Kuluneen vuoden kaukomatkajemme jonkinlaisena teemana on ollut – ja on – matkustaa ehkä jopa monta vuotta toivelistalla olleisiin kohteisiin, ei enää niinkään ”vain” uusiin maihin. Toki. jos näiden kohteiden lähellä on käymättömiä maita, kuten vaikka Iguassun putousten yhteydessä kävimme Paraguayssa ja Boliviassa, joissa emme aikaisemmin näissä maissa olleet käyneet. Kesäkuisen Afrikan matkamme toivekohteita olivat Crescent Island Naivashassa ja Sansibarin saari. Crescent Island kun jäi kokematta edellisellä Kenian vierailullamme ja aikoinaan Tansanian matkamme jäi Sansibarin verran lyhyeksi, sillä tuolloin matkassamme ollut koululainen piti palauttaa jo vähän muutenkin venyneen hiihtoloman jälkeen kouluun.
Parin viikon reissussa tuntui olevan tilaa vielä jollekin muullekin ja ensimmäisenä ideana oli panostaa saariin ja käydä myös Komoreilla. Tuttavien kommentit tästä saarivaltiosta eivät olleet varsinaisesti ylistäviä ja kuulemma parhaat kohteet Komoreilla ovat muualla kuin pääsaarella, mikä olisi sekin tuonut vähän lisähaastetta matkaan. Lisäksi lennot Nairobi – Moroni – Nairobi olivat yllättävän kalliit, joten päädyimme lopulta tarkastelemaan Malawia. Malawiin sai e-viisumit melko helposti ja lennot Nairobi – Lilongwe – Nairobi olivat edullisemmat kuin lennot Moroniin. Kivan tuntuinen hotellikin Latitude 13 Degrees löytyi pienellä etsimisellä ihan Booking.comista joustavin peruutusehdoin sekin.
Malawi – The Warm Heart of Africa – here we come!
Malawi-järven rannalla
Malawista tiesin entuudestaan oikeastaan vaan Malawi-järven, joten varattuani hotellin Lilongwesta aloin selvittää mahdollisuutta päiväretkeen järven rannalle. Vähän turisteja vastaanottavassa maassa tyypilliset retkipalvelut kuten GetYourGuide tai Viator eivät paljon asiassa auttaneet. Malawissa käyneet maailmanmatkaajaystävämme olivat enimmäkseen valinneet kohteeksi jonkun kivan lodgen luonnonpuistossa ja panostaneet Malawissakin villieläimiin. Tiesimme kuitenkin näkevämme eläimiä Keniassa, joten ajattelimme nähdä Malawissa lyhyellä vierailulla ihmisiä :-)
Lopulta sain muutamankin tarjouksen paketista lentokenttäkuljetukset, päiväretki Malawi-järvelle ja kaupunkikierros Lilongwessa useammaltakin näistä enimmäkseen ehkä safarilomia myyviltä firmoilta ja hintahaitarin ollessa uskomattoman laaja, eroja jopa tuhansia euroja, päädyin lopulta ehkä uhkarohkeastikin halvimpaan, 500 euron pakettiin. Misuku Expeditions -firman tarjous vaikutti suht riskittömältä ainakin sikäli, etteivät he vaatineet maksua etukäteen.
Päiväretkemme järvelle toteutuikin jokseenkin suunnitellusti. Saapumispäivänämme firma valitteli vähän Malawissa vallitsevaa polttoainepulaa, mutta tuntui sitä polttoainetta sitten kuitenkin löytyneen tuolle parin sadan kilometrin retkelle. Perillä Malawi-järven rannalla yritys oli valinnut kohteeksemme ehkä Sengan rannan hienoimman rantahotellin, mutta onneksi kuljeskeltuamme hetken sen rannoilla päädyimme läheisille matkamuistomarkkinoille, jossa pari kaveria alkoi myydä meille kävelyretkeä läheisiin kalastajakyliin, saisimme kuulemme ”great photos”. Hetken mietittyämme – ja oppaamme kanssa neuvoteltuamme – päätimme pulittaa näille paikallisille 40 dollaria ja teimme heidän seurassaan Malawin vierailumme hienoimman retken!
Lilongwen markkinoilla
Suoria lentoja Nairobin ja Lilongwen välillä ei ollut tarjolla ihan joka päivälle, joten päädyimme valitsemaan kahden ja neljän yön vaihtoehdoista tuon vain kahden yön vaihtoehdon. Paluulento Nairobiin oli sentään iltapäivälento, joten lähtöpäivään jäi vielä hyvin aikaa kaupunkikierrokselle.
