Välipäiviä Miamissa

Miami feature

Matkamme Karibialla ja Etelä-Amerikkaan käsitti Elämys Cruisesilta ostetun Royal Caribbean -varustamon risteilyn ja Aventuran meille rakentaman Etelä-Amerikan kierroksen Iguassun putouksille, Paraguayhin ja Boliviaan. Risteilyn lähtö- ja päätesatamana oli Miami. Aventuran järjestämä osuus alkoi risteilyn jälkeen Miamista ja päättyi Miamiin. Lennot Helsingistä Miamiin ja takaisin ostimme Finnairin pisteillä.

Emme uskaltaneet vetää aikataulua kovin tiukaksi eri matkanjärjestäjien osuuksien välillä, joten saavuimme Miamiin risteilyä edeltävänä iltana – suoralla lennolla Helsingistä sen myöhempään ei kyllä olisi voinut saapuakaan, sillä lento saapui illalla Miamiin laivan jo lähdettyä. Risteilyn uskoimme kyllä saapuvan hyvin suurella todennäköisyydellä aikataulun mukaisesti aamulla Miamiin, mutta lentomme Sao Paulon kautta Iguassun putouksille lähti kuitenkin vasta yötä vasten. Alkuperäisen suunnitelman mukaan paluulentomme Bolivian Santa Cruzista Miamiin piti senkin tulla jo aamulla Miamiin, mutta kuten jo kerroinkin, se sitten myöhästyi lähes 9 tuntia.

Aikaa Miamissa oli siis, alunperin, tarjolla melkein kolme päivää – yksi ennen risteilyä, toinen risteilyn jälkeen ja yksi vielä ennen paluulentoa Helsinkiin. Näin käytimme, tai olisimme halunneet käyttää, nämä päivät.

Finnair Miamiin

YVE Hotel ja Bayside Market Place

Saavuimme Miamiin Finnairin suoralla lennolla, joka oli perillä muistaakseni suunnilleen iltayhdeksältä. Miami on tavannut olla tuttavapiirissämme huonossa maineessa pitkien passintarkastusjonojensa takia, mutta tällä kertaa selvisimme jonosta 38 minuutissa, mikä mielestäni ei nyt ollut kovin paha. Toisella kertaa Miamiin taas muutaman viikon päästä tullessamme, silloin Bolivian Santa Cruzista, selvisimme jonosta iltapäivällä 11 minuutissa. Taidanpa siis perua puheeni Miamin lentokentän ruuhkaisuudesta!

Olimme varanneet yhden yön Elämys Cruisesin suosituksesta YVE-hotellista lähellä satamaa – ja lähellä Bayside Market Placea. YVE -hotellin standardihuone, jonka näköala sattui olemaan vastapäisen talon seinään, ei ollut kummoinen, mutta eipähän sitä yhdeksi yöksi juuri muuta tarvitse kuin sängyn ja suihkun. Edullisia hotelleja Miamista ei kannata hakeakaan, tämäkin maksoi 335 euroa yö (ilman aamiaista), mutta edullisempiakaan ei kivalla sijainnilla enää ollut siinä vaiheessa kun noin kuukausi ennen matkaamme tämän varasimme.

Aamiaisella kävimme hotellin lähellä Cafe Papillonissa, joka mainosti itseään korkealla sijaluvulla Miamin parhaita aamiaispaikkoja ja kyllähän sen hinta-laatu -suhde oli hyvä. Hotellin check-out -ajan jälkeen jätimme matkatavarat hotellille säilöön ja lähdimme tutkimaan ympäristöä. Lähimpänä, kevyesti kävelyetäisyydellä oli Bayside Market Place, joka on ihan kiva alue ainakin lyhyeen oleiluun. Alue sijoittuu rannalle pienen lahden ympärille ja käsittää kahviloita, ravintoloita ja kauppoja, erityisesti matkamuistoihin keskittyneitä sellaisia, mutta myös vähän vakavammin otettavia. Toki ainakin meille myös pelkkä elämän tarkkailu huvivenesatamassa kelpaa aina nähtävyydeksi!

Täältä olisi myös voinut lähteä veneretkelle katsomaan Miamia ja Miami Beachiä mereltä käsin, mutta tuleva risteily hillitsi intoamme lähteä merelle ”jo etukäteen”.

Aikamme alueella kierreltyämme, viimeistään Hard Rock Cafen terassilla, maisemat kymmenen vuoden takaiselta kaupunkikierrokseltamme alkoivat palautua mieleen – täälläkin me olimme silloinkin!

