Olen ollut Traveler’s Century Clubin jäsen nyt jo runsaat 5 vuotta. Traveler’s Century Club on tosiaan organisaatio, johon haetaan jäseneksi ja johon kuulumisesta maksetaan vuosittainen jäsenmaksu – siinä missä vaikka Nomadmanian tai Most Traveled People -järjestelmien nettisivuja voi käyttää kuka tahansa asiasta kiinnostunut.
Traveler’s Century Clubilla ei ole julkista jäsenluetteloa eikä jäsenten ranking-listaa, mutta sen jäsenet pitävät jossain määrin yhteyttä uutislehden kautta, omalla keskustelufoorumilla ja osallistumalla paikallisiin, alueellisiin tai kansainvälisiin kokouksiin.
Paikallisia kokouksia on eniten Yhdysvalloissa, mutta Euroopassakin niitä on säännöllisesti mm. Englannissa ja saksankielisellä alueella, useimmiten juuri Saksassa, jossa osallistuimme muutama vuosi sitten kokoukseen Frankfurtissa. Kansainvälisistä kokouksista viimeisin oli Barcelonassa ja seuraavaa on suunniteltu tulevalle toukokuulle Maltalle – ehkä se nyt jo onnistuu. Alunperin kokouksen piti olla jo viime keväänä, mutta koronatilanteen takia kansainvälinen matkailu oli vielä sen verran rajoitettua, että muualta kuin Euroopasta tulevista osallistujista monet eivät olisi päässeet Maltalle.
Oletko maabongariainesta?
Keskustelufoorumia tässä taannoin selatessani päädyin kiinnostuksella lukemaan aloitusta, jonka otsikko vapaasti suomennettuna voisi olla vaikka ”Saatat olla maabongari, jos …”. Otsikon alla oli sitten esimerkiksi tällaisia esimerkkejä:
- Olet ystäviesi kanssa lähdössä Roomaan ja he tutkivat, että miten Fontana di Trevi löytyisi – sinä sen sijaan yrität selvittää, että miten Roomasta pääsisi parhaiten Lampedusalle
- Rooma kiinnostaa, sillä siitähän saa kaksi pistettä samalla matkalla, Rooman ja Vatikaanin
- Teet Lontoosta päiväretken Walesiin
- Ystäväsi pyytävät Sinua mukaan matkalle Pariisiin – mutta Sinä haluaisit mieluummin lähteä Kaliningradiin
- Osallistut kokoukseen Brysselissä, mutta ostat lennon Luxemburgiin
- Lähdet viikonlopuksi vierailemaan tyttäresi luo Barcelonaan, mutta luonnollisesti käyt samalla myös Andorrassa
- Yhdistät matkaasi Sevillaan myös poikkeamisen Marokossa
- Kööpenhaminakin olisi kiinnostava kohde, sillä sieltä voit tehdä päiväretken Ruotsiin!
- Lennät New Yorkista Lontooseen viikonlopuksi ja pidät huoli, että viimeistään paluumatkalla reittisi kiertää Helsingin kautta
- Olet risteilyllä Afrikan rannikolla ja tiedät, että laiva poikkeaa myös Luandassa – mutta ehtisikö päivän mittaan käymään myös Cabindassa?
- Käydessäsi Hong Kongissä käyt luonnollisesti myös Makaossa vaikka pelaaminen ei Sinua kiinnostakaan
- Valitset pidemmän välilaskun Singaporessa, jotta ehtisit käymään myös Malesiassa
- Olet lähdössä Australiaan, mutta manner ei riitä Sinulle, selvität, että voisitko samalla käydä Papua-Uusi-Guineassa
- Joku ehdottaa, että lähde helvettiin siitä – Sinä selvität, että paikka nimeltä Hell sijaitsee Cayman-saarilla
Kaikki nämä esimerkit ovat tuolta keskustelufoorumilta, mutta usko tai älä, olemme toteuttaneet näistä melkein kaikki: Lampedusan (tosin Palermosta käsin), Kaliningradin, Cayman-saaret, Andorran, Makaon, Vatikaanin tietysti, Walesin, Bryssel & Luxemburg -yhdistelmän – ja olenpa käynyt Kööpenhaminasta iltaretkellä Malmössäkin, en tosin Ruotsin tai Malmön vaan silloin juuri avatun uuden sillan takia.
