3 majakan kesäretki

Kylmäpihlaja Kallo Säppi feature

Jo keväällä kiersimme päiväretkellä Läntisen Suomenlahden majakoita, mutta ei ne tämän kesän majakat jääneet Rönnskäriin, Kallbådaniin, Jussaröhön, Sundharuniin ja Längdeniin. Heinäkuussa vuorossa olivat Kylmäpihlaja, Kallo ja Säppi.

Poroholmasta Kylmäpihlajaan

Melkein heti viime kesän majakkaretkemme jälkeen satuin lukemaan Tyyliä metsästämässä -blogin jutun yöstä Kylmäpihlajan majakassa.

Jäin melkein harmittelemaan, ettemme sisällyttäneet Kylmäpihlajaa jo viime kesän retkeemme, mutta toisaalta sille kertyi riittävästi pituutta muutenkin. Eikä Kylmäpihlajassa luultavasti ei ihan ex tempore olisi ollut tilaakaan.

Mutta tänä vuonna varasin hyvissä ajoin huoneen majakasta ja muistin jopa varata lauttaliput muutama viikko ennen lähtöämme, joten nyt!

Poroholma Rauma Poroholma Rauma

Kylmäpihlajalle lähdetään Poroholmasta. Myös ennakkoon tilatut lauttaliput pitää lunastaa Poroholman leirintäalueen respasta muistaakseni viimeistään varttia ennen lähtöä. Lauttaliput ainakin kesäviikonloppuisin kannattanee todella varata etukäteen, sillä lautat voivat olla täysiä. Tripadvisorista luin yhden jutun, jossa pariskunta ei ollut mahtunut päivän viimeiseen lauttaan, mutta oli sitten onnistunut ostamaan joltain yksityiseltä venekyydin saarelle. Ehkä sellaisen varaan ei saarelle pääsyä kannata kuitenkaan jättää.

M/V Linnea Kylmäpihlajalle
M/V Linnean kannella matkalla Kylmäpihlajaan
Kylmäpihlaja Kallo Säppi - Kylmäpihlaja
Saapuminen Kylmäpihlajaan – tämä taitaakin olla paras kuvakulma majakkaan

Kylmäpihlajan majakkahotelli

Itseasiassa Kylmäpihlajan majakkahotelli voisi minusta sisällyttää huoneen hintaan venekuljetukset, sillä tuskin kovin monet saarelle omalla veneellä tulevat sitten kuitenkaan majoittuisivat hotellissa. Samalla tulisi oikeampi kuva majoituksen hinnasta, sillä lauttamatka on kuitenkin pakollinen. Yö majakan yläkerroksen huoneissa maksaa 175 euroa, mutta oikeastaan majoitus maksaa kahdelta hengeltä lauttamatkoineen 231 euroa.

Huoneiden hinta vaihtelee hiukan sijainnin mukaan, edullisimmin asuu alimmissa kerroksissa ja eniten joutuu maksamaan huipulla olevasta sviitistä, tuo 6. kerroksen huoneemme oli siltä väliltä. Missään huoneista, ei sviitissäkään, ei ole omia pesutiloja vaan ne on sijoitettu aina 1 per kerros siten, että joka toisessa kerroksessa on yhteiskäyttöön tarkoitettu wc, joka toisessa on suihku. Jos toisen kerran olisin menossa Kylmäpihlajalla pyytäisin huoneen parittomasta kerroksesta, joten mahdollinen öinen matka wc:hen olisi lyhyt. Toisaalta jos matkassa olisi vielä meitäkin vanhempia ihmisiä, niin valitsisin ehkä huoneen vähän matalammalta: majakassahan ei tietenkään ole hissiä, joten ne portaat joutuu kiipeämään aika monta kertaa …

Majakalle kannattaa lähteä kevyin kantamuksin. Matkaa venesatamasta majakalle on jonkin verran ja polku on sen verran kapea, ettei tarjolla olevilla maitokärryilläkään ihan koko matkasta selviä. Ja sitten ne portaat …

Kylmäpihlajan majakkahotelli Kylmäpihlajan majakkahotelli Kylmäpihlajan majakkahotelli Kylmäpihlajan majakkahotelli

Mutta urputus sikseen, hieno kokemus Kylmäpihlajan majakkahotelli oli. Pidimme näköalasta aavalle merelle, mutta myös siitä, että huoneen melko kovaan hintaan oli sentään sisällytetty pientä luksusta, kuten vesipullot, pieni kuohuviinipullo ja kylpytakit ja tohvelit ajatellen käytävässä olevia wc- ja suihkutiloja.