YVE Hotel Miami
YVE Hotel Miami
Cafe Papillon aamiaista
Cafe Papillonin aamiaista

Miamia aamuauringossaBayside Market PlaceHard Rock Miami

Bayside Market Place
Bayside Market Placen hupihattuosastoa – no ehkä tuollainen tosi leveälierinen hattu olisi auringon takia paikallaankin, mutta hankala sitä olisi käyttää ja vielä hankalampi kuljettaa

Miami Beach ja Lincoln Road

Toinen välipäivämme Miamissa alkoi satamasta, jonne Grandeur of the Seas -laiva oli saapunut aamuseitsemältä. Olimme valinneet yhden matkalaukkumme osalta exit-strategiaksi itsepalvelun, mikä tarkoitti, että voimme poistua laivasta haluamaamme aikaan, kun roudaamme laukun itse. Selvää edistystä varustamoilta tarjota tällainenkin vaihtoehto, jossa ei tarvitse pakata matkalaukkua edellisenä iltana johonkin kellonlyömään mennessä vaan voi jättää kaiken aamuun. Tuota haluamaamme aikaa rajoitti tietysti hiukan se, että laivasta pitää poistua viimeistään johonkin mennessä, eli mekin jouduimme jättämään laivan vähän klo 9 jälkeen.

Satamassa odottelimme vielä hetken uber-ruuhkan laantumista. Pienellä odottelulla hintakerroin laskikin jo taas kohtuulliselle tasolle ja tilasimme kyydin Miami Beachille. Matkalaukkujen osalta tällä kertaa strategiamme oli jättää ne sopivaan Luggage Hero -pisteeseen päiväksi, kierrellä Miami Beachin ja Lincoln Roadin aluetta, palata hakemaan matkatavarat ja jatkaa sitten matkaa lentokentälle ja edelleen Sao Pauloon ja Iguassun putouksille.

Luggage Hero

Luggage Hero oli meille uusi tuttavuus, josta siitäkin saimme vinkin Elämys Cruisesilta. Ympäri kaupunkia, tässä tapauksessa Miamia, on matkatavaroiden säilytyspisteitä kaupoissa, pyörävuokraamoissa, retkimyymälöissä, you name it. Sovellus kertoo niiden sijainnit ja aukioloajat ja voit valita itsellesi sopivimman. Risteilyltä tullessa kannattaa huomioida aukioloajat, jotkut aukeavat vasta puolilta päivin, mutta aamuyhdeksältäkin aukeavia löytyy kyllä ihan kohtuullisesti. Kun roudaat laukut säilytyspisteeseen saat niistä normaaliin tapaan kuitit ja käynnistät maksun sovelluksesta. Säilytyksestä maksetaan per laukku ja per tunti – meillä 3 laukkua/reppua luokkaa runsaan kuuden tunnin ajan maksoi noin 20 dollaria. Ihan toimiva konsepti!

Luggage Hero
Taisimme olla aamun toinen tulija tähän säilytyspisteeseen, sillä tässä vaiheessa 3/4 laukuista on meidän – iltapäivällä täällä oli jo varmaan ainakin 100 laukkua
Luggage Hero
Googlesta otettu kuva paikasta ulkopuolelta, kun ei itse tullut sellaista napattua

Miami Beach ja Ocean Drive

Miami Beachin, tai tarkkaan ottaen South Beachinkin, olimme nähneet kerran jo kymmenen vuotta sitten, mutta toki se kestää toisenkin vierailun – vaikkemme uimaan olleetkaan menossa. Myös Ocean Driven varrella olevat Art Deco -rakennukset kestävät nekin katselun vaikka toiseenkin kertaan.
Jos olisimme tulleet tänne jo ennen risteilyämme, suoraan Suomen marraskuusta, niin olisimme varmasti osanneet arvostaa enemmän myös auringonpaistetta ja leppeää merituulta. Nyt jo melkein viikko Karibian aalloilla ja rannoilla oli vienyt terän tältä elämykseltä ja enemmän varmistelimme, että aurinkohatut pysyvät päässä ja aurinkolasit silmillä.

Miami Beach Ocean Drive Ocean Drive

Ocean Drive
Jossain kohtaa Ocean Driven ja Lincoln Roadin välimaastossa näimme tällaistakin arkkitehtuuria/taidetta

Lincoln Road

Rannan ja rantabulevardin lisäksi toiseksi kohteeksemme valikoitui blogissa saamamme vinkin perusteella Lincoln Road, joka on kuulemma kävelykatuna harvinaisuus kaupungissa. Kävelymatka Ocean Drivelta Lincoln Roadille 16th ja 17th Streetin välissä oli sekin ihan käveltävissä.