Kovin merkittäviä ”nähtävyyksiä” ei Lilongwessa tuntunut olevan, joten päädyimme kiertämään paikallisia markkinoita.
Aloitimme ”tavaramarkkinoilta”, jotka olivatkin näistä markkinoista suurimmat ja kaaottisimmat! Puikkelehdimme nuoren oppaamme perässä kapeita kujia ihmetellen täkäläistä kaupankäyntitapaa, joista meille uusin oli kymmenittäin, ehkä jopa sata, miestä rivissä, kukin esitellen muutamaa housuparia myytäväksi. Muutamia afrikkalaisiakin markkinoita olemme sentään kokeneet, mutta emme tällaista myyjien kavalkadia! Kenkiä ja sukkia sentään myytiin jo vähän tavallisemmin pienistä kojuista.
Tavaramarkkinoilta jatkoimme vihannesmarkkinoille, joiden ”pääkatu” oli vielä afrikkalaiseksi vihannesmarkkinaksi melko tavanomainen, mutta kun taas puikkelehdimme oppaamme perässä myös markkinoita reunustavia kapeampia kujia, niin päädyimmekin jo kohta keskelle paikallista asutusta. Täällä asutaan, hoidetaan lapset, valmistetaan ruokaa ja siinä sivussa tehdään myös työtä, eli jatkokäsitellään vihanneksia ja hedelmiä myyntikuntoon esimerkiksi poistamalla sipuleista varsia ja niputtamalla tai säkittämällä niitä.
Matkamuistomarkkinoiden ongelmallisuus
Curio- eli matkamuistomarkkinoilla olimmekin sitten potentiaalisen asiakkaan ominaisuudessa yksin. Myyjiä toki riitti ja jokainen olisi halunnut meidän poikkeavan katsomaan kojunsa tarjontaa. Muutama esineistä tai maalauksista olikin ihan hyvin toteutettuja, mutta olimme käsimatkatavaroilla liikkeellä eikä kotimme seinille/hyllyillekään oikein mahtuisi lisää maalauksia tai esineitä, joten tyydyimme myyjien harmiksi lähinnä kuvaamaan markkinatunnelmaa.
Olenkin aina silloin tällöin ideoinut paikallisoppaittemme kanssa, että tällaisille värikkäille markkinoille voisi olla pääsymaksu, jota vastaan saisi sitten kupongin, joka hyvitettäisiin, jos ostaisi jotain. Ellei ostaisi, niin raha jäisi markkinoille ja jakaantuisi jotenkin myyjille. Ainakin minä voisin hyvinkin ostaa 5-10 dollarin pääsylipun, jota vastaan saisi sitten ottaa valokuvia ilman, että altistuisi kovin massiivisille myyntiponnistuksille.
Paluu Afrikkaan
Malawista matkamme jatkui yhden yön taktiikalla Sansibarille, eli yövyimme yhden yön verran lentokenttähotellissa (Hilton Garden Inn) Nairobissa ennen aamulentoa Sansibarille. Kenia on selvästikin parantanut huimasti runsaassa 7 vuodessa mm. maahantulon sujuvuutta. Toki vain yöpyminenkin vaati viisumin, eli Naivashan viikkomme vaatiman viisumin (single-entry) lisäksi olimme hommanneet toiset, transit-viisumit, mutta niinpä sitten selvisimmekin maahantulomuodollisuuksista tyyliin viidessä minuutissa ja pääsimme nauttimaan Nairobin lentokentän Hiltonin jopa länsimaisittain tasokkaasta huoneesta ja suihkusta.
Juuri ennen lähtöämme saimme muuten Aventuran kanssa valmiiksi marraskuun Afrikan matkamme. Tämän matkan varsinainen kohde on Okavangon suisto, joka jäi kokematta edellisellä Botswanan matkallamme. Lisäksi käymme samalla matkalla Lesothossa ja parissa paikassa Mosambikissa.
Siinä missä keväinen Karibia + Etelä-Amerikka oli sekä tee-se-itse että Aventuran kasaama reissu ja tämä kesäkuinen Afrikan matkamme kokonaan tee-se-itse -reissu ovat seuraavan kaukomatkamme järjestelyt taas alusta loppuun Aventuran käsialaa.
Malawi voisi olla joskus ihan kiinnostavaa päästä näkemään, vaikka omakin tietoisuus pitkälti Malawi-järveen rajoittuukin. Me tykättiin Okavangosta todella paljon, vaikka meinasimmekin jäädä virtahevon jyräämäksi mokoro-veneissä ollessamme, tilanne oli oikeasti todella vaarallinen. Millainen suunnitelmanne siellä on? Myös Mosambik kiinnostaisi merellisten aktiviteettien osalta.
