Luxorin kaupunki sijaitsee Theban, muinaisen Egyptin pääkaupungin, raunioilla. Theban kaupunki jakautui Niilin itärannalla olevaan kaupunkiin, jossa sijaitsevat mm. Karnakin ja Luxorin temppelit, ja länsirannan nekropoliin, eli ”kuolleiden kaupunkiin”. Kuolleiden kaupunkiin kuului kuninkaallisia hautoja ja kuolintemppeleitä ja Egyptin hallitsijoiden palvelijoiden, pappien, sotilaiden, käsityöläisten ja työväen asuntoja. Kuolintemppeleistä pääosa on täysin tuhoutunut – Hatsepsutin temppeliä lukuunottamatta. Joidenkin muidenkin hallitsijoiden temppelien raunioita löytyy edelleen, mutta niitä emme käyneet katsomassa. Hapsepsutin temppelin ohella Niilin länsipuolen tärkeimmät nähtävyydet ovat Kuninkaiden laakso ja Kuningattarien laakso, joista vierailimme vain ensimmäisessä.
Niilin itärannalla sijaitsevasta hotellistamme matkasimme muuten länsirannalle tylsästi bussilla. Venekuljetuksia Niilin ylikin on toki tarjolla, mutta tällä kertaa emme kuulemme käyttäneet niitä lähinnä johtuen siitä, että joen vesi oli kuulemma hyvin alhaalla. Kulku veneisiin ja veneistä tapahtuu pääosin lankkuja pitkin kävelemällä, joten matalan veden aikana nämä huterahkot ”laiturit” ovat kuulemma melko jyrkkiä ja sellaisena vähän haastavia/pelottavia. Ok – kelpasi meille, ei kuullostanut ihan kivalta tuollaisella lankulla kävely.
Kuninkaiden laakso
Jos Karnakin ja Luxorinkin temppelit olivat kuitenkin vaan pikaisesti niissä pistäytyvälle turistille haastavia hahmottaa, niin Kuninkaiden laakso oli käyntikohteena ”helpompi”. Hautojen kulumista suojellaan siten, että pääsylippu alueelle sisältää käynnin kolmessa haudassa – lisämaksusta voi ostaa käyntejä muutamiin suosituimpiin, kuten vaikka Tutankhamonin hautaan. Jos kolme ja lisämaksullisetkaan eivät riitä, niin pääsylippuja saa toki ostaa halutessaan useammankin!
Me päädyimme käytettävissämme olleen ajan puitteissa käymään neljässä haudassa, kolmessa vapaavalintaisessa ja lisäksi Tutankhamonin haudassa.
Kuninkaiden laakson haudat ovat pieniä, joissain tapauksissa isompiakin, maanalaisia ”asuntoja”. Siinä missä nykyisin, länsimaissa ainakin, ihmiset joko haudataan parin metrin maakerroksen alle tai tuhkataan, niin täällä arkut sijoitettiin näihin maanalaisiin asumuksiin. Vähän vastaavia näimme Manilassa toissa syksynä kiinalaisella hautausmaalla tai vaikka Kairossa kuolleiden kaupungin ohittaessamme. Nämä rakennukset tosin olivat jo ainakin pääosin maan päällä.
Kolmessa haudassa vierailu on toteutettu alueella käytännössä siten, että aina hautaan mentäessä sen ovella istuva vartija tekee yhden reiän lippuusi ja kun lipussa on kolme reikää, niin sillä ei enää pääse sisään. Lisämaksullisiin hautoihin on omat pääsylippunsa. Albatrosin opas antoi meille omat suosituksensa haudoista, joissa kannattaisi vierailla, kuten esimerkiksi nämä:
- KV2 – Ramses IV
- KV6 – Ramses IX
- KV8 – Merenptha
- KV11 – Ramses III
- KV16 – Ramses I
Lopulta päädyimme vierailemaan, Tutankhamonin haudan lisäksi, KV2:ssa, KV11:ssa ja KV16:ssa. KV8 hylkäsimme kun oppaamme väittivät sinne johtavien portaiden olevan kovin jyrkkiä.
