Ajatellen sitä, että olemme jonkin verran jo maailmaa nähneet, on ehkä vähän kummallistakin, että vierailimme Egyptissä, oikeasti, vasta nyt. Maabongarin ensimmäisen houkuttimen, maapisteen, olimme käyttäneet jo 1996, tehtyämme kävellen (!) päiväretken Eilatista Tabaan. Egyptin maine maana, jossa faaraon kirous pakottaa useimmat matkailijat viettämään ison osan lomastaan vessassa, sai sekin hylkäämään ajatuksen toisesta matkasta Egyptiin pitkäksi aikaa. Luxorissa, Hatshepsutin kuolintemppeliin kohdistunut terrori-isku 1997 ja autopommit Sharm el-Sheikhissä 2005 ja mm. vuosien 2011 ja 2017 muut terrori-iskut eivät nekään varsinaisesti lisänneet kohteen vetovoimaa.
Olimme kuitenkin panostaneet nähdäksemme kaikki uuden maailman seitsemän ihmettä, mutta vanhan maailman seitsemästä ihmeestä emme olleet nähneet sitä ainotta säilynyttä, eli Gizassa sijaitsevaa Kheopsin pyramidia. Nyt oli vihdoin sen vuoro!
Albatrosin Egypti
Egyptin osalta päädyimme Albatros-matkatoimiston valmiiseen Elämää Niilillä – Kairo ja risteily Assuanista Luxoriin -kiertomatkaan. Varasimme paikat tammikuun 2023 matkaan jo helmikuussa 2022. Vaikka matkoja on ollut parikin lähtöä kuukaudessa, ovat ne olleet loppuunmyytyjä tosiaan pitkäksi aikaa eteenpäin. Omatoimimatka tuntui hankalalta, sillä optimaalien Egyptin matka koostuisi vierailuista Alexandriassa, Kairossa ja Luxorissa ja lisäksi Niilin risteilystä ja vierailusta Abu Simbelin temppelillä. Kairossa ja Luxorissa on kummassakin useampia kohteita, joissa vierailut pitäisi vielä lisäksi jotenkin järjestää, vaikka GetYourGuiden kautta. Albatrosin matka tarjosi kuitenkin näistä valmiina pakettina kaiken muun paitsi Alexandrian ja Abu Simbelin. Olympian Suuri Egyptin kiertomatka olisi sisältänyt nekin, mutta 80-prosenttinen suoritus riitti meille Egyptin osalta.
Albatros tarjoutui myös hoitamaan Egyptin viisumin halukkaille pienestä lisämaksusta, ja tartuimme tarjoukseen, mitä helpompi, sen parempi.
Tammikuun loppupuoli oli matkan ajankohtana meille hyvin sopiva. Aurinkoista Egyptissä taitaa olla aina, mutta tammikuisen päivälämpötilat olivat kuitenkin vielä siedettäviä. Päivisin tarkeni t-paidassa, iltaisin neule tai kevyt takki oli tarpeen. Hurghadan tuulisella rannalla tammikuu on vielä viileähköä aikaa, eli jos rantaelämä on toiveissa, niin ehkä sitten vasta vähän myöhemmin keväällä (tai syksyllä).
Lennot
Matkan lennot olivat Turkish Airlinesin, yölentoja kumpaankin suuntaan, mikä oli sikäli kurjaa, että yölentoa seuraava päivä menee tietysti aina vähän harakoille. Menomatkalla olimme perillä hotellissa Kairossa ehkä 04:30. Hotellihuoneet saimme sentään heti ja mahdollisuuden nukkua n. 5 tuntia ennen ensimmäisen päivän retkiohjelmaa. Paluulento lähti Hurghadasta 03:30. Matkaan kentälle lähdettiin puoliltaöin, mutta hotellihuoneet sai sentään pitää lähtöön asti.
Hotellit
Olen aikaisemmin osallistumillamme Albatrosin matkoilla arvioinut heidän hotellivalintojaan erityisesti hotellien sijainnin osalta huonoiksi. Hotellitkin ovat useimmiten olleet noin kolmen tähden hotelleja. Tältä osin Egypti yllätti – kaikki hotellit, Hurghadaa ehkä lukuunottamatta, olivat loistavia ja loistavilla paikoilla. Siis Steigenberger Hotel El Tahrir ihan Tahrir-aukion kupeessa Kairossa kuin etenkin Winter Palace -hotelli Luxorissa. Winter Palace -hotellissa majoituimme sen uudempaan Pavillion-siipeen, mutta palveluiltaan kyse oli samasta hotellista. Hurghadan Fort Arabesque -hotelli Makadinlahdella oli ihan tasokas all-inclusive ”in the middle of nowhere”, mutta sitä kai pääosa Hurghadan rantahotelleista on ja viivyimme siellä vaan runsaan vuorokauden.