Kiitos Mikko! Okavangossa vietämme muutaman yön kahdessa leirissä: Camp Xakanaxa ja Camp Okavango. Mosambikissa on tarkoitus vierailla pääkaupunki Maputossa ja rannalla Bilenessä.
Vai että Lilongwe, en ole koskaan kuullutkaan. Malawista en tosiaan tainnut tietää muuta kuin lipun. Kovasti tuo Afrikalta näyttää. Jään odottelemaan kuvausta kalastajakylistä!
Kiitos Daniel! Voihan olla, että jos joku nyt yleensä tuntee jotain kaupunkeja Malawista, niin Blantyre, kaupallisena keskuksena on tunnetumpi, mutta kyllä meillä Lilongwekin kelpasi. Matka Malawi-järvelle lienee suunnilleen saman pituinen molemmista kaupungeista. Palataan Malawiin blogijuttujen myötä sitten vähän myöhemmin.
Kun myyjiä vierekkäin kymmeniä/sata, voi vain kiittää itseään, jos ja kun luottokortit sun muut rahapussissa housujen sisällä. Oikeasti tilanne varmasti turvallinen, mutta tuo itselle mielenrauhaa.
Kiitos Mari! Kyllä minulla Marimekon ”yli olan” olkalaukku, jossa passit ovat parin vetoketjun takana, on toiminut kaikkialla maailmassa, kun vähän tiukemmissa tilanteissa kannan sitä etupuolella. Noissa tilanteissa myös mukana kulkeva opas, eli pari lisäsilmäparia tarkkailemassa tilannetta auttanee vähän.
Hieno idea tuo pääsymaksu. Me voisimme maksaa myös siitä, että emme näkisi mm. kärryjä vetäviä hevosia 40-asteen helteessä kaduilla tai millon mitäkin eläimiä ihmisten olkapäillä kuvattavina. Toteutus voi olla vaan haasteellinen tuollaisissa.
Meidän listalla odottelee se safari vieläkin toteuttamista, joten pitää palata lueskelemaan vinkkejä, kun aletaan miettimään, että mitä kaikkea matkalle saa yhdisteltyä :)
Kiitos kommentista! Tuo jatkoideasi toi mieleen miten Aasiassa, esimerkiksi Laosissa ja Kambodzassa voi törmätä myös siihen, että maksamalla vähän häkissä oleva lintu vapautetaan – ja luultavasti pyydystetään sitten pikimmiten takaisin häkkiin :-(
Safarimatkan osalta, jos kohteeksi valikoituu Kenia, jonka Masai Mara on ehdottomaksi yksi Afrikan hienoimmista luonnonpuistoista, vaikka toki upeita paikkoja on Tansaniassa, Botswanassa, Ruandassa ja Ugandassakin, ainakin, niin kannattaa olla yhteydessä Aloepark Art Hotel Naivashaan, jossa suomalainen Sari pystyy tekemään järjestelyt Kenian päässä vuosikymmenien vankalla kokemuksella.
Omat tietoni Malawista rajoittuvat myös Malawi-järveen. Nuoruudessa minulla oli kirjeenvaihtokavereita ympäri maailmaa ja yksi oli Malawista. Harmi, että yhteydenpito katkesi jossain vaiheessa.
Kiitos Merja! Malawiin mitenkään liittymättä, niin minullakin oli kauan sitten useampiakin kirjeenvaihtokavereita. Englantilaisen ikäiseni tytön, sittemmin tietysti naisen, kanssa pidimme yhteyttä hänen kuolemaansa asti, niin kirjeitse, mailitse, puhelimitse kuin useamman kerran tavatenkin.
Itselläkin muiden kommentoijien tapaan Malawi-tietoisuus rajoittui järveen ja Lilongween. Mukavaa, että paikallinen ja edullinen retkijärjestäjä osoittautui onnistuneeksi valinnaksi! Kieltämättä melko erikoisen kuuloinen housujen myyntitapa torilla, mutta onpahan potentiaalisella ostajalla varaa valita – toivottavasti, vai oliko kaikilla samat mallit myynnissä?
Kiitos Ismo! Malawissa vaatetarjonta on ehdottoman yksilöllistä, eli kahta samanlaista paria ei koko markkinoilla tainnut olla: myytävät vaatteethan ovan länsimaiden Afrikkaan dumppaamia käytettyjä vaatteita, joista nämä myyjät ovat sitten isosta massasta poimineet ne, joilla uskovat pystyvänsä tekemään pienen voiton.
