Ghana oli matkamme ensimmäinen pettymys. Tai ei niinkään Ghana vaan matkaohjelmamme, jossa Ghanan osuus oli lopulta typistynyt vain vuorokauden vierailuksi maassa.
Keväällä matkaa varatessamme Ghanan osalta oli tarkoitus viettää päivä pääkaupungissa Accrassa ja käydä sen lisäksi yhden yön vierailulla Kumasissa, runsaan 200 kilometrin päässä Accrasta. Kysyimme tuolloin mahdollisuutta jäädä Kumasin vierailun sijaan Accraan – 200 kilometriä afrikkalaisilla teillä on nimittäin aika monta tuntia bussissa – ja saimme vastauksen, että Accraan valittu hotelli on sen verran kallis, että se tulee yhtä kalliiksi kuin retki Kumasiin. No, tarkkaan ottaen emme sitä kysyneet, mutta asia jäi tältä osin auki. Joulukuun versiossa matkaohjelmastamme näimme sitten, että Kumasin retki oli jätetty ohjelmasta pois koko ryhmältä ja korvattu kahden päivän rantalomalla Norsunluurannikon Assinie Mafiassa!
Ryhmämme keskuudessa ihmettelimme tätä vielä Togosta Ghanaan lähtiessämme, sillä 11 hengen ryhmästämme ilmeisesti vain me olimme ilmaisseet haluavamme jättää Kumasin väliin, mutta se oli kuulemma jätetty pois, koska ”niin monet” olivat halunneet jättää sen väliin. Miinuspiste Aventuralle valehtelemisesta tässä kohtaa.
Omalta osaltamme olisimme, jos meiltä sitä olisi kysytty, voineet vaikka maksaa vähän lisää lisäöistä Labadi Beach -hotellissa. Ja tehdä rantatietä pitkin ilmeisesti vähän kevyemmin toteutettavissa olevan päiväretken Kultarannikon linnoituksille.
Vielä tylsemmäksi muutoksen tekee se, että Ghanan viisumi oli yksi matkamme työläimmistä ja kalleimmista viisumeista ja matkaohjelman muuttumisen myötä emme sitä olisi ilmeisesti edes tarvinneet, sillä transit-viisumin olisi saanut edullisesti rajalta!
Mutta näimme me kuitenkin hiukan Ghanaa ja Accraa, joten urputukset sikseen ja Ghanaan!
Togosta Ghanaan
Siirryimme Togosta Ghanaan bussilla. Maarajan ylitys oli monivaiheinen: ulos Togosta, keltakuumerokotustodistusten tarkistus ja sisään Ghanaan. Rokotustodistusjono eteni aika hitaasti ja matkanjohtajallemme tehtiin suora ehdotus lahjonnasta: rahalla tämä voisi sujua nopeammin. Mutta mikäs meillä siinä oli jonottaessa, vettä matkassa ja jono sentään varjossa.
W. E. B. Du Bois
Accrassa aloitimme kaupunkikierroksella. W. E. B. Du Bois oli minulle entuudestaan tuntematon suuruus, mutta vierailu kotimuseossa tutustutti meidätkin hiukan mieheen. Hän oli ensimmäinen afrikkalaistaustainen henkilö, joka suoritti tohtorintutkinnon Harvardissa (1895) ja 1900-luvun alun tunnetuin ihmisoikeustaistelija Yhdysvalloissa.
Myöhemmin hän asettui Ghanaan ja pyrki edistämään panafrikkalaista ajatustapaa etsien arvoja Afrikan historiasta ja afrikkalaisten yhteisistä kokemuksista orjuutta, rasismia ja kolonialismia vastaan.
Kotimuseossa ehkä voimallisimmin nousi esille Encyclopaedia Africana, Du Boisin kokoama kokonainen kirjasarja, joka vetää vertoja kuuluisalle Encyclopaedia Britannicalle. Kirjasarja kuvaa Afrikan historiaa, kulttuureja ja sosiaalisia instituutioita liittyen afrikkalaisiin niin vanhalla mantereella kuin Yhdysvalloissa. Hetkeksi jäin myös pohtimaan, että jos Du Bois olisi elänyt tällä vuosikymmenellä, niin ehkä kirjasarjan sijaan tekstit olisikin julkaistu blogissa – tai tarinat kerrottu Youtube-videoina – mutta ennen Googlea tietohan haettiin juuri tietosanakirjoista.
Black Star -aukio
Miljoonakaupungin (4 miljoonaa asukasta?) liikenteessä puikkelehtien seuraava pysähdyksemme oli suuri ja nyt arkipäivänä autio Black Star -aukio. Kuulemma maailman kolmanneksi suurin aukio Tiananmeren ja Punaisen torin jälkeen.
Aukio tunnetaan myös itsenäisyyden aukiona. Ghanan itsenäisyydenpäivän paraatit pidetään täällä aina maaliskuun 6. päivänä. Aukion reunalla on myös iso jalkapallostadium.