Tässä vielä vähän lisää Luxorin Winter Palace -hotellista ja erityisesti sen 1886 -ravintolasta:
Risteily
Niilin kolmen yön risteily toteutettiin pienehköllä (Niilin risteilijöiden mittapuun mukaan) Nile Plaza -laivalla. Laiva osoittautui sekin ihan kelvolliseksi niin hyttien kuin ruuan osalta (risteilyillähän, täälläkin, tapaa olla täysihoito). Plussa vielä siitäkin, ettei täällä pelleilty juomapakettien kanssa vaan juomia saattoi ostaa ihan kohtuuhintaisesti sen verran kuin halusi sitä mukaan kuin niitä halusi. Pyyhe-eläimiäkin oli tarjolla päivittäin, kunnon risteilyn tapaan!
Risteilylaivojen osalta kannattaa muuten tiedostaa, että ne ankkuroivat joen rantaan useaan riviin, eli ulommaiseen laivaan tai sieltä pois kuljetaan muiden laivojen läpi. Laivat saattavat myös vaikka illan mittaan vaihtaa paikkaa. Palasimme omatoimisesti illalla Luxorin temppeliltä kävellen laivalle ja vaikka kuvittelimme tietävämme missä se rantabulevardin varrella on, niin eipäs sitä meinannut löytyäkään. Lopulta oli pakko kysyä laivalta, joka oli oikeassa kohdassa, mutta väärä laiva, että josko tietäisivät missä Nile Plaza on ja vastauksena toivottivat meidät tervetulleiksi laivaan, tästä läpi vaan, siellä se on! Lähtiessämme laivamme oli ollut ihan rannassa, ensimmäisenä.
Junamatka Kairosta Assuaniin
Perusmatkan hintaan kuului siirtyminen Kairosta Assuaniin yöjunalla. Lisämaksusta välin olisi myös voinut lentää. Lisämaksuun olisi sitten luonnollisesti sisältynyt myös hotelliyö Assuanissa. Olin kahden vaiheilla – hintaero oli pieni (218 euroa per nuppi) – mutta päätimme lopulta ”kokea” egyptiläisen yöjunan. Jos nyt valitsisin uudelleen niin ehkä jättäisin sen kokemuksen väliin, Junamatka alkoi Kairosta Gizan asemalta noin iltakahdeksalta ja päättyi Assuanin asemalla aamulla puoli kymmeneltä. Hytit olivat kahden hengen hyttejä, joissa oli kerrossängyt, lavuaari ja pistorasia, jolla saattoi ladata puhelinta (hyvällä tuurilla). Samaan tapaan kuin aikoinaan Pekingistä Ulan Batoriin tekemällämme junamatkalla kussakin vaunussa oli oma junapalvelija, joka tässä junassa tarjoili ateriat (tarjottimella hyttiin tuodut ilalliset ja aamiaiset), petasi myöhemmin alasängyn sohvasta vuoteeksi ja auttoi mm. kännykän lataamisen ”virittelyssä”. Kussakin vaunussa oli kaksi peruskuntoista junan vessaa, käytävällä siis, ei hytissä.
Teoriassa siis ihan kelpo matkustusvaihtoehto, mutta käytännössä sängyt olivat kapeita, patjat todella ohuita ja kiskot epätasaisia, eli juna rämisi ja pahimmillaan melkein hyppi ison osan yöstä, eli nukkuminen jäi useimmilla aika vähiin, mikä sitten taas verotti seuraavan päivän innostusta upeisiinkaan kohteisiin.
