Miamiin, Karibialle ja Etelä-Amerikkaan suuntautuneen melko tarkkaan kolmen viikon pituisen matkamme kustannusyhteenveto on vielä antanut odottaa itseään. Kun sunnuntai-aamuni alkoi kahdellakin matkakustannuksiin johdattelevalla jutulla, niin päätin, että nyt on sen aika. Tämä matka -blogi oli julkaissut tuoreen kustannusyhteenvedon matkasta Kaukasian maihin ja Helsingin Sanomien etusivulla Albatros -matkatoimiston mainoksella, jossa mukana oli matka Argentiinaan, Iguassun putouksille ja Brasiliaan. Jälkimmäistä innostuin tutkailemaan tietysti tuon Iguassun putouksen takia, mutta samalla kiinnitin huomiota matkan hintaan: 2 viikon reissu samalla mantereella, jolla me pääosin olimme, hintaan 4 398 euroa per nuppi. Kohdejutut Iguassun putouksilta ja La Pazista, Grandeur of the Seas -laivasta saavat siis vielä hetken odottaa.
Matkammehan koostui seuraavista osista:
- lennot Helsinki – Miami – Helsinki – omatoimisesti
- Elämys Cruisesin kautta ostettu 5 päivän risteily, jonka pääkohteena oli Labadee Haitissa
- Aventuran kokoama Etelä-Amerikan matka Miamista Iguassulle ja edelleen Paraguayhin ja Boliviaan ja takaisin Miamiin
Matkapaketit ja lennot
Aventuran osuus, sisältäen Etelä-Amerikan osuuden hotellit, lentokenttäkuljetukset ja kuljettajan ja oppaan käytännössä koko ajan, maksoi 4 275 euroa per nuppi, eli yhteensä 8 550 euroa. Lennot kiinnitettiin jo vähän ennen kuin kaikki paketin muut yksityiskohdat olivat valmiina ja siksi maksoimme poikkeuksellisesti lennot eri laskulla, eli lentojen osuus Etelä-Amerikan osalta oli tällä kertaa 1800 euroa per nuppi eli 3 600 euroa.
Risteilyn saimme blogiyhteistyönä hienoisella alennuksella ja maksoimme siitä yhteensä kahdelta 1 360 euroa.
Saavuimme Miamiin edellisenä iltana, eli käytännössä niin myöhään kuin mahdollista, mutta tarvitsimme siis hotellihuoneen risteilyä edeltävälle yölle. YVE Hotel Miamin sijainti oli hyvä ja hintakin Miamin maaliskuiseen hintatasoon nähden kohtuullinen, eli 335 euroa yö.
Lennot Helsingistä Miamiin ja takaisin Helsinkiin varasimme Finnairin pisteillä, joten maksoimme niistä vaan verot, eli 75 euroa kahdelta.
Lentoihin liittyviä kustannuksia kertyi lisäksi etukäteen varatuista isomman jalkatilan istumapaikoista pitkille yölennoille, eli paluulennolle Miamista Helsinkiin ja American Airlines lennolle Miamista Sao Paoloon, yhteensä 368 euroa kahdelta. Paluulennolle Miamista Helsinkiin onnistuimme nappaamaan paikat Economy-luokan ensimmäiseltä riviltä, jossa jalkatilaa oli ruhtinaallisesti eikä kukaan voi kallistaa edellä olevan istuimen selkänojaa, kun sellaista ei ole. Suosittelen, ihan Premium Economyyn verrattava vaihtoehto yhtä vähän ehkä parempaa ateriaa ja sekalaista sälää lukuunottamatta hintaan 112 euroa nuppi (tällä lennolla).
Sao Paulon lennon lähtöä Miamissa odotellessamme ostimme sisäänpääsyn Turkish Loungeen (Priority Pass), hintaan 30 euroa nuppi, yhteensä siis 60 euroa. Lounge oli kuitenkin ruuhkainen, meluisa ja tarjoilultaan sen verran niukka, että viettäessämme toista iltaa Miamin kentällä, emme enää pitäneet sitä tuonkaan hinnan arvoisena.
Lentokenttäpaikoitus Helsingissä maksoi kolmen viikon ajalta P5:ssa 117 euroa – ero edestakaiseen taksimatkaan jäi edelleen niin pieneksi, ettemme kovin vakavissamme harkinneet edes taksien kanssa säätämistä.