Sevillassa emme ole vielä kunnolla käyneet, mutta Cadizista teimme retken Gibraltarin salmen yli Ceutaan.
Ehkä me siis olemme maabongariainesta :-)
TCC 200
Dominikaaniseen tasavaltaan ja Kolumbiaan marraskuussa suuntautuneen matkamme jäljiltä TCC-alueitteni määrä ylitti 200. Sen myötä jäsenstatukseni Traveler’s Century Clubissa nousi tasolta Silver (150) tasolle Gold (200). Aitojenkkiläiseen sain tapahtuman kunniaksi kunniakirjan, uuden pahvisen jäsenkortin ja uuden pinssin! Jees :-)
Saanen myös nimeni seuraaksi ilmestyvään jäsenlehteen ja nettisivun tammikuun Well Traveled -osioon.
Keväällä 2021 esittäydyinkin jo sattumalta ihan tähän saavutukseen liittymättä Travelers’ Century Clubin lehdessä:
Gold-tason jälkeen voisin tavoitella Platinum (250) -tasoa, mutta 48 uutta maata/aluetta taitaa jo olla liikaa etenkin tässä maailmantilanteessa, jos kaukomatkailu tulee olemaan rajoitettua vielä useamman vuoden. Euroopan ja Lähi-Idänkin TCC-alueet kun on jo tullut koluttua.
Onnittelut Goldista! Eiköhän se platsku sieltä vielä tule, kun nyt omikron päättää tämän kaksivuotisen pandemian.
Ja hyvää matkaa Espanjaan! Se onkin suunnilleen viimeinen läntisen Euroopan maa, jonne rokottamaton pääsee pelkällä testillä ja jossa ravintolaan pääsee ilman sen kummempia proopuskoita, ainakin useimmissa maakunnissa. Ei siis ihme, että Madrid oli tammikuun alussa todella täynnä – puoli Eurooppaa tuntui lomailevan siellä.
Vaikka minusta ei maabongaria saakaan, niin kyllä tuosta listasta silti löytyy tuttuja tilanteita. Olen lentänyt Bangkokista päiväksi Rangooniin katsomaan Shwedagon Payaa, noin esimerkiksi, ja jotenkin hassusti siitä tuli koko 2,5-viikkoisen Australiaan asti suuntautuneen matkan mielenkiintoisin päivä.
Kiitos Daniel! Amerikkalaistyylistä hupiahan nuo plakaatit ovat, mutta olen kyllä pitänyt tuosta yhteisöstä mm. niiden parin kokouksen myötä, joihin olen osallistunut. Espanja tosiaan vaikuttaa helpolta, ainakin vielä näin pari päivää ennen lähtöä. Lähtötestit vielä olisi hyväksyttävissä, mutta saapumistestit ovat vähän no-no, sillä niihin liittyy vaara päätyä kohteessa karanteeniin – ajatus joka ei yhtään houkuttele.
En koe olevani lainkaan maabongari, mutta täytyy myöntää, että lähes kaikkiin kysymyksiin vastaukseni on kyllä. Eli olenkohan sittenkin maabongari, tai pitäisikö sanoa aluebongari?
Kiitos Mikko! Ehkäpä sittenkin merkityksellistä on se, että pääosin matkustaa uusiin kohteisiin ja haluaa nähdä maailmaa laajalti, oli kyse sitten maista tai alueista.
Tykkään luvuista ja listauksista, joten kyllä tästäkin listauksesta tuttuja piirteitä ja joitain toteutettujakin löytyi. :)
Itsellä myös yksi henkilökohtainen haave ja tavoite vierailla kaikilla Espanjan itsehallintoalueilla. Pohjoisia alueita vielä puuttuu Ceutan ja Melillan lisäksi. Ja minä myös aikoinani olen käynyt Alicantessa mm. Murciassa.