Matkan ohjelma
Kunnon runsaan viikon kiertomatkan tapaan ohjelma oli hyvin tiivis. Onneksi risteilylaivamme selvisi sentään jo toisena yönä, eikä vasta kolmantena päivänä Esnan suluista, joten saatoimme jakaa alunperin yhdellen päivälle hahmotellut neljä kohdetta Luxorissa kahdelle päivälle. Kaikki neljä samana päivänä olisikin ollut tappotahtia! Luxorin ohjelman väljenemisen myötä päivät olivat sittenkin aika kohtuullisia, tyypillisesti aamuseitsemästä tai kahdeksasta iltapäivään, mutten sentään minään päivänä iltaan – paluu hotellille tai laivalle oli joka päivä ennen viittä, ellen nyt muista jotain väärin.
Retkiopastukset
Tätä nykyä historiallisilla kohteilla Egyptissä saavat kuulemma opastaa vain paikallisoppaat, eli suomalainen matkaoppaamme, vaikkakin luultavasti hyvinkin asiantunteva Egyptin historian osalta, piti luonnollisesti enimmäkseen suunsa kiinni.
24 hengen ryhmässä paikallisoppaan opastus tavoitti kuitenkin keskimäärin aika heikosti. Vaihtoehtoina oli yrittää pysyä oppaan kintereillä koko ajan ja unohtaa valokuvien ottaminen tai ottaa välillä muutama kuvakin ja yrittää sitten taas juosta opas kiinni, mutta käytännössä opas oli usein sanonut sanottavansa jo siinä vaiheessa kun esimmäiset pari ihmistä olivat hänet taas tavoittaneet. Paikallisoppailla tuntui olevan ideana, että vedetään kierros läpi nopeasti ja sen jälkeen ihmisillä on vapaata aikaa kierrellä uudelleen kohteissa, mutta kun kierros tyypillisesti päätettiin alueen reunalla olevaan kahvilaan, niin palaa nyt sitten parissa kymmenessä minuutissa takaisin Karnakin temppelialueen (500 x 500 metriä) kokoisella alueella haluamiisi kohteisiin! Edfun temppelillä tartuin kuvaannollisesti opasta hihasta kierroksen päätteeksi ja kysyin, kun olin huomannut muutaman yksityisoppaan selostavan asioita paljon tarkemmin, parista yksityiskohdasta ja lopulta hän suostui tekemään osan kierrosta uudestaan kanssamme kolmestaan.
Albatrossille vinkkinä, ainakin Karnakin temppelille, Edfuun, ehkä myös Hatshephutin kuolintemppelille ja Luxorin temppelille, voisi tarjolla oli lisämaksusta oma opas! Kuninkaiden laaksossa haudoissa ei saakaan opastaa, joten siellä kuvio toimi kohtuullisesti. Philaea ja Kom Ombo olivat sen verran pieniä kohteita, että nekin toimivat jotenkin isolla ryhmälläkin.
Retket sisältyivät matkan hintaan, lukuunottamatta sisäänpääsyä Kheopsin pyramidiin ja lisämaksullisiin hautoihin Kuninkaiden laaksossa.
Luxorin aamuina näimme myös Niilin länsirannalla ilmaan nousevat kuumailmapallot, mutta kuumailmapalloelämystä ei ollut tarjolla lisämaksustakaan – se kun olisi vaatinut enemmän väljyyttä aikatauluun.
Kujanjuoksuja ja huijauksia
Kohteisiin tutustuminen alkoi ja päättyi usein ”kujanjuoksulla” eli reitti paikoitusalueelta portille ja takaisin kulki matkamuistokojujen reunustamaa kujaa pitkin. Myyjät olivat keskimäärin todella aktiivisia, jopa lähes aggressiivisia, tyrkyttäessään tuotteitaan ja saimmekin ohjeet olla pysähtymättä, olla katsomatta ja erityisesti olla kysymättä hintaa, ellei tarkoituksemme oikeasti olisi aloittaa tinkimiskierrosta. Tosin hinnan kysyminenkään ei ollut usein tarpeen, sillä myyntipuhe usein jo sisälsi hintatiedon ”one dollar”.
Varsinaisissa basaareissa vierailimme niin Kairossa kuin Luxorissa ja niissä pystyi itse asiassa paremmin liikkumaan ja katselemaan tarjontaa paikoitellen melkein rauhassa. Yhtä hieroglyfit vs. aakkoset -jääkaappimagneettia kummallisempaa ei matkaamme kuitenkaan tarttunut.
