Olimme Zagrebissa 3 päivää (itse asiassa 4, mutta se neljäs kului Plitvicessä). Kolme päivää riitti jo hienoiseen kotiutumiseenkin ja muutamaan retkeen vanhan kaupungin ulkopuolellekin.
Indigo Centar
Olimme varanneet huoneen Indigo Centar -nimisestä huoneistosta – juuri sellaisesta pahamaineisesta asunnosta, joka on otettu pois tavallisten kaupunkilaisten käytöstä turistien hyväksi. Vuokrasimme huoneen Booking.comin kautta, mutta mahdollisesti samainen huone on tarjolla AirBnB:ssäkin. Meidän lisäksemme samassa asunnossa asui ehkä 4 muuta henkilöä tai pariskuntaa ja jaoimme pienen yhteisen tilan, jossa oli kahvinkeitin, vedenkeitin ja leivänpaahdin.
Huone sijaitsi melko lähellä rautatieasemaa – ja Zagrebin ykköshotellia, Hotel Esplanadia, mutta myös ihan kohtuullisella kävelyetäisyydellä vanhasta kaupungista. Lähestöllä oli ruokakauppa (Spar) ja vielä lähempänä mm. leipäkauppa, joka oli auki aikaisesta aamusta iltamyöhään. Jonain aamuna kävimmekin hakemassa tuoreen patongit ja croissantit sieltä aamiaiselle ja jonain toisena päivänä poikkesimme sinne kahville/teelle ennen ”kotiin” menoa.
Kasvitieteellinen puutarha
Asuntomme edessä oli pieni puisto (Petra Svacica), jonka koristeena oli komeampi pissaava poika kuin Brysselissä ja kulman takana Zagrebin kasvitieteellinen puutarha. Lauantaina oli, ensimmäistä kertaa 10 päivän Balkanin matkamme aikana, ensimmäinen pilvinen päivä, mutta emme antaneet sen haitata vaan lähdimme katsastamaan puutarhan. Mm. Butchartin, Keukenhofin ja Inverewen jälkeen olemmekin vitsailleet ryhtyvämme puutarhaturisteiksi, joten miksi ei.
Puutarha ei ollut suuren suuri ja Zagrebinkin kesä oli jo kääntynyt syksyksi, mutta ihan mukava sitä oli kuitenkin kierrellä. Puutarha sijaitsee ihan ratapihan vieressä ja puutarha taitaakin olla hyvä tapa käyttää alue, joka ehkä ei olisi ihan parhaimmillaan asuinkäytössä. Eivät ne kukat sittenkään taida pienestä junamelusta häiriintyä.
Puutarhan mielenkiintoisin kohde oli mielestäni tiukasti aidattu Wollemia Nobilis ”kuusi”. Hiukan asiaa opiskeltuamme (aitauksen vieressä oli hyvä tietotaulu) ymmärsimme miksi tämä vasta 1994 Australiassa löydetty laji, joka on hyvin uhanalaisten kasvien listalla, oli tiukasti aidattu. Olisiko tämä puu täällä Zagrebissa osa kasvin suojeluohjelmaa samaan tapaan kuin uhanalaisia eläinlajeja pidetään eläintarhoissa niiden säilymisen varmistamiseksi.
Jos Sinulla on vähänkin ylimääräistä aikaa, niin harkitsepa puutarhavierailua – se ei edes maksa mitään.
Aurinkokunta
Muutama kesä sitten kiersimme pyörällä pääkaupunkiseudun aurinkokunnan ja kun Secret Zagrebin Iva näytti meille kaupunkikierroksemme aluksi Venuksen, niin myöhemmin kaupungilla liikkuessamme ajattelimme, että etsitään nyt pari muutakin planeettaa tässäkin kaupungissa. Aurinkoon olimmekin törmänneet heti ensimmäisen Zagrebin päivämme ensimmäisen lounaspaikkamme, Bulldogin, nurkalla. Maps.me -sovellus näytti osaavan neuvoa tien planeetoille, kunhan vaan osasi niiden nimet englanniksi ja niinpä sitten yhtenä iltapäivänä seikkailimme auringosta Merkuriukseen ja Maahan asti. Mars oli jo senhetkisestä olinpaikastamme liian kaukana ja jättiläisplaneetoista viimeiset jossain kaukana esikaupunkialueilla, joten tyydyimme näihin kolmeen planeettaan. Iva taisi myös mainita, että Pluto oli jossain vaiheessa jo poistettu, kun sitä ei pidettykään planeettana, mutta nyttemmin se taitaa taas ollakin planeetta.
Tiesithän, että Suomessakin pääkaupunkiseudulla voi kiertää aurinkokunnan? Me teimme sen muutama vuosi sitten.
Elämää Zagrebin puistoalueella
Rautatieaseman ja keskustan välisellä alueella on sarja puistoja, joita muutama museo (Art Pavilion ja Croatian Academy of Science and Arts) erottavat hienoisesti toisistaan. Puistoissa tai sen liepeillä oli usein jotain ohjelmaa: Burger Festival tarjosi ruokaa ja kevyttä musiikkia ja kadulle nostettu flyygeli klassista musiikkia. Rautatieaseman alitse vie tunneli Zagrebin uudemmalla puolelle, mutta emme päässeet sillä puolella tunnelin toisessa päässä olevaa McDonaldsia pitemmälle.
Lauantai-illan fiiliksiä Zagrebissa vielä lyhyen videon muodossa:
Kuolema zagrebilaisittain
Kävimme myös Mirogojn hautausmaalla. Ihan siinä määrin kuin Pere Lachaise tai Hietaniemi Mirogoj ei meitä sytyttänyt, sillä emme tunnistaneet ainakaan kevyellä vilkaisulla yhtäkään tänne haudattua kroatialaista kuuluisuutta, mutta olipahan kuitenkin ihanan rauhallinen kohde keskustan jossain määrin kuitenkin paikallisten turistien kansoittamien kujien jälkeen.
Opimme myös käyttämään julkista liikennettä: bussilippu maksaa 4 kunaa ja on voimassa 30 minuuttia, kunhan sen ostaa kioskista. Jos sen ostaa bussista, niin se maksaa 15 kunaa, mutta on toisaalta voimassa 90 minuuttia. Jos aikoo matkustaa jonnekin vähän syrjemmälle, kuten vaikka Mirogojhin, niin kannattaa ostaa siitä keskustan kioskista samalla kertaa myös paluulippu! Bussit mm. Mirogojhin lähtevät katedraalin edestä (katedraalin puolelta katua), jossa myös on kioski, josta liput voi ostaa.