Lincoln Road osoittautui selvästikin Bayside Market Placea laajemmaksi kokoelmaksi ravintoloita ja kauppoja. Lisäksi juuri maaliskuussa katua elävöitti meneillään oleva ranskalaisen nykytaiteilija Richard Orlinskin laaja veistosnäyttely. Olipa Lincoln Roadilla pelkästään Richard Orlinskin töitä – myös pienemmissä koissa – myyvä liikekin.
Taidetta emme tällä kertaa ostaneet, mutta jonkinlaiseen kulttimaineeseen nousseen Lululemonin caprilegginsit ostin, kun moisia olin muutenkin kesäksi hankkimassa ja yhden t-paidan Unfashional -liikkeestä, kun katse nyt vaan sattui kiinnittymään siihen ohikulkiessamme. Tiedä sitten onko se ”unfashional”, mutta vähintäänkin ehkä kuitenkin ainakin Suomeen tuotuna uniikki. Uusia ilmiöitä kategoriaa voisi edustaa vaikka Waterdropin myymälä, jossa myytiin sokeripalan kokoisia jauhekuutioita, joilla saa vetensä maustettua haluamansa makuiseksi.

Vaikka Lincoln Road olikin miljöönä ihan mukava, niin lopulta oli aika talsia takaisin käyttämäämme Luggage Hero -pisteeseen ja tilata uber lentokentälle. Saamiemme suositusten mukaisesti tavoittelimme sitä, että olisimme kentällä 3 tuntia ennen ja lähdimmekin kaupungista  jo lähes neljä tuntia ennen, mikä olikin hyvä idea, sillä iltapäiväruuhkat olivat kyllä aikamoisia!

Lincoln Roadorlinski miamiLincoln Road shoppingWaterdrop Miami

Päivä Biltmore-hotellin uima-altaalla

Edellisellä kerralla, melko tasan 10 vuotta sitten, vietimme myös päivän Miamissa risteilyltä palatessamme iltalentoa odotellessa. Tuolloin, ihan uudessa kaupungissa, valitsimme helpoimman vaihtoehdon, eli laivayhtiön retken, joka päättyi sopivasti lentokentälle. Retkibussi tarjosi samalla helpon tavan kuljettaa mukana olleet matkatavarat laivalta lentokentälle. Ainoa haaste oli, että retki oli tarjolla vain ranskaksi, sillä eiväthän nyt amerikkaiset lähde retkelle Miamissa, hehän olivat siinä vaiheessa jo aloittaneet kotimatkansa – onneksi oli ranskan alkeet sillä tarkkuudella hallussa, että jos vaikka ihan kaikki asiat eivät auenneetkaan, niin pysyimme kuitenkin suunnilleen kärryillä.

Tuo retki poikkesi myös Biltmore-hotellissa, jonka mahtavankokoiseen (kuulemma 75 metriä) uima-altaaseen ihastuin ensinäkemältä. Toki kuuntelin sivistyneesti myös oppaan tarinat hotellin historiallisesta merkityksestä, joka sekään ei ole ihan vähäinen.

Miami
Biltmore-hotellin altaan reunalla vuonna 2013

Tällä kertaa miettiessäni tilannetta, jossa olemme lentäneet yön yli Santa Cruzista Boliviasta Miamiin ja välissä on kokonainen päivä ennen Finnairin yölentoa Helsinkiin ja mukana on tietysti, taas, matkatavaratkin, pohdimme jotain kevyttä, lepäämisenkin mahdollistavaa vaihtoehtoa. Hotellihuone oli sikäli vähän haastava juttu, että olisimme tarvinneet sen heti aamusta, emme siis vasta klo 15 jälkeen, ja toisaalta olisimme joka tapauksessa sitten joutuneet lennon takia luovuttamaan sen viimeistään joskus klo 19 tienoilla. Huoneen varaaminen kahdeksi vuorokaudeksi ja sen käyttäminen vain 12 tuntia ei tuntunut ihan kustannustehokkaalta vaihtoehdolta.

Muistin sitten Biltmore-hotellin uima-altaan ja löysin heidän sivuiltaan mahdollisuuden varata altaan reunalta, oletan, ”uimakopin”, cabanan, päiväksi (10-16). Tsekkasin varaustilanteen ja onnistuinkin varaamaan meille moisen! Hinta, 300 dollaria, oli melko suolainen, mutta kyseessä oli pitkäaikainen unelmakohde ja hintaan sisältyisi juomat, välipalatyyppiset ruuat niin aamu- kuin iltapäivällä ja wifi – ja tietysti uiminen ja pyyhkeet. Matkatavaratkin voisivat oleilla ainakin kuvan perusteella hyvin tuossa tilassa.