Saimme myös oheita muiden huijausten varalle:
- jos joku tarjoutuu ottaamaan Sinusta tai puolestasi kohteista kuvia (alueilla, jonne turistit eivät pääse), niin saadaksesi kamerasi takaisin varaudu maksamaan siitä – maksoimme mm. kuvista Tutankhamonin muumion yksityiskohdista tästä tietoisina 50 Egyptin puntaa (1,5 euroa)
- jos joku tarjoaa Sinulle edullista hevosajelu- tai venekyytiä, niin kyse voi olla vaan menomatkasta – paluumatka maksaakin sitten maltaita
- jos joku väittää työskentelevänsä hotellillasi/laivallasi, ja tarjoutuu oppaaksesi, niin kohteena on todennäköisesti sukulaisen kauppa, jonne et ollut menossa.
Hevoset ovat muuten keskimäärin aliravittuja ja huonosti kohdeltuja, joten vossikakyytejä kannattaa harkita kahdesti jo senkin takia.
Egyptiläinen ruoka ja faaraon kirous
Säästyimme vatsataudilta Egyptissä! Tosin olen säästynyt siltä Intiassakin – epäluuloisuus, varovaisuus ja nirsous ovat joskus matkoilla ihan positiivisiakin piirteitä. Hotellien aamiaisilla välttelimme vielä Kairossa leikattuja hedelmiä ja vihanneksia ja pysyttelimme leivässä ja kypsennetyissä ruuissa. Risteilyllä söimme jo kaikkea ajatellen, että jos tästä tulee ongelma, niin ongelma on koko ryhmällä ja tilanne hoidetaan jotenkin.
Winter Palace -hotellissa kävimme 1886-ravintolassa nauttimasta jopa fine dining -tasoisen illallisen, kun mukana ollut vaatetus, Lassen osalta ryppyinen pellavableiseri ja kauluspaita (ei kravattia) ja minun osaltani mekko ja neuletakki riittivät sisäänpääsyyn.
Minimarketteja oli Kairon hotellin lähellä muutama. Cola Zeroa ja (alkoholitonta) olutta sai niistä niin edullisesti, että kannatti tehdä retki moiseen. Alkoholillinen olut tai muu juoma olisi vaatinut ”paikallisen Alkon”, mutta pärjäsimme ilmankin. Luxorin pääkadulta löysimme tosin sellaisenkin (Bazar) ja isommankin marketin, mutta tarvetta ei ollut kuin juomille. Hurghadan all-inclusivessa ei tarvetta ollut millekään, sillä (ihan hyvää) ruokaa ja juomaa oli tarjolla melkein ympäri vuorokauden, juomaa huonehintaan sisältöineen sisältyvässä jääkaapissa tosiaan vaikka ympäri vuorokauden.
Matkan hinta
Pakettimatkan kustannuserittely on yksinkertainen:
- Kiertomatkan hinta (Royal Albatros -alennuksella) 2 228 euroa per nuppi
- Egyptin viisumit palveluna 35 euroa per nuppi
- ”Vapaaehtoiset” tipit paikallisoppaille (kerätään yhtenä summana matkan alussa) 50 euroa per nuppi
- Tutankhaminen hauta 2 x 15 euroa
- Omatoimiretki Hurghadan kaupunkiin 30 euroa
- Lentoparkki 83 euroa
- Lentopaikkavaihtoja osalle 4 lennosta 64 euroa
- Airalon eSIMit (2 puhelimeen) 25 euroa
- matkamuistoja 5 euroa
Kokonaissumma kahdelta, tällä kertaa jopa sisältäen lähes kaikki ateriatkin, 4 864 euroa eli 2 432 euroa per nuppi.
