarlebyStubbenin majakka

Paluumatka Vexalaan sujuu reippaasti sekin ja kaiken kaikkiaan käytimme aikaa retkeen vajaat kaksi tuntia. Lisäksi tietysti automatkaan Juthbackan hotellilta Vexalaan ja takaisin kului hetki, sillä satamaan vievä tie ei kaikilta osin salli kovin suuria nopeuksia, jo pelkästään tien kunnonkin takia.

Kuddnäs

Uudenkaarlepyyn muille nähtävyyksille emme juuri uhranneet aikaa. Kaipa niitäkin olisi ollut. Yhdessä museossa kuitenkin kävimme, eli Kuddnäsissä (linkin jutussa paljon tätä perusteellisempi kuvaus museosta) joka on Sakari Topeliuksen (tai Zachris Topelius, mitä nimeä Wikipedia kirjailijasta ja runoilijasta käyttää) syntymäkoti. Topelius syntyi siis 1818 täällä, Uusikaarlepyyssä. Viime syksynä kiertelimme Tuusulan järvellä ja kävimme silloin Aleksis Kiven niin syntymä- kuin kuolinmökissä, joten tuntui ihan ”tarpeelliselta” käydä myös Sakari Topeliuksen syntymäkodissa. Mökiksi Kuddnäsiä ei voi kutsua, sillä siinä missä Aleksis Kiven perhe ei ollut varakas, niin Zacharias Topelius vanhemman perhe kuului Uudenkaarlepyyn varakkaimpiin ja Kuddnäs oli rakennuksena sen verran mahtava, että kuulemma tsaari Aleksanteri I aikoinaan seudulla vieraillessaan yöpyi siellä luullen jo tulleensa kaupungin keskustaan. Tosin ei Kuddnäs kaukana Uudenkaarlepyyn keskustasta ole, sillä kaupunki ei ole kovin suuri.

Syntymäkodissa vierailija pääsee kiertelemään kaikissa huoneissa. Lastenhuoneessa on myös Sakari Topeliuksen kehto. Vierashuoneessa on sänky, jossa tsaarin kerrotaan nukkuneen. Rakennuksen toinen kerros yllättää, sillä siellä on sijainnut kokonainen luokkahuone kotiopetusta nauttiville lapsille. Myös puutarhassa kannattaa kierrellä ja laskeutua aina joen rantaan asti, mistä on hyvä näkymä Lapuanjoen suulla sijaitsevalla Uudenkaarlepyyn voimalaitokselle. Puistossa, talon takana, on pieni esiintymislava, eli oikeaan aikaan täällä vieraillessaan saattaa ehkä kuulla satusetänä tunnetun Topeliuksen satuja tai runoja.

Kuddnäs Uusikaarlepyy Kuddnäs Uusikaarlepyy Kuddnäs Uusikaarlepyy Kuddnäs Uusikaarlepyy Kuddnäs Uusikaarlepyy

Tags from the story
, ,
Join the Conversation

3 Comments

  1. Kuulostipa näppärältä tavalta päästä tuolla tavalla tutustumaan Stubbenin majakkaan. Ehkäpä sitä voisi muissakin yhteyksissä kokeilla vastaavaa tapaa. Keskimäärin ihmiset kuitenkin ovat varsin ystävällisiä ja avuliaita. Meillä tosin on vielä helposti saavutettavissakin olevia majakkasaaria käymättä.

  2. Omalla tavallaan todella kaunis majakka, tuollainen kulmikas. Ihan huippua, että pääsitte vierailemaan täälläkin! Tuota aiempaa postausta jo kommentoinkin samaan sävyyn ja sanon nytkin, että majakkajutut ovat kyllä ihan parhaita. Ja vielä palatakseni aiempaan juttuun (koska unohdin siihen kommentoida), niin näkemyksesi Suomen majakoiden määrästä oli kyllä todella kiinnostava. Ehkä jossain vaiheessa selviää, miksi vain muutama pohjamajakka on päässyt listalle?

    1. says: Pirkko

      Kiitos Monni! Tämän toisen kotimaan kesän myötä viimeistään alkoi tuntua siltä, että sen verran monta majakkaa olemme nähneet, että olisi kiva tietää paljonkin niitä kaikkiaan on ja kun asiaan sitten paneuduin, niin löysinkin yllättäen vaikka miten monta keskenään erilaista listaa. Ei ole majakkabongaus vielä siinä määrin ”järjestäytynyttä” kuin maa- ja aluebongaus :-) Kansallispuistoluettelokin sentään lienee melko yksikäsitteinen.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *