Ihan alkuperäinen ajatuksemme rauhallisesta kolmesta viikosta Algarven rannikolla romuttui melko pian suunnittelun alkumetreillä, kun silmäilin alueen karttaa.
Espanjan Atlantin puoleinen rannikko tuntui olevan houkuttelevan lähellä, samoin kuin Gibraltarin salmi ja sen myötä Ceuta, joka aluepisteenä puuttui vielä Pirkolta.
Lasse taas oli puhunut silloin tällöin Cadizista Costa del Sol -viikkomme jälkeen: Atlantin tyrskyt ja tuttavien kertomukset kaupungista houkuttelivat.
Joten hyvästi kolmen viikon paikalleen asettuminen: kyllä me yhden Espanjan roadtripin jossain vaiheessa sitä ehdimme tekemään ja niin päädyimme varaamaan niin vuokra-auton kuin majoituksen Cadizin sydämestä neljäksi yöksi.
Apartementos Maier
Halusimme Cadizissa (kuten Albufeirassa ja Tavirassakin) ihan kaupungin keskustaan, mikä mahdollistaisi erilliset aamu-, iltapäivä ja vielä iltaretketkin niin halutessamme. Cadizissa päädyimme tällä logiikalla Apartementos Maieriin, joka oli keskellä vanhaa kaupunkia.
Varasimme myös autolle parkkipaikan samaisiksi neljäksi yöksi, vaikka hinta melkein hirvittikin: 18 euroa vuorokausi. Emme halunneet jäädä pyörimään vanhan kaupungin ahtailla kujilla mahdollisesti vapautuvaa parkkipaikkaa etsien.
Paikoitus osoittautuikin sitten sikäli hauskaksi (tai pitäisikö sanoa haastavaksi) jutuksi, että se osoittautui olevan läheisen asuintalon alla kolmannessa kerroksessa maan alla, viimeisessä nurkassa parin pylvään kivasti rajaamana. Ensin tiukkaa pyöritystä alemmas ja vielä alemmas ja lopulta auton peruuttaminen ahtaaseen paikkaan ensimmäisellä kerralla Apartementos Maierin isännän opastamana, toisella kertaa jo omin avuin.
Asuntomme lähikaduilla autot eivät mielestämme juurikaan vaihtuneet, eli ilmeisesti jos olet parkkipaikan tässä kaupungissa saanut, et ainakaan keskellä viikkoa siitä luovu.
Apartementos Maierin ja autotallin sisäänkäynti, ylimääräistä tilaa ei ole!
Torre Tavira, churroja ja rantaa
Cadizille meille jäi käytännössä kaksi päivää. Aloitimme ihailemalla kaupunkia ylhäältä Torre Taviran näköalaterassilta ja camera obscuran ”lautaselta”. Poikkesimme kauppahalliin ja ostimme hetimmiten ensimmäisen annoksen churroja, jotka hotkimme, ilman suklaata torin elämää tutkaillen. Toisena päivänä maltoimme jo asettua läheiseen kahvilaan ja nauttia churrot oikeaoppisesti paksun suklaan kanssa.
Rantakaupungissa kun olimme suuntasimme seuraavaksi Genovésin puistoon, joka oli vähintäänkin vihreä talvesta huolimatta. Ensimmäiset kevään orvokitkin oli jo istutettu. Hienoilta oli kuitenkin näköala kauas merelle ja värikkäät veneet talvisen sataman rannalla.
Kaupungin ykkösnähtävyydellä, Tripadvisorin mukaan, Victorian rannalla, emme näin tammikuussa, käyneet.
San Sebastianin linnoitus
Illalla palasimme rannalle ja kävelimme pengertietä pitkin San Sebastianin linnoitukselle erityisesti sen majakan takia. Ehdimme juuri ja juuri, sillä portit menivät kiinni 17:30, mutta vielä paria minuuttia sitä ennen pääsi sisään ja alueelta ei ihan heti kuitenkaan häädetty pois! Maisema laskevan auringon valossa oli erilainen myös vuorovesivaihtelun takia: päivällä vesi oli kaukana, nyt se huuhteli taas Cadizin rantaa.
Liian raskas lounas El Farossa
Ceutan retken jälkeen leikimme aamupäivän viimeisenä Cadizin päivänämme kotia: pääsimme retkelle vasta iltapäivällä ja silloinkin päädyimme oikeastaan vaan syömään. Katedraalin lähellä sijaitseva arkeologinen museo oli kuulemma ollut jo jonkin aikaa vesiongelmien takia suljettuna ja päätimme sitten luovuttaa tämän vanhan kaupungin historian tutkimisen hetimmiten ja kokeilla lounasta Michelin-suosituksen saaneessa El Faro -ravintolassa, joka sekin tietysti, keskustassa kun asuimme, oli ihan naapurissamme.
Teimme ehkä vähän hassuja valintoja aloittamalla paikallisilla juustoilla, sillä niiden ja pääruuan jälkeen olo oli kyllä ihan turhankin raskas. Mutta ne juustot olivat alkupalalistalla! Ja tuo kirkkaan keltainen El Bosqueno oli kyllä piristävän reippaan makuista! Ankka pääruokana oli hyvää, mutta pahin nälkä oli valitettavasti jo mennyt. Lassen tilaama kalakokoelma osoittautui myös siinä vaiheessa ateriaa jo liian isoksi ja kaloista puolet palautuivat keittiöön. Jälkiruokia emme sitten harkinneetkaan.
Edellisenä päivänä Apartementos Maierin viereisellä ravintolakadulla nauttimamme tapasannoksista koostuva lounas oli sittenkin enemmän mieleemme kuin turhan iso lounas hienossa ravintolassa, mutta varmasti El Farossa on sitä jotain, olihan se lähes täynnä ihan tavallisena torstainakin.
Aurinko laskee länteen
Iltaretkemme ohjautui viimeisenäkin iltana Cadizin rannoille, tosin hiukan vanhan kaupungin kujia kierrellen, sillä lähdimme tunnollisina bloggaajina etsimään flamenco-paikkaa. Yksi lukijamme kertoi Facebookissa siihen aikoinaan ihastuneensa ja toivoi siitä uvaa, mutta näin tammikuussa paikka oli sitten valittavasti kiinni. Matkalla La Cavaan bongasimme kuitenkin yhden ystävämme nimeä kantavan vaaleanpunaisen kadun.
Ja Cadizin rannat tarjosivat taas auringon laskiessa upeita oranssinpunaisia merinäköaloja!
Quilla-ravintolan terassi tuntui olevan suosittu paikka katsoa auringon painumista San Sebastianin linnoituksen taakse. Tammikuun illassa tosin iltapalan, lämpimänkin, nauttiminen ulkona terassilla oli vielä hiukan kylmää puuhaa.
Uutisia Suomesta!
Cadizista meille jäi jotenkin vähän samanlainen fiilis kuin Venetsiasta aikoinaan.
Eniten ehkä vanhan kaupungin pienien ja mutkittelevien katujen takia: ilman navigaattoria olisimme olleet kaupungissa koko ajan yhtä hukassa kuin aikoinaan Venetsiassa, jossa tuntui, että löysimme jonnekin perille aina monen mutkan kautta ja vähän sattumalta. Mutta myös kaupunkia joka puolelta ympäröivän veden takia, vaikka gondolit kaupungista puuttuvatkin.
En uskalla sanoa, että palaamme vielä tänne, sillä maailmassa on niin paljon nähtävää, mutta en kyllä panisi pahakseni, vaikka syystä tai toisesta Cadiziin toisenkin kerran päätyisimme.
Ja ainakin Cadiz jäi vahvasti mieleemme tämän blogimme tiimoilta: viesti siitä, että olemme sijoittuneet Suomen matkailublogien Top 10 -listalle saavutti meidät juuri Cadizissa!