Kohdejutut
Bussimatkalla (4½ tuntia) Luxorista Kairoon järjestelin mielessäni näkemiämme arkeologisia kohteita subjektiiviseen paremmuusjärjestykseen ja sain aikaan tällaisen listan:
- Gizan pyramidit
- Kuninkaiden laakso
- Karnakin temppeli
- Egyptiläinen museo ja Tahririn aukio
- Luxorin temppeli
- Filae
- Kom Ombo
- Edfu
- Hatshepsutin kuolintemppeli
- Koptilainen Kairo
Palaan näihin vielä myöhemmin erillisissä kohdejutuissa, mutta tässä esimakua jo Facebookissa julkaisemiemme kuvakertomusten muodossa:
Giza
Kuninkaiden laakso
Karnakin temppeli
Egyptiläinen museo ja Tahririn aukio
Museossa ottamistani kuvista ehdin matkan varrella käsitellä ja jakaa vain tämän yhden, joka oli mielestäni sen verran hauska, että se kannatti jakaa saman tien :-)
Tuo Faaraon kirous taitaa tosiaan useimpien Egyptin-matkaajien ylle langeta, ihan kaveripiirinkin kokemusten perusteella, mutta minäkin sen Kairossa vältin olemalla niin sanotusti autistisen tarkka. Syyrialaisia pistaasipähkinöitä tosin ostin ja söin, kun myyjä niitä oikein erikseen kehui kuin Suonenjoen mansikoita ikään, mutta muuten olin aika lailla pakattujen suklaiden ja keksien sekä Inter-Continentalin tarjoiluiden armoilla. No, hyvää se heidän ruokansa oli, Ramadanin aikaankin, enkä tullut kipeäksi.
Kairo, korona ja Ramadan olivat unohtumaton kokemus. (Etenkin Ramadanin päättyminen, jolloin ei välitetty tuon taivaallisia turvaväleistä eikä maskeista.) Pyramideilla sai kävellä rauhassa, Egyptiläisessä museossa seurana oli lähinnä jonkin verran venäläisiä turisteja ja tunnelma kaupungilla oli varmaan niin leppoisa kuin se nyt voi Kairossa olla. Pidin kovasti.
Tuollainen Hercule Poirot -henkinen risteily jollain tapaa houkuttelisi, muutenkin koko paketti tuntuu olevan hyvin suunniteltu. Vähän turhan työteliäs tuollainen kiertomatka kyllä mun makuuni olisi.
Hotellit ovat Egyptissä tosi halpoja, mikä ehkä selittää sen, että ovat uskaltaneet ”törsätä” vähän parempaan tasoon – tai sitten raadollisemmin se, että noissa paremmissa paikoissa ehkä välttyy siltä, että koko ryhmä lojuu sairaana pedissä, kun pitäisi herätä kukonlaulun aikaan retkibussiin!
”You remember me from the hotel” -miekkosten kanssa keskutelut voivat olla ihan hauskoja, ainakin kerran tai kaksi, kunnes kyllästyy. Heitän jonkin aivan toisen hotellin nimen ja ”Yes yes” -sössötyksiin totean lakonisesti, että enhän minä siellä asu, hyvää päivänjatkoa vaan.
Olen nähnyt Egyptistä vain Kairon ja Gizan pyramidit, joten jään odottelemaan nojatuolimatkaa pitkin Niiliä.
Kiitos Daniel! Mieluummin tarkkana ja joistain potentiaalisista makuelämyksistä kieltäytyen kuin sitten sairastuen. Risteily oli kivan rauhallinen pätkä tuolla ajoittain hektiselläkin matkalla, sillä laiva lipui kohteesta toiseen ja retket tehtiin muutamien tuntien pysähdysten aikana ja välillä palattiin laivalle syömään tai vaan oleilemaan.
Tuota minäkin mietin, että tuskin Albatrosin kaikkien matkojen hotellit ovat yllättäen muuttuneet neljän tähden tasolle vaan kyse oli Egypti-ratkaisusta.
On ollut kiva seurata reissuanne Facebookissa ja nyt myös blogissa, sillä Niilin risteily 25 vuotta sitten oli sellainen kokemus, josta sanoin heti, että sellaiselle voisin lähteä uudestaan.
Kiitos Eila! Aika monta kommenttia olemmekin eri kanavissa saaneet, että nämä samat maisemat on koettu pari vuosikymmentä sitten, eli ennen noita isompia terroristi-iskuja.
Varsin kohtuulliseen hintaan olette päässeet kiertelemään mielenkiintoisia paikkoja! Tuo Niilin risteily olisi kyllä kiva kokea. Cilla seikkaili juuri samoilla alueilla, joten pääsee vähän vertailemaan omatoimi- ja ryhmäreissun eroja samalla tässä.
Tämän tyyppisissä kohteissa ryhmäreissut ovat kyllä siitä hyviä, että noista hankalimmista tyrkyttäjistä pääsee ehkä nopeammin eroon ja joku muu on etukäteen valikoinut tärkeimmät kohteet.