Hotellin alakerrassa on ravintola, joten siinä missä Säppiin on lähdettävä eväiden kanssa, Kylmäpihlajalle ei välttämättä tarvitse ottaa mukaan mitään. Me söimme illalla paikan ilmeisen legendaarisen leivän sisällä tarjotun lohikeiton ja puosun burgerin kasvispihvillä ja vuohenjuustolla. Maittavia valintoja molemmat. Omaa oluttakin löytyy, kuten myös omaa suklaata! Huoneen hintaan kuulunut aamiainen oli myös ihan riittävä, joskaan se ei erityisiä maininnan arvoisia kohokohtia sisältänyt.

Lohikeitto KylmäpihlajaVuohenjuustohampurilainen Kylmäpihlaja

Kylmäpihlajan saari

Itse saari ei ole suuruudella pilattu ja osa siitä on varattu tiiroille, jotka pitävätkin aggressiivisesti kiinni reviiristään. Näihin rohkeita hyökkäyksiä tekeviin tiiroihin tutustuimme ensimmäisen kerran Huippuvuorilla, jossa tiira-aluella kehotettiin kulkemaan pitkän sauvan tai sateenvarjon kera, jotta päälaki säästyisi mahdolliselta nokkaisulta.

Kylmäpihlaja tiirat Kylmäpihlaja tiiratKylmäpihlajaKylmäpihlajaKylmäpihlaja

Entisinä purjehtijoina meidän askeleemme veivät jokaisella retkellä lopuksi suojaisaan venesatamaan, jossa tällä kertaa tuntui olevan paljon ruotsalaisia veneitä.
Mutta niinhän se tapaa kesällä olla: suomalaiset purjehtivat Ruotsiin (tai kuten veljeni tänä kesänä, aina Kööpenhaminaan asti) siinä missä ruotsalaiset tulevat Suomeen.

Rannalla olisi myös ollut tarjolla pieni yksityissauna ja siihen kuuluva palju, mutta jätimme väliin, kuten majakan alakerran yleisenkin saunan: yhden yön retkellä vähempikin peseminen riittää meille.

Kylmäpihlaja Kylmäpihlaja Kylmäpihlaja Kylmäpihlaja

Alueella on myös pieni kahvila/matkamuistomyymälä ja sen yhteydessä iso terassi istuskella ilta-auringossa. Levottomina sieluina kiertelimme kuitenkin mieluummin saarta päätyen sitten lopulta ylhäällä majakkarakennuksessa olevalle terassille katsomaan auringonlaskua.

Kylmäpihlaja

Aamulla auringon noustessa huoneestamme näkyi paitsi jo aikaisin aamulla merelle suunnanneita purjeveneitä myös läheinen Satkarin pooki. Matkaa sinne on “vaan” 3,5 km, mutta kyllä se vähän pitemmällekin objektiiville oman haasteensa antoi!

Satkar pooki

Kylmäpihlajan majakalla ovat tietysti käyneet muutkin kuin Veera ja me, esimerkiksi  Live Now Dream Later -blogia kirjoittava Saana, jonka jutun voit lukea täältä. Saana viipyikin majakalla pitempään, joten jutussa on enemmän yksityiskohtia mm. saaren florasta ja faunasta.

Kallo

Kallosta tietoja etsiessäni olin jo lukenut, että majakka on ollut huonossa kunnossa, joten olin henkisesti jo etukäteen valmistautunut siihen, ettemme majakkaa kunnolla näe. Kallon majakalle pääsee kuitenkin autolla perille, ei poikkeaminen sinne ollut iso juttu, joten kävimme katsastamassa majakan nykytilan.

Ja remontissahan se oli, huputettuna, mutta toisaalta tilanne on siis toiveikas: luultavasti vielä tänä kesänä hupun alta paljastuu entistä ehompi Kallon majakka.

Kylmäpihlaja Kallo Säppi: Kallo

Myöhemmin Säpissä saattoi puuceessa vieraillessaan ihailla huputtamatonta Kallon majakkaa:

Kallo

Ja toki Kallon majakkaa ympäröivät rantakalliot ovat myös aina yhden lauantaiaamun arvoisia, kuten saman tien varressa olevat Yyterin rannat. Yyterissä oli avattu uusi ravintola ihan rannalle, mutta päädyimme sittenkin lounaalle hotellin ravintolaan, jossa lounasbuffetin hinta-laatusuhde oli sen verran huono, ettei siellä ollut jonoa, toisin kuin rantaravintolassa.  (Buffet maksoi 20 euroa per nuppi ja ruoka oli keskitasoisen työpaikkaruokalan tasoa.)

