Lapsuusmuistoja

Blogikuvauskurssin viimeisen harjoitustyön aiheena oli lapsuusmuistoja.

Tätäkin aihetta lähestyn olemassaolevilla kuvilla – kuvat olen itse ottanut ensimmäisellä omalla kamerallani – paitsi kuva tästä kamerasta, jonka otin nyt Lumia 920:llä.
Kamera oli – tai siis on, sillä se on edelleen minulla tallessa – 6×6 cm filmikokoa käyttävä Yashica-D merkkinen kaksisilmäinen peiliheijastuskamera.

IMG_0039
Pirkon nalle, Astan pupu ja Eeron tiikeri (Parainen, 1967)
IMG_0065
Ensimmäisiä kuviani Yashica-D:llä – Isäni ja veljeni (1966)
IMG_0010
Kotikadun pikkukauppoja  (Linnankatu, Turku, 1969)
IMG_0007
Näkymä torin kulmalta (Turku, 1969)
Yashica-D (kuva vuodelta 2014)
Yashica-D (kuva vuodelta 2014)

Ja jotta tämä ei menisi pelkästään lapsuuden valokuvausharrastukseni muisteluksi, niin lisään tähän vielä aikoinaan Turun Sanomissa julkaistun kuvan lasten talvisesta riemusta Puolanpuiston mäessä helmikuussa 1966 – minä siinä viimeisenä reippaasti kättä heiluttamassa.

Puolalanmäessä 19660222

Lapsuusmuistoja voi muuten tammikuun puoleenväliin asti käydä fiilistelemässä myös Villa Gyllenbergissä Muistijälkiä -valokuvanäyttelyssä.

Olemassaolevien kuvien käyttöön tähän hiukan ylimääräiseen harjoitustyöhön (ylimääräiseen, sillä vaikka Hanna lupasi nämä vielä arvioida, niin kurssilla ei enää ole tapaamista näiden tiimoilta) minua innosti erityisesti se, että pari vuotta sitten tein melko ison työn ja skannasin KAIKKI minulla olleet valokuvat ja mielelläni hyödynnän tuota kuva-varastoa, jossa on kuvia 1910-luvulta alkaen (skannasin myös hallussani olleet suvun vanhemmat kuvat). Lisää tästä projektista vaikka tästä, jos joku miettii vastaavan projektin aloittamista.

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä:

Yksi kommentti artikkeliin ”Lapsuusmuistoja

  1. Hei! Olet lähestynyt viimeistä tehtävää hyvin nostalgisissa merkeissä ja filmin rae on kyllä omaa luokkaansa! Ensimmäinen kuva on kaunis lyhyellä syväterävyydellä ja kolmen pehmolelun keskisommitelma toimii tässä hyvin. Voisi olla myös teidän kolmen lapsen ns. ryhmäkuva?! Seuraava kuva isästäsi ja veljestäsi on mielestäni hieno sommitelmallisesti! Se jättää kauniisti isoon osaan kuvaa taustaa ja tilaa hengittää, mutta kuvattavien katse kontakti kameraan on hyvin läsnä. Tässä lyhyt syväterävyys myös tuo esiin pääkohteen hyvin ja pidän linjoista, mitä valkoinen penkki ja aita takana tuovat kuvaan. Seuraavassa kuvassa koen, ettei pääkohteena olekkaan niinkään pikkukaupat alareunassa, vaan arkkitehtuurisesti mielenkiintoisen graafinen kerrostalon ilme. Parvekkeiden monistautuminen oikealle luo jatkuvuuden tuntua kuvaan, vaikka muuten sommitelma on pysähtynyt ja hallittu. Seuraavassa kaupunki kuvassa jäin kaipaamaan, että ostoskeskuksen kulma olisi ollut täysin keskellä, jolloin tilaan olisi tullut peilikuvamainen efekti. Kaduilla kuvatessa on myös hyvä odottaa ja kuvata muutamia variaatioita samasta paikasta, jolloin kaduilla liikkuvat ihmiset asettuvat sommitelmallisesti paremmin kuvaan. Esimerkiksi keskellä liikkuva valkohuivinen nainen voisi olla liikkunut jo hieman kohti vasempaa kulmaa, jolloin hän olisi tasapainossa oikealla olevan valkohuivisen kanssa. Kuvat muistuttavat minua myös valokuvataiteilija Ismo Kajanderin Portsa projektista. Voit inspiraationa googlata hänen kuviaan. Mikä filmikameroissa on hyvää on se, että tiedostamme meillä olevan käytössä vain esimerkiksi 12 kuvaa. Sen kanssa työskentely on myös siinä määrin hitaampaa, että joutuu havannoimaan kohdettaan pidempään. Näitä samoja piirteitä voi kuitenkin siirtää digikuvaukseen hidastamalla ja katsomalla kohdetta monesta kulmasta, ylhäältä ja alhaalta. Leikkisästi voi myös sopia itsensä kanssa, että tänään otain vain 15 kuvaa ja miettiä sen kautta mitä ne 15 kuvaa olisivat. Viimeinen pulkkamäkikuva sulkee hienosti tämän kurssin ja tehtävän, nostalginen ja iloinen kuva saa odottamaan talvea hyvillä mielin! Kiitos!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.