Ohi meni, tällä kertaa …

No, lopulta sitten lento Santa Cruzista saapui Miamiin vasta n. klo 15, joten emme tällä kertaa päätyneet Biltmore-hotellin altaalle, mutta ajatus jäi kyllä itämään, eli jos vielä kerran päädymme Miamiin, niin ehkä sitten …
Periaatteessa varaus olisi pitänyt peruuttaaa viimeistään 24 tuntia ennen, mutta vaikka peruutin sen vain n. 8 tuntia ennen, eli siinä vaiheessa kun peruutetun lennon tiimoilta olimme illalla päässeet lentokenttähotelliin Santa Cruzissa. Biltmore-hotelli suhtautui kuitenkin ilmeisesti tilanteeseemme ymmärtävästi, eikä ainakaan vielä tähän mennessä, kun aikaa tapahtumasta on kulunut kohta pari viikkoa, ole veloittanut summaa luottokortiltamme.

Iltapäivällä emme enää myöhästyneen lennon jälkeen viitsineet muutamaksi tunniksi lähteä Miamin kentältä mihinkään. Hiukan aikaa kului passintarkastuksessa ja laukkujen noutamisessa hihnalta. Kun Finnairin lennon check-in aukeni, neljä tuntia ennen lentoa, teimme uuden check-inin. Lento Santa Cruzista Miamiin oli eri lipulla kuin Miamista Helsinkiin, joten huolehdimme matkalaukut itse lennolta toiselle. Myös tilanteessa, jossa lennot olisivat olleet samalla lipulla, olisi matkalaukut pitänyt jollain tapaa itse selvittää eteenpäin, joten tämä ”perusreitti” taisi sittenkin olla jopa helpoin. Lentojen välissä kävimme syömässä ja teimme jotain pieniä tietokonehommia lentokenttähotellin respan läheltä löytynellä melko rauhallisella alueella. Menomatkalla Sao Pauoloon testasimme D-terminaalin Turkish Loungen ja totesimme sen palveluiltaan sen verran olemattomaksi ja ruuhkaiseksi, että skippasimme sen toisella kertaa suosiolla.

Biltmore uima-allas
Biltmore uima-allas
Biltmore uima-allas
Kuvat Biltmore-hotellin uima-altaalta ja ”uimakopista” sattuneista syistä hotellin sivuilta

Muita ideoita Miamiin

Saimme myös lukijoiltamme vielä muitakin vinkkejä Miamiin, jotka eivät kuitenkaan tällä kertaa päätyneet toteutukseen.

Vuokraa auto (ja shoppaile)

Jos aikaa Miamissa on päivän verran, niin vuokra-autolla pääsee vaikka Key Westiin. Kuulemma siellä voisi uida vaikka delfiinien kanssa. Emme testanneet. Vaikka kävimmekin Key Westissä osana risteilyämme, eli palataan Key Westiin vielä myöhemmin erikseen.

Vuokra-autolla olisi kuulemma myös voinut kierrellä Miamin laidoilla olevia outletteja ja tehdä niissä hyviä ja edullisia ostoksia. Merkkivaatteet, laukut ja kaikki muukin on kuulemma niissä oikeasti edullisia ja esimerkiksi Walmarteista löytyy hyvää käyttövaatetta. Kauan sitten New Yorkissa sisarentyttärireni kanssa käydessämme kävimme muutamassa sikäläisessä outletissa ja kieltämättä niissä aikaa käyttämällä olisi varmasti tehnyt hyviäkin löytöjä. Nyttemmin vaan ostamme erityisesti maailmalla mitään niin harvakseen, että ajatus shoppailuretkestä ei sekään nyt ihan kiehtonut.

key west
Key Westin satamaa laivan kannelta nähtynä

Miami Seaquarium

Mainintoja sai myös Miami Seaquarium, jota netti väittää Etelä-Floridan parhaaksi akvaarioksi. En ole ihan varma delfiini- tai merileijonashowsta, mutta manaatteja olisikin kyllä voinut katsoa lisää vaikka sitten akvaariossa. Guyanassa näimme niitä paikallisessa puistossa, mutta ehkei akvaarion vesi olisi ihan niin mutaista kuin puistolammikon vesi. Jos mukana matkassa on lapsia, niin tämä voisi olla ihan käypä vaihtoehto, eikä matka sinne Miamin satamasta ole kovinkaan pitkä. Niiden delfiinien kanssa pääsisi täälläkin muuten uimaan, jos moinen vielä kiinnostaisi. Muistathan, ettei delfiinien kanssa uiminen ole ihan ongelmaton juttu, siis ainakaan delfiinien kannalta!