Maabongauksessa tämän hetkinen tavoite on 50 maassa, joka on toivottavasti mahdollista saada täyteen tänä vuonna. Sitten nostan tuon tavoitteen 80, jonka kautta sataan. Vielä en uskalla haaveilla kaikista maailman maista eikä minulla ole mitään aika tavoitettakaan. Askel kerrallaan ja katsotaan mihin elämä vie!
Kiitos Katja! Ainakin Ceutassa käväisee tuolta etelärannikolta helposti päiväseltään :-) Melilla taitaa olla vähän haastavampi.
Kiitokset jutuntekovinkistä näin sateisina ja liukkaina päivinä ja tällaiseen aikaan, jolloin Matkamessutkaan eivät tuo vaihtelua arkeen. Tuttuja tilanteita löytyi luettelosta.
Mukavaa reissua teille hieman toisenlaiseen ilmastoon!
Kiitos Eila! Luinkin jo juttusi – ja ehkä tosiaan palataan vielä aiheeseen Maailmanmatkaajien tiimoilta!
Minulla on sen verran vähän maita koluttuna, että en ole alkanut edes laskemaan. Jos ja kun niitä kertyy, niin vaara varmasti on. Toivottavasti tulevaisuudessa pitkiä lomareissuja ja voisi useamman maan koluta kunnolla samalla reissulla
Kiitos Mari! Kannattaa sitten ajoissa alkaa ajatella kuten maabongari, ettei turhaan tule ohitettua jotain ihan lähellä olevaa kohdetta, kuten juuri vaikka Andorra Barcelonasta tai San Marino Firenzestä tai Liechtenstein Zürichistä :-)
Onnea uudesta tasosta!
Minä ennen lasta bongailin uusia maita, mutta sittemmin lapsen kanssa on mukavuus ja helppous mennyt edellä. Nyt sitten taas alkaa kääntyä niin, että lapsi alkaa olla jo aika iso, ja voi taas alkaa laajentaa matka-aluetta. Saa nähdä, minne tulevaisuus vie mennessään.
Kiitos Teija, niin kommentista kuin onnitteluista :-) Lasten kanssa matkakohteen valinnassa on varmaan aika paljon muitakin kriteerejä kuin uusi maa. Itse aikoinaan matkustin jonkun verran kummilasten kanssa ja välillä he saattoivat kyllä hetkellisesti pettyä kun totesin, että nyt mennään Dubliniin Lontoon sijaan, sillä ymmärrettävästi Lontoo olisi houkutellut esiteini-ikäistä, mutta kyllä Dublinkin sitten kuitenkin osoittautui kivaksi kohteeksi sekin. Ja on tyttö sen jälkeen Lontooseenkin päätynyt, ilman meitäkin :-)
Onnea onnea! Olen kyllä kova bongailemaan kaikenlaista ja onnellinen aina kun tulee uusi maa plakkariin. Mutta maita laskeskelen vain itsekseni. Ehkä saattaisin olla fanaattisempi jos mukana ei kulkisi lapsia, joiden kanssa on mukavampi ottaa aina aikansa kun on reissun päällä.
Kerään Yhdysvalloissa kansallispuistojen leimoja ja se meinasi jo mennä vähän yli. Yhdessä puistossa saattaa olla monta uniikkia leimaa eri puolilla puistoa, ja ennen piti päästä hakemaan ne kaikki. Lopulta koko puistokäynneistä oli mennä hohto kun piti kaahottaa vaan leimojen perässä paikasta toiseen. Sitten löysin keräilykirjan, jossa on paikka yhdelle leimalle per puisto, ja oli hyvä ratkaisu vähän höllentää.