Oppaasta on kyllä iloa noiden tyrkyttäjien kanssa. Kairossa ollessani lähdin katsomaan pyramideja oppaan ja kuljettajan kanssa, ja annoin oppaalle heti ekan kauppiaan kohdatessamme tehtäväksi karkottaa heidät kaikki, kun en aikonut ostaa mitään enkä nousta kamelin selkäänkään. Se hoitui hienosti, naispuolinen opas sanoi jotakin kaikille lähestyville kaupustelijoille ja ihan rauhassa saimme kuljeskella.
Kiitos Daniel! Samaahan noista oppaista on neuvottu monessa Afrikan kohteessa, Gambian rannoilla aivan erityisesti, että palkkaa joku kulkemaan kanssasi, vaikka sitten ainoa tehtävä olisi pitää muut loitolla :-)
Kiitos kommentistasi! Tuo Niilin risteily oli yksi elementti, jonka mielellämme halusimme sisällyttää Egyptin kierrokseemme ja kun Albatrosin reissu sisälsi senkin, niin valinta oli melko helppo.
Reissu on varmasti ollut upea, vaikka kaikki ei ollut ihan täydellistä. Kuulostaa vähön tylsältä tuo, että opas Luxorissa eteni niin kovaa vauhtia. Egypti kiinnostaisi itseä, mutta juuri nuo kaupustelijat, huijaukset ja vatsatauti ovat himmanneet intoa lähteä. Kiva kuulla, että selvisitte ilman vatsatautia.
Kiitos Christa! Kaupustelijoista pääsee kyllä eroon, eivät ne nyt sentään ihan kimppuun käy vaikka harmillisia ovatkin. Huijauksetkin voi välttää ryhtymättä keskusteluihin paikallisten kanssa – jos joku on tuntemattomalle kovin ystävällinen ilman, että hänelle siitä jo maksetaan, tyyliin hotellissa tai ravintolassa, niin kannattaa suhtautua kuvioon epäilevästi. Vatsataudinkin voi näköjään välttää tiukahkolla ruokavaliolla ja valitsemalla paikat missä syö melko tarkkaan.
EgyptI ei juuri kiinnosta (ahdistun yli kaiken kaupustelijoista), mutta niin paljon ainutlaatuisia kohteita siellä on, että juuri ryhmämatka Egyptiin voisi olla hyvä suunnitelma.
Kiitos Mari! Meilläkin homma jäi vasta tähän vuoteen, eli ei maailman houkuttelevin kohde, toisaalta, mutta toisaalta sitten taas kohde, joka näkeminen, ainakin pyramidit, ”pitää” nähdä. Kaupustelijoista kyllä pääsee kyllä eroon – ja kuvioon voi itsekin ottaa humoristisen näkökulman :-) Ryhmämatka tuonne ei kyllä ole huono idea sikäli, että maan edes jotenkin kunnollinen näkeminen on monen stepin takana ja se, että joko on jo koonnut ne stepit yhdeksi ketjuksi tekee kuviosta helpon.
Eipä ole Egypti paljon muuttunut 16 vuodessa, samat pyyhejoutsenet, agressiiviset kauppatavat ja all inclusive-tarjoilut.
Luxorissa meillä ehkä oli rauhallisempi retki ja Niilin risteilyllä en ollut, kiva olisi sekin kokea.
Mutta vatsataudin kourissa jouduin luopumaan Kairon retkestä mikä vieläkin kismittää. Onneksi paikallisesta apteekista löytyi oivat rohdot.
Juu, jopa tuo aasi-vuohi-taiteilu tuntui heti tutulta, lapset muuten olivat tosi nälkäisiä siinä pysähdyspaikalla ja ahmivat kaikki meidän eväämme.
Kiitos kommentistasi! Ehkä hygeniataso on vähän parantunut, sillä selvisimme molemmat ilman vatsatautia. Noista ”oivista rohdoista” tuli mieleen, että oppaamme antoi kyllä jonkun lääkkeen nimen, jota saisi paikallisista apteekeista, joka toimisi tarvittaessa paremmin kuin Suomessa myytävät ripulilääkkeet, koska siinä on antibioottia. No onneksi ei tarvittu, ja hätätilanteessa olisi ehkä käytetty, mutta paljonhan on myös muistutettu tästä antibioottiresistenssistä, joka lisääntyy jokaisen kevyesti valitun antibioottikuurin myötä.