delfiinejä
Seaquarium nojaa mainonnassaan vahvasti delfiinielämyksiin

Everglades

Retki Evergladesille olisi myös ollut yksi vaihtoehto. Joku oli testannut tämän Swamp Monsters Air Boat Ride ja pitänyt siitä. Suoalueella voi nähdä alligaattoreita, peuroja ja lintuja – tai olla näkemättä, villieläimistähän ei koskaan tiedä, mutta retkijärjestäjä väittää kyllä tietävänsä parhaat alueet eläinten näkemiseen.

Everglades-retkiä, jotka kestävät ilmeisesti tyypillisesti n. puoli päivää, tarjovat monet muutkin ja sopiva saattaa löytyä Get Your Guiden tai Viatorin kautta. Tai sitten vaan kuljeskelemalla vaikka Bayside Market Placen alueella. Näillä retkillä kuljetus Miamista esimerkiksi juuri Bayside Marketin alueelta kuuluu useimmiten kokonaisuuteen, sillä matkaa tuonne veneiden lähtöpaikalle on kuitenkin tunnin ajomatkan verran – ehkä vähän turhan paljon ainakaan uberilla ajettavaksi.

everglades

Tags from the story
,
Join the Conversation

10 Comments

  1. Miamista tosiaan on saanut kuulla paljon negatiivista pitkien passintarkastusjonojen vuoksi, mutta todella näppärästi pääsitte kyllä läpi. Me ei Miamissa vielä olla käyty, mutta kohde kiinnostaisi kyllä. Seuraava Pohjois-Amerikkaan suuntautuva matka kohdistuu länsirannikolle, mutta ehkäpä sitä seuraavaksi on vuorossa Miami. Retki Evergladesiin kiinnostaisi erityisen paljon.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mikko! Emme mekään ole vielä käyneet Miamissa Miamin takia, mutta ehkei sekään nyt täysin poissuljettua olisi, jos toteaisimme jonain talvena olevamme ”vaan” talvipakopaikan tarpeessa. Tosin Miamin hintataso on vähän muuta kuin Espanjan Aurinkorannikon, mutta toisaalta sitäkin tunnumme jo nähneemme liiankin monta kertaa.

  2. says: Daniel

    Nyt olette kyllä nähneet Miamin mielestäni sen verran monipuolisesti, että jos ei se erityisemmin sykähdytä, niin tarvinneeko sinne enää palata – paitsi ehkä sinne Biltmoren uima-altaaseen. Kiva, että Lincoln Road ei ollut pettymys, ja ostoksiakin tuli tehtyä. Manaatteja saattaa näkyä myös Miami-joella, siis ihan siinä Downtownin alueella, minulla ainakin kävi ”tuuri” joskus.

    Ei ollut turhaa jättää riittävästi aikaa noiden lentojen ja laivojen väliin, kun kerran tuo kunnon myöhästyminenkin nyt sitten osui kohdalle!

    1. says: Pirkko

      Kiitos Daniel! Joo, kiitos Lincoln Road -vinkistä, tykkäsimme! Ja tosiaan, siinä missä pitkä väli lentojen välillä etukäteen melkein tuntui ongelmalta, lopulta se osoittautui onneksi!

    1. says: Pirkko

      Kiitos Elina! Kurjaa, että jouduit naputtelemaan kommenttisi kahdesti. Passintarkastusjonoistahan ei koskaan tiedä, mutta nopeastikin siis tuollakin saattaa selvitä.

  3. Olipa kiva päästä uudelleen Miamiin tämän jutun myötä. Olin siellä reilu vuosi sitten ja jos menette vielä, niin suosittelen kyllä Evergladesin reissua. Alligaattorit tuli hyivn nähtyä. Tuo Luggage Hero on hyvä vinkki, täytyy muistaa jakaa eteenpäin.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Hannele! Eihän sitä koskaan voi varmaksi tietää mihin vielä päätyy … tai sitä, jos vaikka silloin Evergladesinkin mahtuisi matkaohjelmaan :-)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Merja! Everglades onkin saamistamme kommenteista päätellen ollut monen mieleen. Me emme tällä kertaa priorisoinneet matelijoita, mutta mistä sitä tietää, ehkä vielä joskus :-)

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *