Avainsana-arkisto: Utö

Utö feature

Luotsien matkassa Utössä

Isot purjelaivat lipuvat taas kohta Aurajokeen. Isoimmat niistä Utön vesiltä aina Turkuun asti luotsin avustamina, sillä kaikkien yli 70-metriä pitkien alusten tulee käyttää luotsia satamaan tullessaan tai sieltä lähtiessään, myös purjealusten.

Vierailimme muutama viikko sitten Utön saarella luotsien matkassa. Tall Ship Races -tapahtumaan liittyen Suomen luotsit (Finnpilot Pilotage Oy) tarjosivat luotsauksesta, Utöstä ja Tall Ship Races -tapahtumasta kiinnostuneille lehdistön edustajille mahdollisuuden tutustua toimintaansa: Luotsikutterin kyydissä Nauvosta Utöhön jopa alle 1,5 tunnissa siinä missä yhteysaluksella matka kestää 5 tuntia – mehän innostuimme heti!

Matka Nauvon Pärnaisista Utöhön sujui lähes tyynenä kesäpäivänä vauhdikkaasti. Meitä Utöhön menijöitä oli kahden luotsikutterin verran, joten saimme kivasti kuvia näistä nopeista punaisista aluksista myös merellä.

Luotsikutterilla Utöhön Utö luotsiasema majakka Tall Ship Races

Luotsikuttereita esitellään myös Tall Ship Races -tapahtumissa, Turussa aivan Suomen Joutsenen keulan edessä.

Utön saarella tutustuimme siellä edelleen toimivaan luotsiasemaan. Matkaa Utöstä Turkuun on 56 mailia ja luotsaus suuntaan tai toiseen on usein reilunkin työpäivän mittainen, joten tukikohtaa Utössä tarvitaan. Luotsiaseman tilat kulloinkin siellä päivystäville luotseille eivät ehkä ole aivan loistohotellin tasoa, mutta asialliset ja aseman kattoterassin näkymät Saaristomerelle ovat vertaansa vailla!

Luotsiasema Utö Utö luotsiasema majakka Tall Ship Races
Utön luotsiasema ja Utön majakka

Luotsiasema Utö Utö luotsiasema majakka Tall Ship Races

Saaristomeri Utö Utö luotsiasema majakka Tall Ship Races
Näkymät luotsiaseman katolta Saaristomerelle

Luotsit päivystävät asemalla vuoroviikon, elleivät sitten satu asumaan Utön saarella, sillä Turusta ei luotsikaan ihan hetkessä pääse saarelle.

Luotsit tuntevat reitin Utöstä Turkuun jokaista viittaa myöten, sillä osana luotsitutkintoa he joutuvat mm. piirtämään reitin ja siihen liittyvät merimerkit tyhjään karttapohjaan – vaikka käytössä on nykyaikainen mPilot-sovellus tableteilla (sivulla kohdassa Finnpilot lyhyt video sovelluksesta), niin luotsin avustama alus ei joudu pulaan vaikka laivan laitteet pettäisivät.

Luotsikutterissa

Luotsit ovat kokeneita merenkävijöitä myös taustansa vuoksi: heiltä vaaditaan merikapteenin tutkinto ja useimmilla luotseilla on vuosikymmenien kokemus maailman meriltä ennen siirtymistään luotseiksi.

Luotsikuttereiden hoitajat puolestaan osaavat ohjata alustaan siten, että luotsi pääsee laivaan ja laivasta kelissä kuin kelissä. Lisäksi he vastaavat alusten huollosta ja korjauksista.

Ari Saari, Turun alueluotsinvanhin
Ari Saari, Turun alueluotsinvanhin

Saaristossa säännöllisesti liikkuvat alukset, esimerkiksi Tallink-Siljan ja Viking Linen laivat, eivät käytä luotseja, sillä näiden alusten päälliköillä on linjaluotsin tutkinto, eli he ovat myös osoittaneet osaavansa ajamansa reitit samalla tavalla kuin luotsit.

Luotsit ovat turvanneet laivojen kulkua Suomen rannikoilla jo yli 320 vuotta. Muutoksia luotsaukseenkin on tulossa, kun etäluotsauskokeilut alkavat.

Retkestämme luotsien matkassa Utölle ja luotsauksesta voi halutessasi lukea samalla retkellä mukana olleen toimittaja Lasse Lähteenmäen jutun Ylen sivuilta.

Utön majakka

Majakka on Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva valomajakka ja Suomen ensimmäinen radiomajakka. Ensimmäinen majakkatorni rakennettiin 1753, mutta se tuhoutui Suomen sodassa ja nykyinen torni valmistui 1813. Majakan linssistö on Suomen suurin. Radiomajakka vaikeni vuonna 1996 – satelliittinavigointi oli korvannut radiomajakat.

Utön majakka

Luotsiaseman lisäksi pääsimme tutustumaan myös Utön majakkaan, tällä kertaa pienissä ryhmissä jopa linssistöön asti. Linssistö on tilan pienuuden ja arkuuden takia yleisölle auki vain harvoin, vaikka majakkaan muuten Utössä pääseekin tutustumaan heinäkuussa päivittäin ja muutenkin sopimuksesta.

Utön majakan linssistö

Utön majakan linssistö
Utön majakan linssistöä
Utön majakan lamput
Utön majakan lamput

Utön majakka on hiukan ehkä yllättäen myös kirkko. Kirkko sijaitsee majakan kolmannessa kerroksessa, mutta nyttemmin saarella on myös uudempi rukoushuone, vuonna 1910 rakennettu Bönehuset, sillä saarella vielä tuolloin asuvien ikäihmisten alkoi olla vaikea nousta majakkakirkkoon jumalanpalvelusta kuulemaan edes kesäisin. Lisäksi majakkakirkko oli talvisin heille liian kylmä.

Majakkakirkko Utön majakka
Majakkakirkko Utön majakassa
Utö Bönehuset
Bönehuset Utössä

Näkymät myös majakalta merelle ovat hienot, mutta useimmat ovat majakan linssistön lumoissa – ja tulihan siitä otettua yksi, jos toinenkin vähän harvinaisempikin valokuva!

Utö

Luotsiaseman, majakan ja rukoushuoneen lisäksi Utön saarella on koulu, jossa viimeksi päättyneenä lukuvuotena oli 6 oppilasta, kauppa, jonka ainakin kaikki saarella vierailevat veneilijät hyvin tuntevat, ja nykyisin myös armeijalta vapautuneissa tiloissa hotelli ravintoloineen (Utö Havshotel).

Utö Utö Utö Handel

Utö yksityiskohtia
Yksityiskohtia Nauvosta. Neulepusero Ljusan.

Hotellin lisäksi majoitusta saarella tarjoaa myös Utön puuhanaisen Hanna Kovasen Hannas Horisont. Hannalla on myös pieni kahvila ja sen yhteydessä pieni myymälä, jossa on kaikkea Utö-aiheista kaunista ja kivaa. Meillekin, jotka vuosi vuodelta olemme yhä tarkempia sen suhteen mitä matkoilta kotiimme kuljetamme, tarttui mukaan tuore  Outi Sarjakosken ja Jorma Tenovuon kirja (linkki Jorman blogiin, jossa ohje kirjan tilaamiseen suoraan häneltä), joka kertoo elämästä saarella monesta näkökulmasta. He onnistuivat ensin vuokraamaan itselleen talon saaren parhaalta paikalta 10 kuukaudeksi vuodessa, kesä- ja heinäkuuta lukuunottamatta, ja sittemmin ostamaan talon itselleen, joten eläköitymisen myötä heistä tuli utölaisia – ja mikä sen parempi paikka lintuharrastajalle ja -kuvaajalle.

Tenovuon kirja Utö

Tall Ship Races Turussa

Tall Ship Races -alukset saapuvat tänä vuonna Turkuun jo alkuviikosta alkaen. Laivojen kulkureittiä voi seurata Tall Ship Races -sivuston reittikartalta ja luotsaustilannetta  Finnpilotin-sivulta. Aluksien tietoja voit katsoa vaikka alueen fyysisen webin avulla. Tapahtuman avajaiset ovat Varvintorilla torstaina 20.7. klo 14.
Osana avajaisten ohjelmaa on myös ilmavoimien ylilento Hawk-suihkuharjoitushävittäjillä.

Sunnuntaina 23.7. alukset lähtevät Turusta. Parade of Sails on nähtävissä Airistolla iltapäivällä n. klo 14:30 alkaen. Tänä vuonna tämä Suomen juhlavuoden suurimmaksi yleisötapahtumaksi luonnehdittu tapahtuma ei mahtunut kesäohjelmaamme, mutta vuosina 1996 ja 2003 olemme nähneet purjealukset Turussa.
Näiden vuosien lisäksi suuret purjelaivat vierailivat Turussa 2009, joten nyt ne ovat siellä neljättä kertaa. Lisäksi kesällä 2011 pitkälti samat laivat (ja me) vierailivat Turussa The Culture 2011 Tall Ships Regatan tiimoilta.

Kilpailulähtö kohti Liettuan Klaipedaa tapahtuu maanantaina 24.7. klo 14 Utön edustalta 10 meripeninkulmaa etelään olevalta lähtölinjalta, mutta siinä missä Airistolla on luultavasti tänäkin vuonna runsaasti saattajia, niin Utön edustalla purjelaivoilla on jo kunnolla tilaa!

Tall Ship Race 2009 Parade of Sails Airistolla
Ilmakuva Parade of Sailsistä Airistolla 2009 (kuva: Jasmin Linke)
Nauvo Suomi 100

Nauvo – uutta ja nostalgiaa

Jos meille, monta vuotta Saaristomerellä purjeveneellä liikkuneille, tarjoutuu tilaisuus retkeen Nauvoon ja Utöhön, emme sano ei – onhan Nauvo yksi Saaristomeren helmistä ja vielä sellainen, joka on helposti myös autolla saavutettavissa.

Luotsauspalveluja tarjoava Finnpilot ja Tall Ship Races Turku tarjosivat kesäkuun lopulla lehdistölle tilaisuuden tutustua niin luotsaustoimintaan, Utön saareen kuin Tall Ship Race -kuvioihin päiväretkellä Pärnaisista, Nauvossa, Utöhön.
Bloggaajatkin kelpuutetaan, ainakin jos aihe on sopiva ja tilaisuuten mahtuu, lehdistöksi, joten lähdimme innolla mukaan mekin.

Vaikka päiväretkestä olikin kyse, niin matkaa Espoosta Nauvoon ja vielä edelleen Pärnaisiin, josta lähdimme luotsikuttereilla kohti Utötä, kertyy sen verran (211 km), että päätimme jää Nauvoon yöksi.

Sähkölautta

Ensimmäinen uutuus matkalla Nauvoon oli sähkölautta Elektra Paraisten ja Nauvon välillä. Hybridilautta (sähkökatkoihin on varauduttu dieseligeneraattoreilla) on aikaisempia lauttoja suurempi ja kuulemma käyttövarmempi. Jos meikäläinen välillä syyllistyy söpöilyyn kukkakuvien muodossa, niin sähkölautta kiinnosti Lassea kovasti!

Elektra Nauvo-Parainen lautta

Elektra Nauvo-Parainen lautta
Elektran latauspistoke on tuossa valkoisessa tornissa vasemmalla
– aika iso pistorasia!

Elektra Nauvo-Parainen lautta

Köpmans

Uutta Nauvossa meille edusti Köpmansin kahvila-ravintola, jonka neljässä huoneessa voi myös yöpyä. Kahvila tuli nimenä tutuksi meille jo venemessujen aikaan, kun valokuvaaja Pekka Lehtonen kertoi, että hänen lintuvalokuviaan on alkukesästä esillä täällä.

Köpmans Nauvo
Huomaa meriharakka kuvan vasemmassa laidassa 🙂

Köpmans Nauvo

Hotel Strandbo

Syömisen ja asumisen osalta valitsimme illalla Nauvossa kuitenkin tutut vaihtoehdot, eli Hotel Strandbon ja L’Escale -ravintolan. Hotel Strandbo ei ole veneettömälle ehkä halvin vaihtoehto Nauvossa yöpymiseen, mutta entisille veneilijöille ainakin se oikein vaihtoehto, sillä olet aivan venesataman äärellä.

Hotel Strando Nauvo
Huoneemme (1) seinän tapetti oli mielenkiintoinen.
Kuva taitaa olla Uudesta Seelannista Koekohen rannalta.

Hotel Strando Nauvo

Strandbon aamiainen oli ihan riittävä, joskaan mitään erityisiä herkkuja tai makuelämyksiä ei ollut tarjolla. Ja ainakin meille, niin kesän roadtripeillä kotimaassa kuin kaupunkilomilla Euroopassa, hiukan niukempi aamiainen täydennettynä pistäytymisellä jossain kivassa kahvilassa muutaman tunnin päästä sopii paremmin kuin ylenpalttinen aamiaisbuffet.

Alkuillasta olisi kuitenkin ollut tarjolla vaikka mansikoita ja shamppanjaa ja hiukan viileässä illassa jo loppuillasta tyhjentynyt terassikin viittaisi siihen, että juhlava ilta onnistuu täällä hienosti!

Hotel Strando Nauvo Hotel Strando Nauvo Hotel Strando Nauvo Hotel Strando Nauvo

Strandcafe Nauvo
Nauvossa kiva kahvila voisi olla vaikka rannan Strandcafe

Satama ja tori

Nauvossa kiertelimme tietysti hiukan satamassa, jossa tuoksui savustettu kala ja myös torilla, josta ostimme kotiin saaristoperunoita, porkkanoita, sipuleja ja tietysti saaristoleipää. Olisimme myös ostaneet saaristosiideriä, mutta vaikka juoman alkoholipitoisuus on minimaalinen (1,2 %) ei torin kahvilan nuori tyttö uskaltanut myydä sitä meille mukaan! Mutta saattaa olla, että saamme tässä vielä jonain päivänä laatikollisen saaristosiideriä kotiinkuljetettuna, kiitos Tove Bornemannsin.

Nauvon satama Nagu Hamn Börjes Fisk Nauvo Börjes Fisk NauvoSaaristosiideri Bornemanns

Torilla näimme myös lasimosaiikkisen meriharakan, mutta järki voitti – vaikka kotonamme jo useampikin meriharakka-aiheinen taulu tai pieni veistos onkin, niin lasimosaiikille ei taitaisi sittenkään löytyä luontevaa paikka kevyesti hakemallakaan!

Nauvon tori meriharakka

Nauvosta voit lukea lisää – ja katsoa vielä enemmän Nauvon satamaan painottuvia kuvia – Tuula’s Life -blogin jutussa Minilomalla Nauvossa.

Utö

Utön upeisiin maisemiin ja erityisesti sen majakkaan, jossa pääsimme käymään aina ylhäällä linssihuoneessa asti palaamme blogissa vähän myöhemmin, sillä nyt kutsuvat jo muut majakat!

Samoin palaamme luotsaukseen, josta toki Finnpilotin järjestämällä retkellä ja Pärnaisista Utöhön luotsikutterilla matkatessamme opimme todella paljon.

(Hotel Strandbossa yöyimme pressihintaan. Huoneen normaali hinta on 125 euroa sisältäen aamiaiset.)

Insinööri Pettersson ja oikeat Suomen majakat

Purjehdusvuosinamme tapasimme kevään ensimmäisellä reissulla Nauvon suuntaan   ”tervehtiä” Insinööri Petterssonin loistoa: yksi talvi oli taas takana ja merellä kaikki hyvin ja ennallaan.

Insinööri Pettersson
By Vellari (Own work) [CC BY 3.0], via Wikimedia Commons – omat kuvamme tästä loistosta olivat sen verran vanhoja ja vinoja, että päädyin tähän kuvaan.

Insinööri Pettersson ei ole majakka vaan loisto, vaikka se loistoksi komea onkin, mutta alkavan kesän kunniaksi tässä yhteenveto retkistämme Suomen majakoille.

Bengtskärissä kävimme aikanaan purjehdusseuran retkellä, ei kuitenkaan purjeveneillä vaan laivalla Kasnäsistä (sinne toki tulimme purjehtien). Bengtskäriinhän ei kovin luotettavasti ja helposti voi purjeveneellä rantautua.

Bengtskär

Gustaf Dalénin Kihdillä olemme nähneet purjeveneestä monta kertaa, ja näkemistä lähemmäshän ei tuota pientä majakkaa pääsekään.

Gustavsvärninkin olemme, tietysti, ohittaneet, viimeksi matkalla Russarön saarelle, mutta emme ole siellä käyneet – pääseeköhän sinne edes muuten kuin Majakkaseuran jäsenenä.

Gustavsvärn

Harmaja ja Helsinki kuuluivat tietysti Tallinnaan suuntautuneiden purjehdusten etappimajakoihin. Harmajalta palasimme yhtenä kesänä takaisin Suomenlinnaan, kun olimme sittenkin arvioineet väärin tuulen voimakkuuden tai tarkemmin ottaen edellisen päivän myrskyn vielä jälkeensä jättämän aallokon. Mutta seuraavana päivänä uusi yritys ja pääsimmehän me sitten sinne Tallinnaankin.

Isokarilla sen sijaan kävimme omalla veneellä samoin Utössä, useammankin kerran.

Isokari (ja veljeni)

Utö

Märketillekään ei omalla veneellä pääse noin vaan, joten kävimme siellä Eckeröstä käsin järjestetyllä retkellä.

Märket

Russarön avautuessa yleisölle varasimme paikat yhdelle sen kesän retkistä sinne, mutta sinä kesänä suunnitelmamme hiukan yllättäen muuttuivat, mutta tuli seuraava vuosi ja seuraava kesä ja pääsimme lopulta Russaröllekin.

Russarö

Suomenlinnan majakkaa emme useimmilla Suomenlinnaan tekemillämme retkillä majakkana edes havainnoinneet, mutta muutama kesä sitten yritimme kuvata Suomenlinnan kirkkoa myös majakkana.

Suomenlinna

Söderskärillä olemme myös käyneet mukavalla kesäretkellä ihan vaan Kauppatorin rannasta.

Söderskär

Tämän kesän saariretkemme suuntautuu vasta yleisölle avautuneelle Örön saarelle, mutta siellä ei majakkaa ole.

Suomen majakoista olisi mukava käydä vielä joskus ainakin Tankarin majakalla Kokkolassa. Rauman ja Porin suunnalla voisi myös samalla lähiseuturetkellä katsastaa niin Kallon, Kylmäpihlajan kuin Säpin majakat. Ehkä jonain päivänä …

Oletko Sinä käynyt vielä jollain muualla majakalla, jota voisit meille suositella?