Costa del Sol

  Costa del Solin kuviin tästä

(Costa del Soliin kuviin pääset klikkaamalla tästä tai kuvasta)

Fuengirolasta asunnon omistavien ystäviemme innostamana vietimme marraskuisen viikon Aurinkorannikolla – tosin ilman aurinkoa.

Tukikohdaksemme valikoitui apartementos-hotelli La Jabega sijaintinsa perusteella, rantabulevardilla ja rannan Los Pacosin puoleisella osalla ja viikon asumiseen se oli ihan riittävä – sisustukseltaan tosin hiukan ankea. Malagaan lensimme Norwegianilla, kun sen aikataulut sattuivat sopimaan meille paremmin. Sattui muuten olemaan ensimmäiset lentomme, joilla saattoi surffata netissä myös lennon aikana.

Vajaan viikon aikana tutustuimme paitsi Fuengirolaan (jossa ei mitään erityistä nähtävää taida ollakaan, paitsi ”suomalaiset Espanjassa”) Mijakseen, Granadaan ja Alhambraan, Marbellaan ja Puerto Banukseen ja Malagaan. Granadassa ja Alhambrassa kävimme valmiilla retkellä, muuten liikuimme junalla ja bussille – alueella on hyvin toimiva julkinen liikenne.

Mijaksen kylä vuorenrinteellä on lähellä Fuengirolaa ja sieltä on huikeat näkymät rannikolle – ja runsaasti turisteille suunnattuja matkamuistomyymälöitä!

Retki Fuengirolasta Granadan kaupunkiin ja Alhambran linnoitukseen oli rankan puoleinen – lähtö aamulla pimeässä klo 7 ja paluu illalla klo 19 jälkeen. Mutta rakenteeltaan retki oli hyvä, vajaa 3 tuntia aikaa Granadassa, osittain ohjatusti, osittain vapaa-aikana ja etukäteen varatut liput ja vierailuajat Alhambran linnoitukseen, jossa muuten voinee joutua jonottamaan ja pahimpina ruuhka-aikoina (tuskin kuitenkaan marraskuussa) jäämään vaikka ilman lippua, koska niitä myydään vaan rajallinen määrä per päivä. Granadan ilahduttavin ”nähtävyys” oli mielestämme kahvila, jossa nautimme oikeita churroja, ensimmäisen kerran, vaikka niihin olimme jo pariin otteeseen tutustuneet hiukan espanjaa ja espanjalaisia ruokia opiskellessamme. Olivat hyviä! Alhambra oli huikea – itse asiassa hiukan omituista, että voi hyvinkin olla, että useammat suomalaiset tietävät paremmin Taj Mahalin Intiassa kuin tämän useita satoja vuosia ennen Taj Mahalia rakennetun linnoituksen, joka lienee ollut myös Taj Mahalin innoittajana.

Marbella piti nähdä jos ei muuten niin Miljonääriäidit -televisiosarjan takia. Mutta marraskuun sateessa kaupunki ei kyllä vaikuttanut erityisen loistokkaalta – silmiinpistävin ero Fuengirolaan oli ehkä kaupungin ruuhkaisuus, autoja oli paljon. Marbellasta vielä vajaa 10 km länteen on Puerto Banuksen ”kalastajakylä”, jonka sanottiin olevan alueen ”jetset” -satama ja sehän piti käydä katsomassa. Ja olihan siellä, runsaasti isoja moottoriveneitä (ja purjeveneitäkin) satamassa, kaatosateessa. Ja rantabulevardilla kaikki mahdolliset luksusmerkkimyymälät Loius Vuittonista Burberryyn.

Malagassa kävimme samaisella junalla, jota käytimme lentokenttä – Fuengirola (tai oikeammin lentokenttä – Los Boliches) -välillä. Malagan ”pääkohteiksi” valikoituivat iso El Cortes Ingles -tavaratalo rautatieaseman lähellä ja Picasso-museo, Picasson syntymäkaupungissa kun oltiin.

Suomalaisuus Aurinkorannikolla ja erityisesti Fuengirolassa (ja ihan erityisesti Los Pacosissa) on nähtävyys sinänsä, siinä missä kiinalaiskaupunginosat jossain kaupungeissa maailmalla. Täällä on suomalainen koulu, Suomi-kauppoja, kampaaja- ja muita palveluita suomenkielellä, suomenkielistä seurakuntatoimintaa ja työväenopiston kurssien tyyppistä kurssitarjontaa suomeksi. Viikon matkalla emme vielä ostaneet suomalaisia korvapuusteja, mutta suomalaisella kampaajalla kävin! Aurinkorannikolla ilmestyy myös useita suomenkielisiä lehtiä, jotka kertovat mm. suomalaisten viihdetaiteilijoiden ja politiikojen vierailuista alueella.

Asuntoa emme Aurinkorannikolta innostuneet ostamaan, vaikka niitä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa olisi varmasti edullisesti tarjolla – ei siksi, että alueessa mitään erityistä vikaa olisi, mutta maailmassa on edelleen niin paljon muitakin paikkoja, joissa olisi mukava käydä, että sitoutuminen yhteen osoitteeseen Suomen ulkopuolella ei tunnu järkevältä idealta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.