Santa Cruz – Miami -lentoa lukuunottamatta lennot olivat kaikki ajallaan ja yksi yhteinen ruumalaukkummekin kulki hyvin matkassa Sao Paulo – Iguassu -väliä lukuunottamatta. Mutta löysi sekin sitten vuorokaudessa meidät.
Retket ja museot
Lisäretkiä tällä matkalla kertyi lähinnä risteilyllä. Labadeessa kävimme jopa kahdella retkellä etsien aitoa Haitia siinä määrin kun se tuolla oli mahdollista ja maksoimme laivayhtiön retkistä yhteensä 136 euroa. Juuri Labadeessa muita vaihtoehtoja ei ollutkaan, jos ei sitten halua vaan viettää päivää uimarannalla. Key Westissä sisäänpääsy Hemingwayn kotimuseoon maksoi 35 euroa (dollareissa 36 dollaria, kahdelta). Iguassun putouksilla lisäsimme ohjelmaamme Brasilian puolella käynnin lintupuistossa, mistä oppaamme veloitti 77 euroa lisää (sisältäen kuljetukset, opastuksen ja pääsymaksut).
Takseja tarvitsimme vain Miamissa ja käytimme niihin (Uber) yhteensä 102 euroa. Risteilyn jälkeen satamasta Miami Beachille kyytiä odotellessamme totesimme, että nyt kannattaa odottaa heti, ja niinhän se ruuhkamaksukerroin Uberissa lähtikin pian laskuun.
Netti, tipit ja muuta pientä
Nettikuluja kertyi Yhdysvalloissa ja risteilyllä yhdestä Reissunetistä (Yhdysvallat), yhdestä nettivuorokaudesta laivalla ja muutamasta eSIM-datapaketista n. 70 euroa. Etelä-Amerikassa pärjäsimme hotellien wifeillä, kun isompaa tarvetta esimerkiksi Ubereille ei ollut.
Nettikuluja saattaa kyllä vielä olla tulossa (eivät ole mukana tässä laskelmassa), sillä Reissunetin takia sallin sen ostettuani roamingin Yhdysvalloissa ja unohdin sen sitten päälle laivalla vielä Key Westistä lähtiessämmekin. Yöllä, nukkuessani, puhelimeni oli sitten saanut yhteyden Kuubaan ja kerryttänyt jonkin verran laskua siitä.
Laivan netistä on enemmän tuskaa kuin iloa, mutta vaikka teoriassa tämän tiesimmekin, niin yhden meripäivän verran tappelimme sen kanssa – onneksi emme hairahtuneet sen pitempään pakettiin!
Tippejä maksoimme Etelä-Amerikassa oppaillemme yhteensä n. 150 euroa. Risteilyhintamme sisälsi jo pakolliset laivahenkilökunnalle maksettavat tipit.
Matkamuistoja ostimme n. 60 eurolla ja muuhun pieneen sekalaiseen, kuten pyykkeihin, matkatavarasäilytykseen ja käteisvaluuttaan liittyviin kuluihin meni 66 euroa.
Koko matkan hinta
Koko kolmen viikon reissulle kertyi siis hintaa 7 580 euroa + 90 000 Finnairin pistettä per nuppi.
90 000 pisteen ostaminen maksaisi n. 1 000 euron verran, mutta noiden jo kertyneiden 90 000 pisteiden hinta lienee jossain määrin epämääräisempi. Meille pistelennot tuntuivat hyvältä vaihtoehdolta mm. sen takia, että niiden päivämääriä voi muuttaa melko joustavasti vielä lentojen varaamisen jälkeen.
Ruokakuluja emme matkakuluihin sisällytä, sillä söisimmehän me kotonakin. Suomen hintatasolla K-kaupasta ostettuun ruokaan olisi luultavasti kulunut enemmänkin rahaa kuin ravintolaruokaan Etelä-Amerikassa. Mutta toisaalta, tällä matkalla tuo summa sisälsi kyllä ruokaakin sen myötä, että risteilythän ovat yhtä syömistä ja kaikki kuuluu hintaa, juomia lukuunottamatta. Juomapaketteja emme laivalla ostaneet. Myös retkipäivien lounaat sisältyivät lähes poikkeuksetta retkien hintaan – ja useimpina päivinä olimme jollain retkellä!
Vertailuja
Verrattuna vaikka tuohon alussa mainitsemaani Albatrosin kahden viikon matkaan eroja löytyy ainakin seuraavista asioista:
- Hotellien taso, asuimme pääosin neljän, jopa 5 tähden hotelleissa (Belmond Hotel das Cataratas). Muutaman Albatros-matkan kokemuksella arvioisin heidän käyttämiensä hotellien jäävän 1-2 tähteä näistä.
- Kahden hengen ryhmä vs. Albatrosin jopa 30-40 hengen ryhmäkoko
- Toteutus täysin toiveittemme mukaisesti
- Albatrosin hinta ei sisällä mahdollisia lisäretkiä eikä tippejä
- Albatrosin hinta toki sitten sisälsi suomenkielisen matkanjohtajan, jota meillä ei tietenkään ollut
Albatrosin matkan hyväksi puoleksi voisi tietysti myös tavallaan lukea sen, että matka ON valmiiksi suunniteltu ja sen voi sellaisenaan ostaa vaikka vartissa.
Aventuran kanssa maileja, keskusteluja – ja aikaa – kului reippaasti ensimmäisestä luonnoksesta sitoviin varauksiin, jopa useita kuukausia,. Osa ajasta toki kului myös siihen, että itse pohdimme eri vaihtoehtojen välillä ja saatoimme matkan varrella tehdä erilaisiakin valintoja kuin mitä ensimmäisessä luonnoksessamme oli.
Valmiita kaukomatkoja meille on enää tarjolla aika vähän, jos lainkaan. Esimerkiksi muutamia valmiita matkoja Boliviaan olisi voinut löytyäkin, mutta sitten yleensä yhdistelmässä oli myös Peru ja Machu Picchu, jota emme olisi halunneet kerrata. Paraguayta ei rajan yli pistäytymistä Itaipun padolla Iguassulta lukuunottamatta taida löytyä keneltäkään.
Vertailin matkan kokonaishintaa myös pariin edelliseen Väli- ja/tai Etelä-Amerikkaan suuntautuneiden matkojen kokonaiskustannuksiin. Keski-Amerikan kiersimme runsaat 3 vuotta sitten hintaan 6 832 euroa (24 vrk) ja Surinamesta matkasimme mutkitellen Aruballe hintaan melko tasan 3 vuotta sitten hintaan 6 434 euroa (16 vrk) per nuppi. Kummatkin olivat Aventuran ryhmämatkoja + 15-20 % räätälöintiä niihin.
Hotellit Etelä-Amerikassa
Belmond Hotel das Cataratas / Iguassu, Brasilia
Hotellien osalta luotimme pääosin Aventuraan, sillä heidän valitsemansa hotellit ovat lähes poikkeuksetta olleet persoonallisia pienehköjä boutique-tyyppisiä hotelleja hyvällä sijainnilla. Iguassun osalta valitsimme kuitenkin hotellin itse maailmanmatkaajaystäviemme ja muiden tuttaviemme suosituksesta: Hotel das Cataratas.
Hotel das Catarataksen ehdoton vahvuus on sen sijainti kansallispuiston alueella. Parhaimmillaan näet Iguassun putouksen huoneesi ikkunasta ja joka tapauksessa hotellin terassilta. Hotellin 5 tähden luokitus ei jättänyt sekään vierailumme aikana toivomisen varaa. Huonehinta oli matkamme aikoihin Booking.comin mukaan luokkaa 500 euroa yö, mutta hinnat toki vaihtelevat sesongin ja huonetyypin mukaan.
Portugalilaista siirtomaatyyliä edustava vaaleanpunainen rakennus (vuodelta 1958) valkoisine yksityiskohtineen sopii hyvin putouksen äärelle. Nykyisin hotelli kuuluu Belmond-ketjuun, joka on osa luksusmerkkiyhtiötä LVMH. Hotellin tilat ja palvelut olivat mielestäni hyvinkin tähtiluokituksensa mukaisia. Hotellin concierge mm. auttoi meitä myöhästyneen matkalaukkumme jäljittämisessä.