Täälläkin kiinnostaisi joskus käydä! Nuo espanjalaiset parkkitalot tuntuvat muuten ihan järjestään olevan kamalan ahtaita. Oma pahin kokemus on Murciasta, jossa hotellin parkkihallin käännöksistä ei todellakaan selvinnyt suorilla, vaikka olisi ollut millainen kuski. Hirveän venkslaamisen jälkeen käännöksissä jäi aina sentti tai korkeintaan kaksi tilaa. Aika kuumottavaa, mutta niin vain siitäkin selvittiin ilman naarmuja.
Kiitos Jenni! Autossa on aina myös omat haasteensa emmekä olekaan erityisiä roadtripfaneja, mutta jotkut matkat on vaan melkein ”pakko” tehdä autolla, menee muuten liian vaikeaksi. Vaikka vaikeata se autonkin kanssa joskus on, vanhoissa kaupungeissa ihan erityisesti.
Cadizilla on mun sydämessä aina oma paikkansa. Viihdyn kyllä missä vaan mistä löytyy kapeita kujia, mutta Cadizissa oli silti jotain erottuvaa. Kauniita kuvia kaupungista!
Kiitos Katja! Erityisesti kiitos kuviemme kehumisesta :-)
Kiitos tästä! Vietän ensi kesän Välimeren risteilyn tiimoilta Cadizissa päivä ja tähän asti kaupungista ei ollut mitään mielikuvaa. Nyt tiedän taas enemmän :)
Kiitos Sanna! Cadiz on varmaan hyvä risteilykohteenakin ja Sinut tuntien rantabulevardit ja tuo Genovésin puisto esimerkiksi ovat helppokulkuisiakin.
Cadiz kapeine kujineen kuulostaa kyllä todella kivalta! Ja miten ihanaa, että siellä näkyy jo lupaus keväästä ja ensimmäiset orvokit maassa!
Kiitos Emma! Vähän ne orvokit vielä olivat pieniä ja ”orpoja”, mutta siitä se lähtee, kevät …
Cadiziin asti en ikinä Espanja vuotenani päässyt :D Gibraltarille onneksi sentään ja Marokkoonkin :D Ihanan aurinkoista tähän meidän harmauteen verrattuna :)
Kiitos Sandra! Marokkoa harkitsimme Fuengirolasta, mutta päätimme sitten, että haluamme nähdä Marokkoa laajalti, emme vain Tangeria ja niinpä paikkaamme tilanteen nyt sitten huhtikuun alussa parin viikon reissulla sinne.
Kivoja, aitoja tunnelmia. Kala- ja juustolautanen ovat erityisen herkullisen näköisiä, mutta viimeksimainittu tosiaan hassu alkupalana.
Kiitos Merituuli! Kieltämättä vähintäänkin El Farolle pitää antaa pisteet espanjalaisuudesta.
Oi Cadiz, kiva oli päästä postauksesi avulla kuvamatkalle Cadiziin, joka on yksi lempikaupunkejani. Asuin Cádizissa koko kesän (tai itse asiassa Càdizin kupeessa El Puerto de Santa Marian pikkukaupungissa) – kesän, jonka lopussa tapasin tulevan aviomieheni. Cadizin kesä oli siis viimeinen ”sinkkukesäni”. Joitain vuosia sitten vein sitten mieheni katsomaan Cádizia ja Cádizin ympäristöä: rantoja ja valkoisia kyliä. Cádizilla on aina erityinen paikkansa minun sydämessä, ja vaikka, niin kuin totesit ”maailmassa on niin paljon nähtävää”, luulen, että joskus vielä sinne palaan.
Kiva oli kuulla, että sinäkin kaupunkiin tykästyit.
Kiitos Heidi! Mukavan tuntuinen kaupunki tosiaan, noin kolmen päivän vierailulla arvioiden.
Ah, Cadiz <3
Kaupungista tuli kertaheitolla yksi Andalusian suosikkejani – sinne palasin koska tahansa uudestaan!
http://www.andalusianauringossa.com/search/label/Andalusia%3A%20Cadiz
Kiitos Ariela! Joitakin juttujasi tosiaan kertasimme mekin tuolla seudulla ollessamme – vaikka emme ihan niin paljon ravintoloita painotakaan kuin Sinä, todellinen ruokamatkailija.