Kallon kallioilla nautimme kahvilakioski Kallon Valosta ostamamme juomat ja huomasimme myöhemmin joutuneemme keskelle Suomen vanhimman pursiseuran eli  Segelföringen i Björneborgin, BSF:n ja kahvilayrittäjän välistä kiistaa. Valitsin Facebookissa Kallon majakasta julkaisemani kuvan paikaksi kahvilan, johon ravintolayrittäjä sitten pikimmiten kommentoi, ettei heillä ole mitään tekemistä majakan kanssa, vaikka 20 metrin etäisyydellä siitä toimivatkin!

Kallon majakka

Kallon varmasti kohta taas puhtaan valkeana hohtavaa majakkaa palaamme ihailemaan uudelleen sitten seuraavalla Porin reissullamme  – eiköhän sellainen taas muutaman vuoden sisään onnistuta kehittämään!

Säppi

Porin Scandicissa (pidin!) yövytyn yön jälkeen jatkoimme sunnuntai-aamuna matkaa Luvialle, tarkemmin ottaen Laitakarin Satamaan. Päiväretkiä Säpin majakalle tehdään vain sunnuntaisin ja vain heinäkuussa.

Luvia Laitakari

Säppi M/S Sympaatin lähtölaituri
Harhailimme hetken Laitakarissa, mutta löysimme kuitenkin ajoissa tälle laiturille, josta M/S Sympaatti ainakin kesällä 2018 lähti

M/S Sympaatilla matka Säppiin kestää melkein kaksi tuntia suuntaansa ja Säpin saarella ollaan kolme tuntia, joten päiväretki on tosiaan päiväretki (klo 11 – 18). Mutta mikäs sen paremmin sopii helteiseen heinäkuun sunnuntaihin kuin päivä merellä ja ulkomeren saarella.

M/S SympaattiSäppi kartta

Säpin rannat tarjosivat heti vertaansa vailla olevia kesämaisemia jo Kruununmöjan satamassa. Säppiin voisi tehdä retken vaikkei saarella majakkaa olisikaan!

Säppi LuviaSäppiSäppi

Säpin majakka

Mutta toki siirryimme hetimmiten majakan pihapiiriin ja reippaina kävelijöinä ohitimme luontoa vieläkin enemmän ihailemaan pysähtyneet lapsiperheet ja ehdimme ensimmäisten joukossa nousemaan majakkaan.
Kapean majakan kierreportaisiin, jotka päättyvät hyvin pieneen tilaan majakan valon ympärillä päästetään kerrallaan vaan 6 ihmistä, mutta toki iltapäivän mittaan kaikilla halukkailla oli mahdollisuus nousta nuo vähän laskutavasta riippuen 135 – 145 porrasta.

Kylmäpihlaja Kallo Säppi - Säppi Säppi majakka Säppi majakka

Säppi majakka
Säppi majakka

Majakan lisäksi vierailimme radiohuoneessa, jonka hauskin nähtävyys oli täytetyn Joni-muflonin pää. Säpin saarellahan ruokailee kesäisin muflon-lampaita, mutta useimmat vierailijat eivät näitä arkoja eläimiä koskaan laitumella näe. Tälläkään kertaa kukaan ei tunnustanut mufloneja elävänä nähneensä. Saarella myös laiduntavan ylämaan karjan edustajan joku oli kuulemma nähnytkin.

Säppi muflon

Jonin lisäksi myös Alfred-muflon on jäänyt elämään saarelle vielä kuolemansa jälkeenkin. Majakalta vielä vanhalle luotsituvalla n. 1,5 km:n mittainen polku, joka kantaa Alfredin nimeä. Metsästysseuralle vuokrattu luotsitupa ei ehkä ole varsinainen arkkitehtuurin helmi, mutta polku kannattaa kiertää luotsitupaa ympäröiviltä kallioilta avautuvien näköalojen takia. Saaren muflonit ovat muuten samaisen metsästysseuran omaisuutta.

Säppi Alfredin polku Säppi Alfredin polku Säppi Alfredin polku

Majakan pihapiirissä on mahdollisuus grillata mukana tuomiaan eväitä ja tietysti syödä niitä grillaamattakin. Metsäpalovaaran takia tällä kertaa saaren ainoa tulentekopaikka oli vanhan navetan perustuksilla majakan pihalla oleva .Sateisempana kesänä Metsähallituksen myös muualle rannoille tuomia grillauspaikkoja voi käyttää.

Omat eväät, grillattavat tai kylmänä syötävät, ovatkin Säpin retkellä pakollisia, sillä saarella ei ole kahvilaa tai kioskia. Me tyydyimme voileipiin, hedelmiin ja aika moneen vesipulloon ja mehutetraan ja ja söimme lämpimän aterian (?) vasta paluumatkalla Huittisten Hesburgerissa.

Luvia Ihana
Paluumatkalla Säpistä näimme Luvialta veneretkiä tekevän Kaljaasi Ihanan.
M/S Sympaatti ei ole näin ihana, mutta ihan kelvollinen vesibussityyppinen alus.

Retkestä Säppiin ovat kirjoittaneet myös Duunireissaaja ja Live Now Dream Later -matkablogit.  Kummassakin jutussa on myös laajempi katsaus Säpin majakan historiaan, joten jos se kiinnostaa, niin klikkaa auki kumpi vaan tai vaikka molemmat.

22 majakkaa

Tällä hetkellä majakkasaldomme on siis 19 + 3 eli 22 majakkaa.
Kuten edellisessä majakkayhteenvedossamme  jo totesin seuraavina vuorossa voisivat olla Norrskär ja Utgrynnan, nekin Svedjehamnista kuten Valassaaret ja Ulkokalla Kalajoelta. Kokkolan lähellä sijaitsevaa jo käytöstä poistettua Harrbådanin majakkaa voisi ilmeisesti myös käydä ihan autolla katsomassa, joten miksi ei – Kokkola on aina hyvä idea.

Juuri nyt tosin tuntuu vähän siltä, että ensi kesänä suuntaamme vaihteeksi vaikka Itämeren saarille Suomen maanteiden sijaan, mutta eivätköhän nuo majakat odota vaikka kesään 2020.

 

(Jutun otsikkokuvan majakkakortit tarttuivat mukaan Kylmäpihlajalta. Ilmeisesti niitä voi myös tilata A La Carte -verkkokaupasta. Majakkabongareille fiksu hankinta!)

Artikkelin avainsanoja
, , , , ,

11 kommenttia

  • Kiitoksia linkeistä! 🙂 Teillä on ollut ihanan toimelias ja antoisa länsirannikko-turnee. Täytyy tunnustaa, että multa on itseltäni koko Kallo vielä käymättä. Ilmeisesti ei ihan lähipäivinä ainakaan kannata Kallo-retkelle lähteä. Säppi-retki saisi totta puhuen olla vähän pidempi, sen verran paljon ihmeteltävää silläkin saarella riittäisi. Luvialla asustelevat kaverit on sinne monta kertaa yrittänyt mennä, mutta liian kova merenkäynti on aina estänyt Säppiin saakka pääsyn, eli ihan itsestäänselvyytenä ei Säppi-retkiä voi heinäkuussakaan pitää.

    Säpissä on käsittääkseni ollut vuosikaudet tarkoituksena syventää Säpin satamaa (tai vaihtaa vierasvenelaiturin paikkaa) niin, että perille pääsisi isomman syväyksen paatilla, Kaljaasi Ihana mukaan lukien (Ihanastakin löytyy muuten juttua blogista: https://www.livenowdreamlater.net/fi/2016/06/07/kaljaasi-ihana/ ), mutta rahoituksen takia tämäkin hanke taitaa kuulua ikuisuusprojekteihin. Toivottavasti siitäkin tulisi joku päivä totta, sen verran upea kesäkohde Säppi on.

    • Ai niin, piti vielä kysyä kävittekö Laitakarissa Paat Pubissa? Se on varmaan koko Suomen söpöin kuppila, pakko sanoa. Siitäkin on pitänyt vinkata blogissa, mutta muistin koko asian taas tämän jutun myötä.

    • Kiitos Saana! Meille riitti kyllä hyvin kolmekin tuntia Säpissä, ehkä osittain siksi, että kun asuimme edellisen yön hotellissa, niin eväämme olivat vähän niukat 🙂
      Hyvä kun muistutit tuosta merenkäynnistä – monet näistä majakkaretkistähän todella ovat luonnon armoilla, eli meille nyt vaan taas kerran sattui hyvä tuuri kun niin matkalla Kylmäpihlajaan kuin Säppiin oli lähes tyyni keli. Samoin meillä oli aikoinaan onnea Märketin suhteen: yksi mahdollinen ilta yrittää retkeä ja se onnistui!

      Laitakarissa meillä oli aamulla haasteita löytää oikea laituri – olimme siellä lähempänä mattojenpesupaikkaa, kuten muutama muukin ja vielä siellä olevassa kahvilassa joku kesätyöntekijä (?) arveli, että kyllä se laiva varmaan tästä lähtee. No ei lähtenyt, vaan lähti juurikin tuon pubin edestä, onneksi näimme sitten sinne muodostuvan jonon ja ehdimme vaihtaa laituria ja ehdimme mukaan retkelle. Paluumatkalla taas jatkoimme hetimmiten matkaa, kun olimme päättäneet ajaa vielä samana iltana takaisin Espooseen. Tiukkahan tuo aikataulu oli, mutta sopi aikataulultaan meille hyvin juuri tuollaisena.

  • Käväisimme Säpissä juuri viime viikolla ja sonnilauma tukki koko polun joten kyllä niitä löytyy. Meilläkin oli hieno sää, eihän sinne muuten kannata lähteäkään. Kylmäpihlajakin on tuttu, kirjoitin siitä viime kesänä, mutta Kallossa en ole käynyt. Käyn varmaankin joskus kun remontti loppuu onhan se tässä lähellä.

    • Kiitos Terhi! Hienoa, että näitte sonnilaumankin – ja niinhän se taitaa olla, että Säppi on sentään sen verran kaukana, ettei siitä oikein ole huonon sään retkeksi. Toisin kuin Pentala Espoossa, jossa kävimme sadepäivänä, mutta sinne venematkaa onkin lyhimmillään vaan 20 minuuttia ja osa näkemisestä ja kokemisesta sisätiloissa.

  • Majakat ovatkin tosi kiinnostavia matkakohteita. Olen miettinyt joskus itsekin, pitäisikö niitä ihan keräillä, mutta en ole ryhtynyt vielä tuumasta toimeen. Olemme reissaamassa ensi viikolla Raumalle ja Kylmäpihlaja on ollut pohdinnoissa. Mietimme vaan sopiiko se retkikohteeksi ihan pienten lasten kanssa, vai pitäisikö odottaa muutama vuosi, niin että nuorempikin osaa kävellä eikä mukana tarvitse raahata vaunuja.

  • Kiitos Martina! Vastaaminen on jäänyt vähän reissussa, mutta tuohon kysymykseeni pienistä lapsista, niin taitaa olla aika vähän lapsille mitään sopivaa tuolla saarella, etenkin kun iso osa siitä on varattu tiiroille. Eikä polutkaan taida rattailla olla ihan helpoimmasta päästä.

  • Mielenkiintoisia kohteita, näistä Kylmäpihlaja kiinnostaa eniten. Olisi järkevä ainakin kaupata majoitusta suoraan myös kuljetuksilla eli sisältyisi yhteen varaukseen koko hoito. Majakoissa on tunnelmaa, itse en ole yöpynyt kuin Bentskärissä.

    • Kiitos Rami! Majakoissa yöpymisessä on kyllä oma hohtonsa. Minusta toistaiseksi ihanin on ollut yö Sälgrundissa – ei ylellistä, mutta ah niin tunnelmallista.

  • Nämä majakkakohteet kiinnostavat! Olemme kiertäneet paljon majakoita kotona Kaliforniassa, ja jos olisi enemmän aikaa, niin varmaan kävisimme myös täällä Suomessa majakoilla.

    En kyllä sanoisi, että Harbådan majakassa Kokkolassa on juurikaan nähtävää, se on aika rujo ja maalaamatonkin. Sehän on ollut hylättynä niin kauan kuin jaksan muistaa. Nuoruudessani tunsin jonkun jolla oli sinne avain ja menimme joskus yöllä sinne sisälle käymään. Harbådasta on kaupungissa monta kummitustarinaa, joten siellä käyminen pimeässä oli tietysti aika jännittävää.

    • Kiitos Paula kommentista – ja erityisesti Harbådanin tiedoista. Täytyy tsekata sitä sitten tarkemmin jos sille suunnalle jonain kesänä päädymme.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.