Lisämaksullisista haudoista arvokkaimpaan, Seti I:n hautaan (n. 54 euroa) voit tutustua Reissu-Janin jutussa vierailusta siellä. Vierailu Tutankhamonin haudassa maksoi ”ylimääräiset” 15 euroa. Rameses V ja VI hautoihin olisi päässyt lisävitosella, euroissa. Kaikista alueen haudoista on hyvä lista – ja interaktiivinen kartta – Wikipedian sivulla List of burials in the Valley of the Kings. Hautoja on tosiaan kymmeniä, mutta kaikki niistä eivät ole avoinna yleisölle – ja lisäksi tosiaan jo ennen alueella menemistä on päätettävä vierailtavien hautojen lukumäärä ja lisämaksullisten hautojen osalta vierailtavat haudat.
Tutankhamon
Faarao Tutankhamonin haudan löysi brittiläinen arkeologi ja egyptologi Howard Carter vasta vuonna 1922 etsittyään sitä pitkään systemaattisesti. Tutankhamonin hauta oli ensimmäinen lähes koskemattomana löydetty hauta – pääosa kaikista alueen haudoista on vuosituhansien mittaan ryöstetty, eli muissa haudoissa jäljellä on ehkä arkku, ehkä vaan koristellut seinät, mutta ei kaikkea sitä esineistöä, joka faaraoiden kanssa tavattiin haudata tuonpuoleista elämää varten.
Tutankhamonin haudan esineistö on tätä nykyä esillä Kairon Egyptiläisessä museossa – ehkä jatkossa uudessa museossa Gizassa, jos se joskus saadaan auki.
Itse hauta on muihin hautoihin nähden vaatimaton, niin kooltaan kuin koristelultaan.
Hauta oli kuitenkin historiansa takia mielestämme tutustumisen arvoinen ja olihan siellä esillä Tutankhamonin muumiokin!
KV2 – Ramses IV
Tämä oli ensimmäinen hauta, jossa kävimme. Vaikka olinkin katsonut muutamia kuvia haudoista ennen vierailuamme Kuninkaiden laaksossa, niin tämä ensimmäinen käytävä kaikkine koristeluineen sai kyllä melkein haukkomaan henkeä! Muutama lisäkommentti kuvateksteissä.
KV11 – Ramses III
Ramses III:n hauta on yksi alueen suurimmista ja parhaiten säilyneistä (Seti I:n hautaa ehkä lukuunottamatta). Hauta käsittää useita huoneita, joiden seinät on koristeltu kuvakertomuksin.
KV16 – Ramses I
Ramses I:n hauta on Kuninkaiden laakson ensimmäinen hauta, joka loi perustan alueen monille myöhemmille haudoille. Tämäkin hauta tarjoaa kävijälle (tai ainakin tutkijoille) tietoa muinaisen Egyptin hautajaisista ja hautausrituaaleista.
Hatshepsutin kuolintemppeli
Vierailimme luonnollisesti myös melkein Kuninkaiden laakson vieressä sijaitsevassa Hatshepsutin kuolintemppelissä (tunnetaan myös nimellä Deir el-Baharin temppeli) – joskaan suoraa tieyhteyttä näiden välillä ei ole, joten ehkä 5 kilometrin siirtymä tapahtui bussilla.
Vähemmän (lue ei käytännössä lainkaan) egyptologiaa harrastamattomina, emme varsinaisesti tämän matkankaan tiimoilta perehtyneet kaikkiin Egyptin jumaliin ja faaraoihin, mutta kuningatar Hatshepsutin tarina on sen verran erilainen, että siitä kannattaa muutama asia ehkä tunteakin. Hatshepsut oli siis kuningatar, aikana, jolloin kuningattaria ei periaatteessa Egyptissä ollut. Hatshepsut oli vallassa faaraoiden Thutmosis II ja Thutmosis III välisenä aikana, joista edellinen oli Hatshepsutin isä ja jälkimmäinen veljenpoika, mutta myös puoliso. Veljenpoika taisi alunperin olla liian nuori hallitsijaksi, mikä loi mahdollisuuden Hatshepsutille nousta valtaan. Naishallitsija toikin Egyptiin valtakaudellaan vaurautta ja rauhaa. Ajassa, jossa naiset eivät tavanneet olla hallitsijoita hän tapasi esitellä itsensä miehenä, joskin esimerkiksi kuolintemppelin monissa seinäkuvissa faaraon naisellisetkin piirteet ovat tunnistettavissa. Lopulta Thutmosis III nousi kuitenkin valtaan – ja tuhosi ensi työkseen monia Hatshepsutin valtakaudesta kertovista muistomerkeistä esimerkiksi Karnakin temppelissä.
Kuolintemppeli on kolmikerroksinen ja osittain kaiverrettu vuoreen. Kaukaa katsottuna temppeli näyttää suurelta ja mahtipontiselta, mutta lähempää tarkasteltuna erityisesti 2. kerroksen pylväskäytävien seinien lukuisat frescot paljastavat myös paljon pienempiä, herkkiäkin yksityiskohtia.
Kuten Karnakin temppelissä, niin täälläkin olisin kaivannut yksityisopasta, joka olisi avannut enemmän seinien freskojen kertomia tarinoita kuin ryhmämme laiskan puoleinen opas. Muutamassa kohdassa sentään onnistui kuuntelemaan jonkun muun oppaan vähän parempaa selostusta!
Temppelin edustalla on iso sfinksi, jolla on Hatshepsutin kasvot – ehkei turisti täällä vieraillessaan ajattele enää hallitsijaa tai temppeliä kuolintemppelinä, mutta patsas on kyllä sen verran vaikuttava, että sen edessä tekee mieli hetkeksi pysähtyä!
Kuolintemppeli vuonna 1997
Marraskuussa 1997 Hatshepsutin temppelissä tapahtui aikaisin aamulla terroristihyökkäys, jossa kuoli 62 ihmistä, joista suurin osa turisteja. Suomalaisia ei paikalla sattunut olemaan – iso osa turisteista oli sattumalta sveitsiläisiä. Hyökkääjillä oli käytössään automaattiaseita ja veitsiä ja he olivat naamioituneita turvallisuusjoukkojen jäseniksi. Turistit jäivät loukkuun temppeliin lähes tunniksi ja heitä tapettiin koko sen ajan järjestelmällisesti. Naisten ruumiita myös silvottiin viidakkoveitsillä. Kuolleiden joukossa oli myös viisivuotias lapsi, tämän äiti ja isoäiti. Vain kolmannes temppelissä iskun aikana olleista turisteista, 26 henkeä, selvisi hengissä.
Kun poliisi ja armeija saivat lopulta tilanteen haltuunsa yksi terroristeista haavoittui ja loput pakenivat vuorille, mistä heidät myöhemmin löydettiin luolasta, luultavasti itsemurhan tehneinä. Terroristit kuuluivat Jihad Talaat al-Fath -järjestöön, joka on osa sittemmin Eqyptissä kiellettyä Muslimiveljeskuntaa.
Tapahtuman jälkeen kaikki turistit evakuoitiin Egyptistä tilanteessa, jossa esimerkiksi Luxorissa vieraili vuosittain yli 2 miljoonaa turistia.
Hatshepshutin kuolintemppelin verilöyly vaikutti pitkään Egyptin matkailuun ja vielä sen vähitellen toipuessa esimerkiksi retket Punaisen meren rantakohteista Luxoriin järjestettiin poliisisaattueessa kulkevina bussiletkoina.
Memnonin kolossit
Paitsi Kuninkaiden laaksossa ja Hatshepsutin kuolintemppelissä pysähdyimme Niilin länsirannalla hetkeksi myös Memnonin kolosseilla.
Nämä kaksi yli 18 metrin korkeuteen nousevaa Amenhotep III:sta esittävää patsasta ovat ainoa jäännös paikalla sijainneesta 1300-luvulla ennen ajanlaskumme alkua rakennetusta Amenhotep III:n temppelistä.
Tuonne on kyllä pakko päästä joskus käymään, mahtavan näköistä kuvissa ja varmasti vielä 100 kertaa näyttävämpää paikan päällä.
Kiitos kommentista! Onhan näissä, etenkin noissa kuninkaiden haudoissa, historian havinaa ihan mahtavimmillaan!
Wau mitä kuvia. Tuonne pääsystä haaveilen. Pitänee käydä silloin katsomassa vinkkinne kohteeseen.
Kiitos Sari! Egypti ei paljon haaveilua tarvitse, on se sen verran lähellä, viisumin saa rajalta ja retki- ym. palvelut turisteille ovat taas palautuneet :-)
Kyllä tuo Kuninkaiden laakson haudat ja niiden väritykset jaksavat vieläkin ihmetyttää että kuinka koristeellisia niistä jotkut olivat ja ovat edelleen ja kuinka värit ovat tähän päivään asti säilyneet vai onko niitä kenties konservoitu saati miten nuo on aikoinaan onnistuttu jonkun lyhdyn valossa niin tarkasti kuvittamaan ja koristelemaan. Kävin vierailussa neljässä haudassa Ramses IV (KV 2), Ramses IX (KV 6), Seti II (KV 15) haudoissa sekä kalliissa Seti I (KV 17) mutta sitäkin upeammassa haudassa – jossa pääsimme myös vierailemaan pientä ”tippiä” vasten sivuhaudoissa. Saimme nauttia Seti I haudasta ilman muita turisteja.
Kiitos Jani! Vaikuttavia tosiaan, nuo haudat – ja niiden määrä, vaikkei niistä kait ihan hirmuisen monta ole yleisölle avoinna. Olin etukäteen ajatellut, että haluan käydä Tutankhamonin haudassa eikä sitten ostettu enää niiden kolmen ”perushaudan” lisäksi muita lisämaksullisia, kun arveltiin, ettei aika ehkä riitä useampaan, vaikka olisihan se riittänyt!
Upeita hautoja. Tässä alkaa jo ihan miettiä, pitäiskö vielä palata Egyptiin.
Kiitos Daniel! Heh … olen Lasselle näitä Egyptin kokemuksiamme jutuiksi kootessani heittänyt koko ajan matkan varrella, että mitä kaikkea pitää sitten muistaa seuraavalla kerralla, kuten vaikka Abu Simbel, kuumailmapallolento Luxorin yllä, Karnak ja Hatshephut kunnollisen oppaan kanssa, Karnakissa se kovakuoriainen … ja mitähän niitä vielä oli :-)
Suuret olivat hintaerot hautojen välillä. Oman luonteen tietäen tulisi varmaan käytyä todella useassa, vaikka monet haudat todennäköisesti ovat jossain määriin toistensa kaltaisia. Kuninkaiden ja faaraoiden tarinat kiinnostavat, vaikka paljon niihin on vielä tutustuttavaa.
Kiitos Mikko! Itseasiassa ainakin käymämme neljä hautaa olivat kaikki aika erilaisia keskenään, eli hyvällä tuurilla, jos vaikka satsaat kahden peruslipun ja kahden lisämaksullisen haudan verran tuonne, niin saat sittenkin kahdeksan erilaista hautakokemuksta.
Tuttuja maisemia parin vuoden takaiselta Egyptin reissulta, Luxorin nähtävyydet ovat kyllä upeita! :) Ostimme kaverin kanssa silloin Luxor Premium passit, joihin kuului sisäänkäynti myös noihin lisämaksullisiin hautoihin ja lähes kaikkiin Luxorin nähtävyyksiin. Passista ei löytynyt hirveästi lisätietoa netistä, mutta onnistui kyllä hyvin kun oli varautunut ylimääräisellä passikuvalla ja siinä säästi hieman rahaa kun kävi perusnähtävyyksillä. Kävimme lähes kaikki lisämaksulliset haudat katsastamassa, kun kerran passiin kuuluivat, ja olivat kyllä upeasti säilyneitä.
Kiitos Sarianne! Meillä tuota hautojenkin koluamista rajoitti vähän ryhmän aikataulu, mutta kyllä sitä pari lisää olisi ehtinyt, kun olisi tajunnut portilla, että lippuja pitää ostaa enemmän :-)
Kuninkaiden laakso ja Karnakin temppeli oli meidän Egyptin reissun kohokohtia ja tykkäsin niistä paljon enemmän kuin Gizan pyramideista. Me käytiin myös Ramses III ja IV -haudoissa, sekä lippuun kuuluvassa Tausertin ja Setnakhtin haudassa plus ostettiin lippu vielä Ramses V ja VI -hautaan. Oli kyllä ihan uskomattoman upeita! Toisaalta Kuningattarien laakso ei jaksanut enää tämän kierroksen jälkeen kiinnostaa, joten siellä ei vietetty hirveästi aikaa. Se oli myös paljon pienempi alueeltaan.
Kiitos Cilla Maria! Luinkin juuri juttusi Gizasta – Albatrosin ryhmäretki pyramideille ja Gizaan taisi olla aavistuksen ”siivottu” versio, sillä paikallisopas piti jossain määrin ainakin nuo ”yksityisyrittäjät” loitolla ja kiersi ehkä sotkuisimmat paikat. Kuninkaiden haudat olivat kyllä yllättävän hienoja.
Kiitos tästä! Sain muistella 18 vuoden takaista pakettimatkaa, jonka teimme Egyptiin. Majoituimme El Gounassa ja menimme Niiliä pitkin Luxoriin. Silloin todellakin osa matkasta mentiin sellaisessa bussiletkassa poliisien valvonnassa, ja Kuninkaiden Laaksossa oli ainakin osalla haudoista vartijat aseet käsissään vartioimassa.
Meillä oli suomalainen opas, kun oli valmismatka. Paljoa en muista, mutta Hatshephutin tarinasta jotain. Silloin ei myöskään ollut rajattu eikä hinnoiteltu hautoja erikseen.
Pyramideille ei päässyt sen hetkisen tilanteen takia. Mielestäni miltei parasta oli ajelu verkkaisesti Niiliä pitkin, kun sai katsella rantojen asumuksia ja ihmisten elämää. Egypti jäi silti ihmisten (miesten, ei siellä naisia näkynyt missään), tietenkin lähinnä hevoskuskien ja kauppiaitten, takia aika vastenmielisenä mieleen, enkä enää sinne lähtisi.
Kiitos Raija! Taitaa nyt taas olla turismi sen verran palautunut, että rajaukset ovat tarpeen hautojen kävijämäärien rajoittamiseksi.
Tuskin mekään kolmatta kertaa Egyptiin päädymme, vaikka olenkin siitä näissä kommenteissa vitsaillut, kun muutama kohde jäi kuitenkin näkemättä/kokematta.
Egypti ja Niilin risteily on täälläkin haaveissa. Kuninkaiden laakson haudat sekä pyramidit kiinnostaisivat myös. Tuota Albatrosin matkaa minäkin olen katsellut, kun se olisi niin helppo yksin matkustavalle (puolisoa ei Egypti kiinnosta). Ilmeisesti se oli teidän mielestä ihan ok reissu?
Kiitos Merja! Albatrosin matka sisälsi lähes kaiken oleellisen, tosin en itse olisi ennen matkaa edes tajunnut, että vielä pari juttua tuohon olisi voinut lisätäkin, mutta toisaalta en ehkä olisi halunnut matkan olevan pitempi – kompromissejahan matkat aina ovat, joko näet ”kaiken” ja olet reissussa vaikka Egyptissä kolme viikkoa tai näet melkein kaiken, mistä selviät runsaassa viikossa. Hotellien taso oli Albatrosin reissuksi yllättävänkin hyvä!
Upeita hautoja – ja ihan mielettömän kivoja kuvia koko postaus täynnä! Mulla on Egypti haaveena, mutta reissuseura puuttuu. Ehkä saan jonkun tämän vuoden aikana ylipuhuttua :D
Kiitos Eveliina! Egypti tuntuu selvästikin olevan edelleen mielipiteitä jakava kohde … toivottavasti reissuseura kuitenkin ennemmin tai myöhemmin löytyy!