Malawi voisi olla ihan mukava kohde ja kuvien perusteella näyttää siltä, että markkinat olisivat hieno elämys. Sansibar on kuitenkin saari joka on ollut listallani jo pitkään. Sinne täytyisi päästä.
Kiitos Terhi! Malawi on (vielä) ihan oikeaa Afrikkaa sikäli, että muihin turisteihin siellä törmää jokseenkin samalla todennäköisyydellä kuin vaikka Bangladeshissa. Sansibar onkin sitten jo ihan pakettimatkakohde(kin).
No en itsekään Malawista tiennyt juuri mitään, joten kiva, kun suomalaisista matkabloggaajista löytyy muutamia, jotka matkaavat näihin tuntemattomampiin kohteisiin. Ja oikein hyvä idea tuo pääsymaksu. Aina ei voi ostamalla tavaraa kannattaa jokaista paikallista, vaikka miten haluaisi.
Kiitos Sandra! Suosittelen jokaiselle, joka kyselee vaikka jossain Facebookin matkailuryhmässä kohdevinkkejä lisämääritelmällä, että ei sitten mikään turistirysä, katsomaan maailmaa vähän laajemminkin. Kun jätetään pois ehkä 10 suosituinta turistikohdevaltiota, niin johan alkaa löytyä ”ei-turistirysiä” :-)
Vaikuttaa mielenkiintoiselta paikalta. :) Itsekin tykkään aina tutustua lähikohteisiin mahdollisuuksien mukaan reissatessa, vaikka en varsinainen maabongari olekaan. Äitini aina nauraa kun kerron matkasuunnitelmista ja perustelen niitä niin ”kun se nyt kerran on ihan tuossa toisen maan vieressä”. Koen, että siinä pääsee kokemaan enemmän ns. Samalla lentovaivalla. ;) Ehkä tännekin joskus tulee vielä lähdettyä!
Kiitos kommentistasi! Joskus kyllä lähimmät maatkin voivat olla suhteellisen kaukana, niin kuin nyt vaikka nämä vaihtoehtomme Malawi ja Komorit, jotka kummatkin olivat vajaan kolmen tunnin lennon päässä Nairobista. Mutta lähellä tietysti verrattuna siihen, että Suomesta uudelleen lähtisi vaikka juuri Malawiin.
Mielenkiintoinen reissu ollut teillä taas, ja tuo tuleva marraskuun reissu toki on myös varsin huippu! Olen samaa mieltä, että noille markkinoille voisi olla pääsymaksu, joka sitten esim toimisi ostosrahana, jolla sitten kauppias voisi saada oman osuutensa, mikäli ostaa juuri hänen kojustaan. Nimittäin itse voisin hyvin maksaa pelkästä ihmettelystä ja valokuvauksesta, en halua mitään ylimääräistä muistoksi kotiin. Tosin Etelä-Afrikasta ostin torilta avainperän, joka on edelleen auton avaimessa. Siellä tuli yhdellä torilla maksettua ”oppaille”, koska vahtivat ja kuljettivat meidän fillareita, että saatiin katsella ja kuvailla kojuja rauhassa :-)
Kiitos Rami! Valitettavasti tuo idea vaan vaatisi jonkinlaista järjestäytyneisyyttä, mikä taas ei taida noissa maissa olla kovin helppoa …
Tuo on harmi, että Komoreille matkustaminen on niin kallista ja toisaalta sitten pitäisi vielä jatkaa Mohelin saarelle. Keskellä koronaa sai 700 eurolla menopaluun Suomesta Komoreille. Nyt tuolla summalla ei meinaa päästä enää mihinkään. Eihän Komorit tietenkään mikään São Tomé ole, mutta melkein :)
Kiitos Anssi! Kun kauan ennen matkaa ostetut lentoliput Hki – Nairobi – Hki rajasivat matkan ajaksi sen runsaat 2 viikkoa ja aikaa jäi lopulta vain yhdelle uudelle maalle muiden tekemiemme valintojen jälkeen ja käymättömiä kohteita tuolla(kin) suunnalla oli vielä valittavaksi asti, niin tällä kertaa tosiaan se sitten oli Malawi. Komoreiden ohella mahdollisia vaihtoehtoja olisivat olleet ainakin Burundi ja jopa Etelä-Sudan, sillä Naivashan kontaktillamme oli kuulemma taas hyvä kontakti sille suunnalle ja oli itsekin siellä äskettäin käynyt. No, seuraavalla kerralla sitten :-)