Päijänteen kansallispuisto

Päijänne harjupolku

Kävimme viikonloppuna Lammilla isäni haudalla. Edellisestä kerrasta oli jo muutama vuosi ja tänä vuonna isäni kuolemasta tuli kuluneeksi 25 vuotta. Lammille olisi tietysti voinut ajaa samana päivänä edestakaisin, mutta päätimme toisin ja rakensimme Lammin matkasta lähteneestä ideasta kolmen luontokohteen kierroksen. Lammilta jatkoimme Päijänteen kansallispuistoon, sieltä Vääksyyn, jossa olimme yötä. Seuraavana päivänä kävimme paluumatkan varrella Struven ketjun pisteellä Porlammilla ja katsomassa Askolan hiidenkirnuja.

Päijänteen kansallispuisto

Päijänteen kansallispuiston ydin on Päijänne ja sen saaret. Järvelle pääsee Vääksyn vierasvenesatamasta, Padasjoen laivarannasta, Sysmän vierassatamasta ja Päijätsalon Pyydysniemestä. Veneitä voi vuokrata esimerkiksi Lehmonkärjestä, mutta myös noista muista mainituista satamista.

päijänteen kansallispuisto
Klikkaa tästä tai karttakuvasta viralliseen karttaan, jossa näkyy etelässä myös mm. Lehmonkärki.

Pulkkilanharjun ja Päijätsalon reitit ovat kansallispuiston ainoat autolla saavutettavissa olevat reitit ja näistä valitsimme lähempänä olevan Pulkkilanharjun. Päijänteen kansallispuiston vesistöpainotteisuus on jopa antanut aihetta puiston esittelytekstissä lauseeseen ”Huomioithan, että suurimpaan osaan Päijänteen kansallispuistoa pääsee ainoastaan vesitse”.

Joku voisi ajatella, että pelkkä pistäytyminen Pulkkilanharjun (tai Päijätsalon) autolla saavutettavalla reitillä ei tee oikeutta Päijänteen kansallispuistolle. Ehkä ei teekään, mutta toisaalta olemme vähän ihastuneetkin näihin pieniin luontopolkutaukoihin matkan varrella kivoina vaihtoehtoina huoltoaseman kahviloille. Kahvin/teenkin voi korvata vedellä tai mehulla, joka on helppo pakata mukaan autoon ja sitten reppuun.

Samalla pienikin poikkeaminen jonkun kansallispuiston alueella pakottaa tutustumaan siihen edes vähän jo vaan siksikin, että sopiva reitti löytyy. Ainakin minä tunnustan, etten entuudestaan tiennyt juuri mitään Päijanteen kansallispuistosta, mutta nyt sentään jotain.

Pulkkilanharju

Päijänne HarjupolkuOlimme siis valinneet kohteeksemme Pulkkilanharjulla kiertävän Harjupolun. Alun perin tarkoitus oli kiertää se kokonaan, mutta matkalla Lammilta Pulkkilanharjulle satoi paikoitellen reippaastikin ja vaikka harjulla ollessamme sää olikin pääosin lupaavan aurinkoinen, niin olimme sen verran mamiksia sadevaaran suhteen, että kiersimme lopulta vaan harjua kiertävän 2,3 kilometrin luontopolun ja jätimme Viinasaaren lenkin sikseen.

Jos mielit samaiselle polulle, niin se löytyy osoitteesta Pulkkilantie 955, Asikkala. Etelästä tullessa parkkipaikka on heti Karisalmen sillan jälkeen oikealla.

Aluksi polku laskeutuu rantaan Karisalmen sillan alle, mutta nouseen sen jälkeen aika pian melko jyrkästikin ylös harjulle. Kuten luontopolut usein, niin tämäkin alkoi suhteellisen helppokulkuisena, jopa leveänä, mutta hetken päästä polku kyllä näytti jo oikean luonteensa.

Harjumuodostelmathan tapaavat olla jääkaudella syntyneitä ja niihin liittyy eri kokoisten kivien jääminen jään kyydistä vähän eri vaiheissa jään sulamista ja etenemistä ja Pulkkilanharjun rannalla tämä tarkoitti polkua, joka muistutti kivipeltoa. Sitä ennen laskeutuminen harjulta rannan tuntumaan tapahtui kyllä ihan sivistyneesti portaita pitkin. Rannalla kannattaa tietysti pysähdellä avoimissa paikoissa katsomaan Päijännettä.

Luontopolulla kun oltiin, niin etenemistä rytmittivät säännöllisin välein polun varressa olevat opastetaulut, jotka kertoivat vaikka harjun laesta, siirtolohkareista tai supasta, jollaisesta en ollut koskaan kuullutkaan. Harjusuppa kuulemma syntyi kuin mannerjäätiköstä irronnut jäälohkare hautautui harjun soraan ja hiekkaan ja vähitellen suli, jolloin paikalle jäi lohkareen kokoinen kuoppa eli suppa. Sittemmin suppalampi on vähitellen muuttunut suoksi, kun suokasvillisuus on levittäytynyt lammen rannoilta kohti keskustaa.

Polun haarautuessa vaihtoehtoihin Viinasaaren suunta tai takaisin parkkipaikalle valitsimme siis jälkimmäisen ja aika pian sen jälkeen polku ylittikin jo taas maantien ja ehdimme takaisin autollemme ennen seuraavaa paikallista sadekuuroa.

Päijänteen kansallispuisto Päijänteen kansallispuisto Kariniemen silta Päijänteen kansallispuisto Päijänteen kansallispuisto Päijänteen kansallispuisto

Päijänteen kansallispuisto
Kevään ensimmäinen tämäkin :-)

Päijänteen kansallispuisto

Päijänteen kansallispuisto
Soistunut suppa

Päijänteen kansallispuisto

Numero 19


Päijänne 19/41
Päijänne oli 19. kansallispuistomme. Pienessä Etelä-Suomen kansallispuistojen kartassa vasemmalla on keltaisella väritettyjä neliöitä kuitenkin vaan 18, sillä 19. puisto on ainoa Pohjois-Suomessa vierailemistamme kansallispuistosta, eli Pyhä-Luosto.

Päijänteen kansallispuisto oli kevään (tai kesän) 2022 ensimmäinen uusi kansallispuistomme.
Tälle kesälle meillä ei toistaiseksi ole suunnitelmia käydä kansallispuistoissa ihan kesien 2020 ja 2021 tapaan ulkomaan matkailunkin taas palattua vaihtoehdoksi, mutta esimerkiksi Repovesi ja Itäinen Suomenlahti voisivat olla tämän kesän kohteita. Niiden myötä käytyjä kansallispuistoja olisi kasassa 21, eli yli puolet Suomen nykyisin 41 kansallispuistosta, joka osaltamme voisikin olla riittävästi tätä lajia.

Vääksy

Pulkkilanharjulta suuntasimme Vääksyyn, josta olimme varanneet yhden yön majoituksen Salonsaaren lomakylästä, jossa tarjolla oli vaatimattomia huoneita kolmessa rivitalossa, mutta kuitenkin sellaisia, että huoneissa oli oma kylpyhuone (ja suihku!). Yleisissä tiloissa olevaa keittiötäkin saattoi käyttää ja olimmekin varautuneet yöpymiseen niin omilla lakanoilla ja pyyhkeillä kuin aamiaistarvikkeillakin, vaikka ne kaikki olisi pieneen lisähintaan saanut lomakylästä ostaakin.

Vääksyssä pistäydyimme Ranskalaisessa Kyläkaupassa, jonne emme edellisellä kerralla olleet ehtineet ennen kuin se meni kiinni, ja söimme illallisen jo totuttuun tapaan Kanavan Kunkussa. Totuttuun tapaan, sillä pidimme ruokalistasta edellisellä kerralla, joten miksi sitä nyt etsimään muita vaihtoehtoja. Kanavaakin piti taas kerran hetken ihailla ennen kuin jatkoimme matkaa Salonsaareen.

Salonsaaren ranta ja rannassa olevat pari vuokramökkiä edustanevat suomalaista kesäidylliä parhaimmillaan, järvi, hiekkaranta, laituri, jos vaihtoehto oma mökki järven rannalla jätetään pois. Vielä toukokuun lopulla mökit eivät kuitenkaan vielä olleet saaneet asukkaita, mutta emmepä mekään, sadekuuron taas yllättäessä, rannalla kauaa viihtyneet!

Ranskalainen kyläkauppa Vääksy

Ranskalainen kyläkauppa Vääksy
Marseille-saippua lienee yksi erityisen ranskalainen tuote

Ranskalainen kyläkauppa Vääksy

Ranskalainen kyläkauppa Vääksy
Toiseen kerrokseen kannattaa kiivetä tämän leopardin takia vaikkeivat vaatteet kiinnostaisikaan :-)
Kanavan kunkku
Kanavan Kunkun lohikeitto

Vääksy Salonsaari Salonsaari Salonsaari

 

Join the Conversation

6 Comments

  1. Pulkkilanharju on nätti paikka. Itseäni luontopolulla häiritsi se, että autojen äänet kuuluivat koko ajan. Tuo 19 on jo aika kunnioitettava luku. Uskon silti, että varsinkin Itäinen Suomenlahden kansallispuisto olisi mieleenne.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mikko! Olisikohan sitten ollut, että kun kyseessä oli lakkiaisviikonloppu ja juurikin iltapäivä, jolloin juhlat olivat juuri menossa, niin tuo tiekin oli aika hiljainen, eli ei häirinnyt. Juu, Itäinen Suomenlahti voisi tosiaan olla se todennäköisin ellei seuraava niin kuitenkin yksi tämän kesän uusista kansallispuistoista.

  2. Tykästyin Päijänteen kansallispuistoon, kun kävin siellä ensimmäistä kertaa viime vuonna. Niin paljon vettä (ja sitä myöten) kauniita maisemia kaikkialla! :) Haaveissa olisi yhdistää kansallispuistoreissuun vielä kanootti – täydellistä!

    Ja onnittelut 19. valloituksestanne! :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Eveliina! Tuolla suunnalla olemme tavanneet silloin tällöin aina vierailla, joten ehkä päädymme tuonne vielä joskus uudelleen, vaikka tuolle Sysmän suunnalla olevalle polulle.
      19. jälkeen hahmotelmissa nyt sitten 20. jonka jälkeen voinee jo väittää, ainakin hetken, että puolet puistoista on katsastettu :-)

    2. Pulkkilanharjun polku on ihan mukava reitti ja siinä on mahdollista uidakin Päijänteessä, jos haluaa lisäksi sellaista virkistäytumistä. Uimapukujen vaihto on hieman taistelulaji siellä, mutta muksuilla näytti onnistuvan helposti sekin.

      Me yhdistetään paljon noita lyhyitä päiväpatikointeja ajomatkoihin, niin saa ajopäivistä mielekkäämpiä.

      Ja tosiaan Vääksy on helppo yhdistää tähän, loistava kohde kaikin puolin.

    3. says: Pirkko

      Kiitos Rami! Tosiaan, kansallispuistoissa voi vierailla myös lyhyemmällä reitillä, ihan vaan automatkan tauolla! … ja kyseinen tauko on useinkin varmaan virkistävämpi ja terveellisempi kuin pistäytyminen ABC:llä :-)

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *