Avainsana-arkisto: Bosnia

Machines feature

Maailmalle valkokankaalla

Helmikuun olemme viettäneet Suomessa, mutta muutaman irtioton olemme tehneet, kotisohvalla tai elokuvateatteriassa. Eilen kävimme myös eteläistä Espoota riepotelleessa lumimyrskyssä Kino Tapiolassa katsomassa elokuvan Machines -ennakkonäytöksen.

Machines

Machines press foto matkaelokuva

Intia/Saksa/Suomi -yhteistyönä valmistunut dokumenttielokuva Machines vei meidät lumimyrskyn keskeltä Intiaan, mutta tämä Intia ei näyttäytynyt meille valkoisina rantoina ja palmuina. Täällä tekstiilitehtaan koneet jyskyttävät yötä päivää ja tehtaan työläiset ovat todellakin vain osa koneistoa. Työvuorot kestävät 12 tuntia ja siirtotyölaiset saattavat tunnin tauon jälkeen tehdä heti perään toisen vuoron. Ei ihme, jos joillakin oli koneiden metelistä huolimatta vaikeuksia pysyä hereillä. Mutta täällä ollaan vaan töissä, perhe ja koti ovat tuhansien kilometrien päässä, vaikka Uttar Pradeshin osavaltiossa ja työt ovat täällä, Gujaratissa. Matkarahat on ehkä lainattu, mutta alle 100 euron kuukausipalkalla hyvä jos pysyy hengissä ja pystyy maksamaan velkansa, kotiin ei välttämättä jää mitään.

Suomessa en ole ollut varaukseton ammattiyhdistysliikkeen kannattaja, mutta näissä oloissa sille kyllä vielä olisi tilaa. Tilaa olisi myös Suomessa harkita jokaista vaateostosta: olisiko jo aika ostaa kappalemääräisesti vähemmän vaatteita ja maksaa niistä enemmän – toivoen, että siitä enemmän osuudesta osa edes päätyisi myös tekstiilitehtaan työntekijöille.

Hotel Machine

Hotel Machine press foto matkaelokuva
Elokuvan kuva Kiovasta (linkki blogimme juttuihin kaupungista).

Machines -elokuvan olisimme voineen käydä katsomassa jo DocPoint -festivaaleillakin tammikuun lopulla, mutta silloin ehdimme vain pienelle kierrokselle  Beirutiin, Gazan alueelle, Kabuliin, Kiovaan  ja Sarajevoon elokuvan Hotel Machine -myötä. Konfliktialueilla tietyt hotellit valikoituvat usein tilanteesta raportoivien toimittajien asuinpaikoiksi. Ensin ehkä siksi, että ne ovat vielä jotenkin turvallisia kyseisellä alueella, mutta vähän ajan päästä myös siksi, että kaikki keskittyy näihin hotelleihin, jotka vielä toimivat ja jossa pääosa toimittajista on. Parhaimmillaan (?) toimittaja saa juttunsa poistumatta hotellista siellä läsnä olevilta ministereiltä, kenraaleilta, diplomaateilta, fixereiltä, tulkeilta, taksinkuljettajilta, rahanvaihtajilta, sutenööreiltä.

Docpoint-festivaalien ohjelmalehdessä Rauli Virtanen kirjoittaa elokuvan kuvaamasta todellisuudesta: “Siinä missä vieraileva toimittaja tekee riskialttiin matkan kerran tai pari, paikallinen avustaja on vaarassa kuukaudesta, jopa vuodesta toiseen ilman vakuutuksia tai kunnon palkkaa. Kannammeko me vastuuta heistä tai heitä mahdollisesti kaipaamaan jääneistä omaisista jos ja kun jotain sattuu? Pääsääntöisesti emme.”

Kuninkaan hologrammi

Kuninkaan hologrammi press foto matkaelokuva

Viihteellisimmissä merkeissä käväisimme myös yhtenä iltana Saudi-Arabiassa Tom Hanksin seurassa. Elokuvasta Kuninkaan Hologrammi vain osa on oikeasti kuvattu Saudi-Arabiassa, mutta ehkä tarina olisi voinut kertoa kyseisestä maasta. Ihan viihdyttävä se kyllä oli, poislukien muutama ällöttävämpi rasvapattiin liittyvä kohtaus! Saudi-Arabian matka on meillä edelleen listoilla, Startlight Toursin kanssa sinne pääsisi jo lokakuussa, mutta Maailmanmatkaajat -ryhmämme on vielä selvittämässä edullisempia vaihtoehtoja, joko jo tänä vuonna tai sitten vähän myöhemmin. Ensimmäiset turisteille mahdolliset matkat Saudi-Arabiaan ovat vielä hinnoissaan, sillä uteliaita matkailijoita maailmalla riittää, mutta hyvällä tuurilla kysynnän vähän tasoittuessa maahan voisi päästä jo edullisemminkin.