Buffet-aamiaisella tarjolla oli niin paljon vaihtoehtoja, että kolmena aamuna saattoi halutessaan joka aamu syödä vaikka ihan erilaisen aamiaisen. Jotkus suosikit, kuten vaikka tuore mango, löysivät kyllä tiensä lautaselleni joka aamu! Munakasbaarista saattoi halutessaan tilata toivomustensa mukaisen munakkaan.
Yhden buffet-lounaan söimme hotellilla, toisen ”turistiravintolassa” putousten äärellä Brasilian puolella. Hotellin ravintolassa nautittu kolmen ruokalajin lounas oli ehkä noin tuplasti kalliimpi (n. 50 euroa nuppi), mutta sisälsi ruokajuomat, myös shamppanjan ja viinit, ja lämpinänä ruokana oli koko grillin valikoima. Lisäksi miljöönä hotellin tyylikäs ruokasali oli viileä ja rauhallinen. Huoneen minibaarin ensimmäinen, runsas, täyttö kuului huoneen hintaan. Lisätilaukset veloitettiin sitten huonelaskulla.
Hotel Factoria / Asuncion, Paraguay
Hotel Factoria väittää sivuillaan sen käyvän paitsi hotellista myös matkakohteesta. Ei nyt ehkä niin, että Paraguayhin tai Asuncioniin kannattaisi matkustaa vaan tämän hotellin takia, mutta kyllä tämän vanhan tehtaan oloiseen rakennukseen sijoittuva hotelli saattaisi interiöörillään viihdyttää päivän verran, jos kohdalle osuisi vaikka kaatosade ja vapaapäivä!
Huoneemme oli tilava ja käsitti kaiken tarvittavan, mukaanlukien työpöydän ja riittävästi pistorasioita. Aamiainen tarjoiltiin alakerran ravintolassa pöytiin, mutta tarjottimelle katettu annos oli ainakin meidän tarpeisiimme riittävän iso ja monipuolinen vaikkei vaihdellutkaan kovin paljoa päivästä toiseen.
Hotelli sijaitsi hyvällä alueella Villa Morran kaupunginosassa ja kävelyetäisyydeltä löytyi niin niin pieni ruokakauppa kuin muitakin kahviloita ja ravintoloita kuin hotellin Ofelia- ravintola – mukaanlukien Burger King :-)
La Casona / La Paz, Bolivia
La Paziin saapuessamme takanamme oli kaksi hienoa hotellikokemusta, joten lähtökohdat La Casona Hotel Boutiquelle olivat vähintäänkin haastavat. Hotellina La Casona ei ihan häikäissyt, vaikka tämäkin rakennus oli, etenkin aulatilojensa osalta näyttävä. Hotellin sijainti oli myös niin La Pazin sydämessä, että retkiemme osalta se oli jopa hiukan haasteellinen – La Pazin ruuhkat taisivat olla pahimmillaan juuri täällä. Toisaalta sitten kävelyretkiämme ajatellen sijainti oli hieno, olimme ihan La Pazin ytimessä.
La Casonan huoneet – tai ainakin tekstiilit – olisivat ehkä kaivanneet jo hienoista päivitystä, mutta toki näissäkin huoneissa ja hiukan jo harmaantuneilla pyyhkeilläkin pärjää. Huoneissa, sillä majoitumme täällä kahdesti, pari yötä ennen retkeä Titicaca-järvelle ja yhden sen jälkeen, ja saimme näillä kerroilla eri huoneet. Toinen huoneista oli kadun puolella, toinen sisäpihan puolella. Kadunpuoleinen oli valoisampi, mutta siihen kantautui myös hiukan enemmän kaupungin ääniä kuin sisäpihan puolella olevaan huoneeseen. Jos pitäisi valita uudelleen, niin ottaisin ehkä kuitenkin sen kadunpuoleisen.
Aamiaisravintola sijaitsi hotellin kattoterassilla, siis kaupungin kattojen yllä. Näköala oli hieno, mutta aamiainen ei nyt ehkä niinkään. Mutta siinä missä vähän harmaantuneillakin pyyhkeillä pärjää, niin myös vähän vaatimattomammalla aamiaisella. Varsinainen hotellin ravintola ja erillinen baari sijaitsivat katutasossa ja tuntuivat olevan myös muiden kuin hotellivieraiden suosiossa. Katuruokapaikkoja hotellin lähistöllä oli paljon, mutta varovaisina matkailijoina ohitimme ne ja kokeilimme vain läheistä jonkinlaiset hollantilaiset juuret omaavaa pientä Sol y Luna -ravintolaa, jonka tomaattikeitto ainakin oli todella hyvää!