Kiitos kommentistasi! Heh, minäkin aloin laskea kansallispuistoja nyt koronan aikana ja jotkut vierailut alkoivat kyllä jo tuntua vähän ”pakkotahtisilta”. Onneksi tuli nyt sitten talvi väliin! Ensi kesänä pääseekin ehkä muutenkin taas matkustamaan vapaammin, joten taidan jättää tämän sarjan kesken …
Kyllähän ne uudet alueet aina houkuttavat ja juuri tuo, että kun on lähellä jotakin käymätöntä aluetta, niin täytyyhän se käydä piste hakemassa.
Mulla oli muuten jossakin vaiheessa tallessa kaikki lentolippujen boardereiden kannat, mutta päädyin heittämään sitten sen laatikollisen pois nurkista pyörimästä, vain tajutakseni myöhemmin, etten ehkä pysty ikinä todistamaan kaikkia käymiäni paikkoja, joten ei tarvitse edes haaveilla TCC:n jäsenyydestä. Aikoinaan myös reissasin yksin ja valokuvaajana kuvasin järkkärillä, luonnollisesti ihan kaikkea muuta kuin selfieitä, niin ei ole myöskään kuvia patsastelemassa eri paikkojen kylttien luona todisteena.
En sitä jäsenyyttä ole niin tärkeänä pitänytkään, mutta mietin josko se kuitenkin olisi hauskaa jakaa kokemuksia muiden paljon reissanneiden kanssa.
Kiitos kommentistasi! TCC ei ainakaan pienillä aluemäärillä (alle 300?) verifioi vierailuja. Nomadmaniahan sen sijaan verifioi kun alkaa nousta listan kärkeä kohti, mutta käsittääkseni kyllä muutkin todisteet kuin lentolippujen boardarit kelpaavat, esimerkiksi valokuvat, eikä niitä tarvitse löytyä ihan jokaisesta maasta / jokaiselta alueelta, vaan homma taitaa toimia niin, että ottavat satunnaisotoksen, johon päätyvät maat/alueet pitää osoittaa todeksi (ja taitaa siinäkin olla muutaman poikkeuksen mahdollisuus). Itse olen pitänyt noista tapaamisista isoissa kansainvälisissä kokouksissa ja odotan mielenkiinnolla toukokuuta ja Maltaa – jos korona suo.
Onnittelut uudesta tasosta! Mä en (ainakaan vielä) ole kummoinenkaan maabongari, sillä on tullut kierreltyä lähinnä Euroopassa. Mutta jostain kai se on aloitettava? Ja toki matkustan aina uuteen maahan.
Kiitos Eveliina! Jostain se on aloitettava – eikä tietysti ole pakko aloittaakaan. Mutta jos jo tapaat valita uusia maita, niin matkalla tuohon suuntaan saatat olla. Suosittelen ainakin hyvää dokumentointia, varmuuden vuoksi, että missä ja milloin on tullut maailmalla liikuttua. Vuosia myöhemmin tiedon kerääminen voi olla haastavampaa.
Tuttuja pointseja ? viimeisin taisi olla kun sumplin Kuala Lumpurista Borneolle siirtymisen Brunein välilaskulla, että sai yhden maan lisää. Silloin kohteena oli kyllä reissun kallein hotelli ja sitten hetken harmitti, että tuo söi sen hotellin maksetusta ajasta ainakin 8 tuntia, mutta kyllä se aika siellä loppujen lopuksi riitti ihan hyvin.
Kiitos Timo! Brunein pääkaupungin kiertämiseen ei tosiaan montaa päivää tarvita ja jos samaisen saaren luontoon tutustuu kuitenkin Malesian puolella, niin viidakkoretkiä ei Bruneissa kait oikein kannata tehdä :-)
Me kierrettiin sitä vain muutaman tunnin, kun moskeijaankaan ei saanut tietenkään perjantaina mennä turistit. Viidakkoa nähtiin sitten kunnolla Sandakanin oranki-keskuksen vieressä ja jokiretkellä:
^_^
Kiitos Timo! Sandakanissa ja Kinabatang-joella mekin, aikoinaan :-)