Egypti kuulostaisi todella kiinnostavalta kohteelta. Meiltä se, ja koko Pohjois-Afrikka on vielä käymättä. Egypti on todennäköisesti näistä se ensimmäinen kohde. Onnistuimme muuten itsekin välttämään Nepalissa tuon vatsataudin, vaikka se on sielläkin ilmeisesti varsin yleinen vitsaus.
Kiitos Mikko! Egyptissä on kyllä historian havinaa – turistikohdekin se oli jo 1800-luvulla.
”Laivat saattavat myös vaikka illan mittaan vaihtaa paikkaa.”. Tämä on tullut myös itse koettua. Hieman hölmö olo, kun majapaikka onkin kadonnut. No löytyi kuitenkin, kun kyseli.
Ei se ole näköjään meno muuttunut tuolla. Nuo kauppiaiden reunustamat sisään- ja ulosmenot, ovat todella rasittavia. Samoin muistan tuon oppaiden kiireen vetää opastus pikana läpi. Toisella Egyptin reissulla oli onneksi niin pieni ryhmä ja koska se oli PR-matka, niin oli aikaa kuvailla kaikkea mielenkiintoista.
Kiitos Anna! Tuosta laivan paikasta – palatessamme jouduimme muistelemaan mielikuviamme, että joo, tuollaisen ravintolan ohi kuljimme, siinä oli tuollainen kioski. Jos vastaavaan tilanteeseen jatkossa johkaantuisimme, niin tekisimme kyllä vielä tarkempia/varmempia havaintoja paikasta, niin osaisimme heti varmaksi ainakin sanoa, että tässä se OLI!
Seurailinkin teidän Egyptin matkaa jo Facebookin puolelta, niin kiva päästä myös lukemaan kattavampia postauksia blogista. Egypti tuntuu olevan monelle ”tavismatkaajalle” helppo kohde, kun esimerkiksi Hurghadaan pääsee niin helposti pakettimatkalle. Jotenkin enemmän matkustavilta Egypti jää kuitenkin useimmin ehkä välistä – liekö syy nimenomaan kohteen helppous. Muakin kiinnostaisi Egypti, mutta ajattelen, että kyllä sinne ehtii sitten joskus, kun niin helposti pääsee. Vaikuttaa kyllä todella mielenkiintoiselta maalta, vaikka monella onkin esimerkiksi kaupustelusta ja iholle tulemisesta huonoja kokemuksia.
Kiitos Laura! Suorilla lennoilla Hurghadan rannalle Egypti on helppo kohde, mutta yhdistelmä Kairo, Gizan pyramidit, Luxorin neljä merkittävää kohdetta tuhansien vuosien takaa ja ehkä vielä Niilin risteilykin vaatii jo vähän enemmän. Päiväretkinä Hurghadastakin se on toki mahdollista, mutta lähes tappavaa 18 tunnin retkipäivinä, ellei sitten tee yön yli retkiä rannan all-inclusiviet hetkeksi hyläten.
Mekin vältyimme vatsataudilta silloisen matkakumppanin kanssa Egyptissä 18 vuotta sitten. Muistaakseni emme vältelleet ruokia, mutta käsiä pestiin ahkerasti. Olimme El Gounassa tavallisella valmismatkalla, mutta teimme risteilyn Luxoriin ollen siellä yhden yön. Luxor olikin rauhallisempi kuin Hurghada, joka puistattaa vieläkin. Tuo risteily onkin säilynyt mielessä mukavana kokemuksena, samoin kuin Kuninkaiden laakso. Siellä tosin näkyi aika paljon aseistettuja miehiä. Pyramideja ei päässyt katsomaan jonkin silloisen tilanteen takia ollenkaan. Kaiken kaikkiaan, onneksi olen jo silloin käynyt Egyptissä, enää ei tarvitse lähteä :) Nythän nämä paikat pääsee katsomaan uudelleen teidän kanssanne myös.
Kiitos Raija! Pitkäänhän tämä meilläkin kesti, ennen kuin Taban jälkeen Egyptiin palasimme. Itselleni ei edes jäänyt sellainen olo, että ”enää ei tarvitse lähteä”. Tosin tuskin lähdemme, kun niin paljon kaikkea muutakin kiinnostavaa on, mutta jäi meiltä mm. Abu Simbel -näkemättä ja kuumailmapallo Luxorin yllä kokematta!