Sorojchi-pillereitä ja kokapuun lehtiä
Huoneen varustukseen kuului myös pieni paketti, joka sisälsi Sorojchi-pillerin, aspiriinia ja laastaria. Sorojchia myydään Boliviassa ja Perussa yleisesti vuoristotautiin noin jokaisessa apteekissa, mutta se sisältää vain paria eri särkylääkettä ja kofeiinia, eli tuskin se sen tehokkaampi on kuin Panadol, Ibusal tai Finrexin, mitä nyt normaalin suomalaisen matkailijan lääkevarastossa sattuu olemaan. Niin aamiaisella kuin hotellin aulassa oli myös tarjolla kokapensaan lehtiä teehen laitettavaksi, mutta niilläkään tuskin kovin kummallista vaikutusta ole korkean ilmanalan aiheuttamiin oireisiin.
La Cupula / Copacabana, Bolivia
Cobacabanan Hotel La Cupulan esittelinkin jo Titicaca-järvestä kertovassa jutussa. Täällä olimme vain yhden ”pakollisen” yön. Matka La Pazista Copacabanaan ja veneretki Auringon saarelle ja sen jälkeen takaisin La Paziin on turhan pitkä toteutettavaksi yhden päivän aikana.
Alfonsina Hotel Boutique / Santa Cruz, Bolivia
Santa Cruzissa, matkamme viimeisessä hotellissa, Alfonsinassa, vietimme aikaa hotellihuoneessa ehkä enemmän kuin missään muussa hotellissa johtuen siitä, että yritimme viimeisenä päivänä ennen siinä vaiheessa vielä yölennoksi kuvittelemaamme lentoa ottaa kaiken irti vielä lähtöön asti käytettävissämme olevasta huoneesta. No, teimme me iltapäiväretken sentään läheiseen eläintarhaan.
Hotelli vaikutti olevan varakkaan asuinalueen keskellä ja ympäristö oli miellyttävä ja rauhallinen. Itse hotelli oli taas rakennuksena ihan omanlaisensa ja aulatilojen sisustus todella näyttävä. Huonekin oli kyllä upea, joskin tumma sisustus vaatii aina suomalaisen vaaleuden keskellä eläneiltä vähän tottumista. Aamupala oli taas vuorostaan buffet-versio – ja tuoretta mangoakin löytyi! Varsinaista illallista emme hotellilla syöneet, mutta ravintolasta ja/tai huonepalvelusta sai empanadoja, pizzoja ja jälkiruokia, ainakin.
Santa Cruz – Miami -lennon myöhästymisen takia päädyimme vielä lyhyeksi yöksi Sun-hotelliin, joka oli valtavan kokoinen kaikkea muuta kuin persoonallinen hotelli ihan Santa Cruzin lentokentän lähellä. Tavallaan poikkeaminen sielläkin toi vielä lisäperspektiiviä matkamme hotelleihin, jotka kaikki olivat jotain ihan muuta kuin pitkiä valkoisia käytäviä ja hotellihuoneita, joista ei jäänyt mieleen mitään. Tuokin hotelli oli kyllä 5 tähden hotelli, mutta kovin eri tavalla toteutettu kuin matkamme muut hotellit.
Pitäisi itsekin joskus tehdä jostain reissusta jokin kustannusyhteenveto. Täytyy myöntää, että yleensä kustannuksia ei tule edes laskettua jälkikäteen. Etukäteen toki arviointia tulee tehtyä, jotka oletettavasti jossain määrin pitävät myös paikaansa.
Kieltämättä todella hienon näköisiä muuten nuo majapaikat!