Todella mukavan oloinen kaupunki! Onnittelut TOP 10 sijasta! Nuo autojen parkkipaikat taitaa olla ongelma erityisesti Välimeren maissa. Meillä viikon aikana Comolla oli myös joka ilta jännäämistä siitä oliko lähiprkissa tilaa ylipäätään ja sitten jos oli, niin minkälainen tila olikaan siinä ylämäessä. Autoparat on lujilla. Churrot, nam on vaan niin maan hyviä!
Kiitos Sari! Autopaikkojen takia, ehkä, iso osa autoista tuolla suunnalla olikin mieluummin pieniä kuin suuria ja useimmat joltain laidalta vähän kolhittuja. Vähän kuin Pariisissa :-)
Onnittelut vielä Top 10:stä. Täysin oikea oli osoite. Kävimme Cadizissa kerran päivämatkalla Fuengirolasta. Ei ollut silloin aikaa ihmettelyyn, joten oli hienoa nähdä upeat kuvasi. Tässä voin antaa sen automatkamme perusteella kaikille vinkin, että käykää lähellä Gibraltaria olevalla upealla rannalla vähän Tarifasta pohjoiseen. Siellä kannattaisi yöpyäkin.
Kiitos Asko! Veikkaisin, että tuo rannikkokaistale on osaltamme nyt ainakin vähäksi aikaa riittävällä tarkkuudella koluttu, mutta eihän sitä koskaan varmaksi voi tietää.
Kivan näköinen paikka, taas yksi kaupunki minun to do-listaan mukaan. Herkullisen näköisiä ruokakuvia, vesi herahti kielelle!
Kiitos! Varsinaisia ruokabloggaajia kun emme ole, niin oli erityisen kiva lukea, että ilmeisesti satunnaisesti osaamme ottaa myös kelvollisia ruokakuvia :-)
Hienoa, onnittelut Top listalle pääsystä! :) Espanja ja road trip on kyllä korkealla omalla bucket-listalla ja kyllähän tällaisista paikoista vain nauttisi. Inhottava kuuloinen parkkipaikka. :D
Kiitos Monna! Inhottavan tuntuinen, mutta parempi kuin ei parkkipaikkaa lain …
Onnittelut tosiaan Top10:stä! Cadiz on kiinnostanut paljonkin ja sinne varmasti joskus tuleekin eksyttyä. Ainakin ihanan näköistä siellä on.
Kiitos Outi! Kaunis kaupunkihan tuo on, Cadiz. Ja kiitos vielä onnitteluistakin!
Tuo autopaikan kanssa kikkailu on siis niin syvältä. Kun etsitään majapaikkaa keskikaupungilta, aina on ruksattuna parkkipaikka pakolliseksi vaatimukseksi. Espanjassa se parkkipaikka tosiaan voi helposti maksaa 20 euroa yö. Senkin vielä kärsii, kunhan sen paikan vaan jostain saa! Pahimmillaan auton joutuu viemään johonkin halliin vanhan kaupungin muurien ulkopuolelle tai jonnekin hevon kuusen hornan tuuttiin. Ja ne vajaamittaiset ahtaat parkkipaikat… Kun ei kuljettajakaan meinaa edes päästä autosta pois.
Nyt viimeksi oli ihan ihme juttu, että se parkkipaikka hallissa kuului hintaan, kun koko iso ja tosi siisti apartamentos Alicanten keskustassa maksoi vain 65 euroa./yö.
Kiitos Anna! Yleensä teemme roadtrippejä vaan maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa, mutta joskus on vähän pakko. Kanadassa viime syksynä otimme auton lentokentältä ja kiertelimme pienempiä paikkoja sillä ja ennen Halifaxiin menoa kävimme palauttamassa sen lentokentälle ja otimme bussin kaupunkiin, jossa sitten enimmäkseen kävelimme paikasta toiseen, ihan hyvillä mielin, ilman ”auto-ongelmia”.