Kirsikkapuiden alla

Kirsikkapuiden alla press foto matkaelokuva

Keväinen Japani kirsikkakukkien aikaan on meiltä edelleen kokematta, mutta sinnekin pääsee kotisohvalta vaikka elokuvan Kirsikkapuiden alla myötä. Erilainen tarina avautuu vain vähitellen, mutta antaa mukavan arkisen, tavallisen kuvan elämästä jossain Japanissa, kirsikankukkien ajasta toiseen.

Tarinassa on liittymäkohtia televisiosarjaan Saari, jonka jäljiltä lisäsin Kreetalta Spinalongan saaren ToTravel -listalleni. Matka Kreikkaan ei näiltä näkymin ole ihan hetimmiten toteutumassa, mutta ehkä sittenkin vielä joskus.
Ja ehkä se Tokiokin. Ja ne kirsikankukat.


Machines -elokuvan voit nähdä Helsingissä Kinopalatsissa 24.2. alkaen.
Kuninkaan hologrammi ja Kirsikkapuiden alla -elokuvat lainasimme Helmetin kautta.

Jugoslavian raunioilla

mapbalkansKosovon retkemme myötä tavoitteemme käydä kaikissa Euroopan TCC-alueilla täyttyi entisen Jugoslavian osalta.

Sen kunniaksi linkkikokoelmalista matkoihimme näihin maihin:

2009 Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Montenegro ja Sprska
2010 Slovenia
2011 ja 2013 Makedonia (Ohrid ja Skopje)
2013 Serbia ja Kosovo

Jugoslaviasta ennen sen hajoamista olen myös kirjoittanut tämän  pienen kuvauksen isäni työskentelystä siellä.

10 ankeinta paikkaa?

Tuli taas kerran työkavereiden kanssa juteltua matkoista ja sain yllättävän kysymyksen nuorelta kolleegalta: mitkä ovat olleet huonoimpia kohteita, paikkoja, johon et haluaisi mennä uudelleen. En hetimmiten osannut ottaa kysymykseen kantaa, mutta jäin sitä miettimään. Piti muutamaan kertaan kelata matkailuhistoriaa ja silti tuntuu vaikealta väittää mitään paikkaa huonoksi – omalla tavallaan kaikki ovat olleet mielenkiintoisia, mutta tietysti tuo jatkokysymys, että mihin en välttämättä olisi menossa uudelleen, niin auttoi jossain määrin seuraavan listan kokoamisessa:

  • Kanarian saaret – kävimme sielläkin kerran (Puerto Rico), mutta turistien määrä ja kylien raitilla olevat tyrkyttäjät ja sisäänheittäjät eivät innosta palaamaan sinne, ei kovin herkästi ainakaan
  • Thaimaa – kävimme Phuketissa n. 10 vuotta sitten ja jotenkin kun sittemmin eri yhteyksissä on ylistetty thaimaalaisten ystävällisyyttä, niin minulle jäi kyllä enemmän sellainen mielikuva, että joo, ystävällisiä kyllä, mutta tasan rahasta, eli mitä sitä erikseen ylistämään. Ja sielläkin oli jo silloin turhan paljon rantaturisteja
  • Albania – 3 tuntia Tiranassa oli ihan riittävä aika
  • Entisen Jugoslavian maat, paitsi ehkä Kroatia ja Montenegro (siis Bosnia, Sprska, Makedonia) – vähän turhan köyhiä ja/tai sodan runtelemia vielä
  • Emiraatit, paitsi Dubai, Abu Dhabi ja Ajman – Ajmanissa vaan poikkesimme, mutta lounaan verran taukoa rannalla loi positiivisen mielikuvan paikasta (siis “huonoiksi” jäivät Fujeirah, Ras Al Khaimah, Sharjah ja Umm Al Qaiwain)
  • Oman – outoudessaan ihan käymisen arvoinen, mutta toiseen kertaan – ehei …
  • Kypros, täällä vietimme määrittelemättömällä majoituksella viikon kohta kait 20 vuotta sitten – ehkä tuo määrittelemättömän majoituksen syytä tai sitten ihan saari sinänsä, vähän samat fiilikset kuin Kanarialta, että ei kiitos … (sen sijaan Kreetalle voisin mennä vaikka toistekin
  • Slovakia – kävimme päiväretkellä Bratislavassa ja kyseinen päiväretki junamatkoineen oli ihan mielenkiintoinen eikä kaupungissakaan mitään erityistä vikaa ollut, mutta verrattuna taas toiseen pieneen kaupunkiin samalla suunnalla, Slovenian Ljubljanaan, niin jälkimmäiseen voisin vaikka mennä toistekin)

No, tässä taisi jo olla vähän ylikin kymmenen “huonointa”. Yhteisenä nimittäjänä ehkä jotenkin se, että noissa paikoissa ei ole ollut mitään erityistä ja/tai että niissä ei ole ole tullut sellaista fiilistä, että tänne voisi vaikka (ainakin lyhyeksi aikaa) jäädäkin – kuten vaikka nyt moneen oikeasti länsimaiseen kaupunkiin.

Parhaita
listasinkin jo jokin aika sitten.