Kiitos Mikko! Alkuun, kauan sitten, teimme yhteenvetoja itsellemme ymmärtääksemme mitä tämä harrastus maksaa, mutta kun sitten julkaisin niistä yhden ja sen jälkeen toisenkin, monet niitä kiittelivät ja vielä useammat lukivat, joten olen näitä useimmista reissuista sittemmin julkaissut. Vähän ideana osaltamme myös se, että tarjoamme myös kustannustietoisuudessa vaihtoehdon täysin omatoimiselle reppureissaamiselle: ok, se maksaa, mutta toisaalta kaikki sitten sujuu pääsääntöisesti stressaamatta ja ongelmitta. Esittelen myös vähän noita majoituksia ajatuksena, että ok, jos ei halua valita halvinta vaan haluaa niistäkin pieniä elämyksiä, niin minkälaisia ne voisivat olla. Joku joskus sanoi, että maailmalla kannattaa järjestää itselleen koti tarkoittaen sillä, että majoituksen tason pitäisi olla samaa tasoa kuin kotona. Ehkä nämä sitten olivat sitä – tai vähän paremmin siivottuja kuin meillä kotona keskimäärin :-)
Kustannuspostaukset ovat mielenkiintoisia, ja erityisesti siksi, kun itse ei reissaa tällä tyylillä. ? Kiva lukea aiheesta näin valmiiksi ynnättynä. Pelkän uteliaisuuden vuoksi olisi aika työlästä selvittää, mitä vastaavanlainen matka maksaisi, jos itsellä ei varsinaista aikomusta sellaiselle juuri nyt olisi.
Kiitos Kati! Kun tuollaista reissua alkaa purkaa osiin käsittäen jokaisen päivän aktiviteetit, niin kertyyhän niitä … Etukäteen suunniteltu reitti ja luotettavat ja toimivat kuljetukset ja retkitoteutukset mahdollistavat myös etenemisen melko reippaallakin aikataululla. Jos vasta paikan päällä alkaisi selvittämään, monella suunnalla melko epämääräisillä aikatauluilla liikkuvia, paikalliskuljetuksia, niin reissuun pitäisi joka väliin varata enemmän päiviä ja sen myötä majoitusvuorokauksia ja matkalle hintaa sitä kautta kertyisi enemmän. Tai sitten majoitusvuorokauden hintaa pitäisi laskea tyyliin hostellimajoitus, mikä ehdottomasti ei ole meidän juttumme, ei pariskuntana eikä senioreina. Myös lentojen osalta sujuvimmat yhteydet, vaikka vähän kalliimmat, säästävät majoituskustannuksissa, jotka pitkällä matkalle usein ovat se suurin kustannuserä.
Olen tavannut arvottaa Finnarin pisteet suunnilleen kurssiin 1000 p = 8 €. Tällöin Euroopan turistipalkinto on veroineen n. 270 €, kaukoturisti n. 750 € ja kaukolennon upgrade 400 €, mikä on suht koht hyvin linjassa sen mukaan, mitä nuo voisivat rahalla maksaa noin keskimäärin.
Jos sitten varaushetkellä se kaukolento maksaakin vain 450 €, niin ei kannata käyttää pisteitä ja toisaalta jos se maksaakin vaikkapa 1100 €, niin on hyvä hetki tyhjentää pistetili, jos pistepaikkoja vain on saatavilla – aika usein ei ole.
Korona-aikaan pistepaikkasaatavuus oli erinomainen ja joustavuus valttia. Kun vielä Finnair täytti kassaa myymällä pisteitä todella edullisesti, niin ostin niitä satojatuhansia ja reissailin sitten hyvinkin huokeasti bisnesluokassa ja hyvillä peruutusehdoilla. Kehtaako sanoa ääneen, että kaipaa korona-aikaa…
Huomasin, että Sudan naapureineen on muuttunut kartallanne keltaisesta punaiseksi. Aventura myy yhä vielä sitä matkaansa, mutta mahtanneeko tässä tilanteessa toteutua. Todella harmillista.
Kiitos kommentistasi Daniel! Kovin tarkkaan en ole tuota kaavaa varaustilanteissa miettinyt, vaikka päätökset näin jälkikäteen arvioiden ovatkin kyllä sattuneet sen kanssa linjaan. Tammikuussa lähdimme Sevillaan ja Rondaan sen verran lyhyellä suunnittelujänteellä, että lennot Malagaan olivat jo hinnoissaan, ainakin ne, joissa lähtö- ja saapumisajat olivat inhimillisiä, mutta pistehinta oli pysynyt normaalina. Miamin lennotkin taisivat olla yli tonnin luokkaa silloin kun niitä olimme varaamassa – nykyisten tapojemme mukaisesti taas tavallaan myöhässä. Miamin osalta tällä kertaa tosin varauksen joustavuus painoi myös paljon päätöksen teossa, kun kuviossa oli tuo risteily ja Aventuran rakentama osuuskin oli vielä kesken siinä vaiheessa.
Kyselin Aventuralta tuosta Sudanista miettiessäni, että minkälaista marrasmatkaa alamme työstämään, ja silloin – ennen viime aikaisia tapahtumia – eivät vielä pitäneet sitä varmana, vaikka kysyntää kuulemma onkin ollut. Silloin arvioivat asian varmistuvan viimeistään heinä-elokuussa. Mutta nykyisten tapahtumien valossa pidän jo melko selvänä, ettei kyseinen matka tule toteutumaan, joten jatkanemme työnimellä Okavango+ kulkevan kokonaisuuden hahmottelua marraskuulle. Katsotaan sitten uudelleen vuoden päästä – jos vielä silloin jaksamme kyseisestä suunnasta innostua …
Valitsemalla omatoimisen tai pelkästään itselle räätälöidyn ”pakettimatkan” saa sitä mitä haluaa. Jälkimmäinen toki hieman arvokkaampi mutta enemmän stressivapaa kun ohjelma on valmis. Verrattuna normaaliin pakettimatkaan, jossa yleensä ei ole joustavuutta, tuo oma pakettimatka on siitä hyvä että voi sitten oppaan tai kuljettajan kanssa sopia joustavammin aikatauluja ja kohteita. Itse olen jo siirtynyt omatoimisiin matkoihin räätälöidyistä matkoista tai sitten otan kuljettajan/oppaan kohteesta suoraan tai esim. IndyGuide portaalin kautta, koska näitä korona-sulkuja tuskin enää tulee. Toki jonkin isomman kiertomatkan voisi hyvinkin hankkia räätälöitynä suomalaisen matkatoimiston kautta, mutta pakettimatkoja pyrin vielä välttämään.
Kiitos Jani! Taitaa tosiaan Sinullakin olla jo kohta valmiit matkakokonaisuudet, olivat ne sitten pakettimatkoja tai valmiita kiertomatkoja koluttuna. Lisäksi ne pahimmillaan eivät salli mitään muutoksia, esimerkiksi lisätä alkuun tai loppuun jotain – tässä suhteessa Aventura on säilyttänyt kivasti joustavuutensa siinä missä aikaisemmin joskus käyttämämme Olympia poisti sen käytännössä kokonaan. Itse en varsinaisesti rakasta matkasuunnittelua yksityiskohtatasolla, joten mielelläni maksan siitä + luotettavuudesta, eli siitä, että kaikki toimii – tai ellei toimi, niin joku korjaa asian. Tällä hetkellä minulla on kesäkuun Afrikan reissu työn alla ja huomaan päivä päivältä selvemmin, että mitä ”halpa omatoimimatka” oikeastaan työnä ja stressinä maksaa! Ehkä pitäisi kirjoittaa siitäkin joku juttu, kunhan nyt saan kuvion ensin kasaan.
Igassun hotelli näyttää niin kutsuvalta. Itse emme silloin kun emme käytä kodinvaihtoa, yleensä satsaayöpymisiin. Oikeasti yleensä kaadun sänkyyn, kun aktiivi reissupäivä ohitse. Siten menisi hieno hotellli turhaan. Minulle merkkaa vain suihku ja puhtaat lakanat – ne yleensä halvemmissakin kunnossa (ja jos ei ole, arvosteluista kyllä saa vihiä)
Kiitos Mari! Meille ikoniset/legendaariset/historialliset hotellit ovat aina silloin tällöin myös matkakohteita itsessään, kuten vaikka Hotel Adlon Berliinissä. Tähän hotelliin päädyimme ensisijaisesti sen ainutlaatuisen sijainnin takia, jonka myötä saimme kansallispuistojen aukioloaikojen ulkopuolella Brasilian puolen putoukset ”itsellemme” – toki jakaen muiden hotellivieraiden kanssa, mutta silti. Joissakin todella ruuhkaisissa kohteissa joillakin hotelleilla on perustuen siihen, että ne sijaitsevat kansallispuiston alueella tai sen välittömässä läheisyydessä mahdollisuus tarjota ruuhkatonta vierailua hotellivieraille. Toki sitten näillä hotelleilla päivähinta on korkeampi, mutta silloin kun osaltamme ainakin on once-in-the-lifetime -kohde, niin ei sillä muutamalla satasella sitten enää pitemmällä aikavälillä ole väliä.
Kiinnostava kustannuspostaus! Tykkään aina lukea tällaisia, vaikka olisikin vähän erilaiset kohteet ja matkustustyylit kuin itsellä. Hyvin muistutti myös siitä, kuinka ”ekstrakuluja” mm. tippeihin kertyy. Ja kun en ole hetkeen EU:n ulkopuolelle suunnannut, niin myös tuo datapaketti! Onpa sillä muuten hintaa, kun vertaa siihen, mitä Suomessa maksaa rajattomasta netistä.
Kiitos Taina! Netti on kyllä maailmalla helposti – ja jopa yllättävästi – kallis ellei sitten osta paikallista liittymää, mitä sitäkään ei aina viitsi kovin lyhyellä vierailulla tehdä. Pariin kertaan olen käyttänyt tuon Elisan Reissunetin, mutta senkin kanssa saa kyllä olla tarkkana, mm. ettei sitten jatka netissä oleilua sekunttiakaan sen jälkeen kun paketti loppuu tai sen voimassaoloalue loppuu!
Todella mielenkiintoinen kustannusyhteenveto! Tulihan tuolle matkalle hintaa melko reippaasti, mutta upeissa kohteissa ja majoituksissa olette kyllä olleet, ja tuollaisessa räätälöidyssä paketissa on tietysti omat hyvät puolensa. Näin täyspäiväisenä reissaajana ja pieneen budjettiin pyrkivänä kaikenlainen varausten säätäminen ja lyhyen tähtäimen suunnittelu taas kuuluu olennaisesti asiaan :D. Joskus olisi mahtava itsekin yöpyä jossain upeassa historiallisessa hotellissa, ottaa se sitten vaikkapa ihan vaan hemmottelun kannalta, ja kuten sanoit, niin hotelli voi toisinaan olla matkakohde jo itsessään.
Kiitos Anne! Muutamia vähän haastavampiakin omatoimimatkoja säätäneenä voin todeta, että se ei todellakaan ole minun juttuni. Toki Euroopassa ja vaikka Pohjois-Amerikassa hommat hoituu omatoimisestikin vähemmällä säätämisellä, mutta mitä eksoottisempiin kohteisiin mennään, niin sitä enemmän merkitystä on myös sillä, että palvelun tarjoajasta on jotain takeita laatuun ja luotettavuuteen liittyen, siksi siis mieluummin matkanjärjestäjän kautta.
Kiinnostavia nämä kustannusyhteenvedit.
Pohdin tässä uskaltaako Japanin reissusta tuota tehdä, koska rahaa paloi melkoisesti!
Selkeästi ainakin lentojen hinnat ovat nousseet.
Ei tuo teidän reissun hinta tunnu pahalta, koska olettehan olleet matkassa kolme viikkoa.
Kiitos Sari! Tee ihmeessä – oma missioni näiden osalta onkin osittain avata sitä, että mitä erilaiset valinnat maksavat, vähän tyyliin iltapäivä- tai naistenlehtien jutut, joissa esitellään samantapainen mekko kolmessa eri hintaluokassa. Tämä esimerkki nyt ainakin Iguassun osalta oli se ylin hintaluokka, mutta taas vaikka risteilyn osalta lähes se alin hintaluokka, eli ihan perushyttiristeily.
Ei tullutkaan hirveää lisälaskua Kuuban verkkovierailusta. Muutenkin nuo ovat minusta ihan kohtuullisia kustannuksia.
Intiassa kävivät apinat juomassa ihanaisesta uima-altaasta.
Kiitos Stacy! Juttelin tuosta 48 eurosta vielä Elisan kanssa ja lupasivat nyyhkytarinalla hyvittää siitä puolet, eli laskua jäi n. 24 euroa!
Ai vitsit miten ihanaa, mun suuri unelma on päästä tuommoiselle reissulle. Laivalla seilaten. Hienoa saada nuo hinnatkin tuohon, niin saa hiukan tarttumapintaa sille, miten paljon tarvitaan tuohon matkaan.
Kiitos Melissa! Laiva ei ihan ollut meidän toiveissamme, mutta Haitin nykytilanteessa se ehkä sittenkin järkevin vaihtoehto kyseisen maan osalta.