Hassu sattuma, että näin tulimme käyneeksi vuoden sisään kaikilla näistä aukioista: Mongolian matkamme yhteydessä Tiananmeren aukiolla, Moskovassa jalkapallokisojen aikaan käydessämme Punaisella torilla ja nyt tällä autiolla Black Star -aukiolla.
Mikähän mahtaisi olla maailman neljänneksi suurin aukio?
Kwame Nkrumah
Vielä yhden pysähdyksen verran Ghanan historiaa. Black Star -aukion lähellä onn myös Kwame Nkrumahin mausoleumi ja muistopuisto. Tunnustan hänenkin osaltaan, ettei ollut omista historian opinnoistani ihan tuttu kaveri, mutta ilmeisen merkittävä henkilö niin Ghanan itsenäistymisprosessissa ja sen myötä monen muunkin afrikkalaisen maan itsenäistymisessä. Ghana itsenäistyi Saharan eteläpuolisista valtioista ensimmäisenä vuonna 1957 ja sen jälkeen muutaman vuoden kuluessa monet muut valtiot seurasivat sen esimerkkiä 1960-luvulla.
Kwame Nkrumah oli Ghanan ensimmäinen pääministeri ja presidentti. Sittemmin hänet syrjäytettiin vallasta ja hän päätyi lopulta Guinean kunniapresidentiksi. Nyttemmin hänen hautansa on kuitenkin siirretty tänne.
Labadi Beach -hotelli
Lyhyen kaupunkikierroksen jälkeen olikin jo aika siirtyä hotellille. Hotellille, joka oli niin hieno ja kallis, että sen takia olimme Accrassa vain yhden vuorokauden!
Ja olihan se hieno, tyylikäs ja toimiva. Beninin ja Togon hotelleissa vesi suihkuissa oli ollut useimmiten vaan haaleaa, ei kuumaa, mutta täällä pääsi ihan niin kuumaan suihkuun kuin halusi! Hotelli oli myös näkyvästi hyvin vartioitu, niin kadun kuin rannan puolelta.
Aamulla olisi ollut mahdollista palata Accraan ja vierailla vaikka isolla käsityötorilla, mutta tyydyimme tutustumaan elämään valkoisella hiekkarannalla. Täällä elämää olikin hiukan enemmän: Ghanan tulevat jalkapallotoivot harjoittelivat aamuauringossa ja kalastajat virittelivät verkkojaan. Innokkaimmat kauppiaatkin lähestyivät meitä, kohteliaasti, eivät mitenkään päällekäyvästi.
Hotellin rajatun ranta-alueen läheisyys vartijoineen saattoi toki vaikuttaa asiaan.
Ghanan linnoitukset
Kumasin olimme osaltamme päättäneet jättää väliin jo ennen matkaa, mutta hiukan lähempänä Accraa sijaitsevia linnoituksia kuten Elmina tai Gold Coast olisimme mielellään käyneet katsomassa. Emme myöskään olisi panneet pahaksemme Jamestownin majakan näkemistä.
Tältä osin samoihin aikoihin Guineanlahtea kiertänyt Arial Travel -matkatoimiston ryhmä näki kunnolla Ghanaa toisin kuin me. Tälle matkalle osallistuneen SNMatkakuvaajan jutussa Linnasta linnaan Ghanan Kultarannikolla pääset halutessasi näihin maisemiin.
Paluu Ghanaan?
Kovin kevyeksi jääneen Ghanan vierailumme jälkeen en pitäisi täysin mahdottomana sitä, että jos joskus vielä suuntaamme Länsi-Afrikkaan ja Accra, kuitenkin tietynlaisena lentohubina tuolla suunnalla, osuisi reitillemme, että viettäisimme siinä yhteydessä vielä muutaman ”lisäpäivän” Ghanassa. Aika näyttää …
Ghanasta julkaisimme tuoreeltaan pienen jutun ja nipun päivän kuvia, vähän enemmänkin kuin tässä blogijutussa, Facebook-sivujemme puolella, jos vaikka haluaisit katsoa vähän lisääkin Ghanaa.
Seurasimme myös teidän matkanne etenemistä ja kiinnitimme huomiota Ghanan osuuden lyhyyteen. Kannattaa kyllä käydä joku toinen kerta.
Meidän Arial-matkamme suurin pettymys liittyi Beninin ohjelmaan. Ghanalainen paikallisopas ei tuntenut voodoo-festivaalin ohjelmaa ja niin meiltä jäi näkemättä ja kokematta suurin osa pääjuhlasta. Myös Villa Karossa käyntimme oli turhan lyhyt aikataulullisista syistä. Muuten kyllä koettavaa ja kuvattavaa riitti.
Tuo keltakuumerokotustodistuksen kysyminen oli varsin vaihtelevaa. Tulimme Ghanaan lentäen eikä ainakaan meiltä kysytty todistusta lainkaan, osa ryhmästä kertoi sitä vilauttaneensa. Ghanasta Togoon siirryttäessä passijonossa seisoessamme vilkaisi toinen virkailija todistuksiamme, Beniniin siirryttäessä ei ainakaan meiltä kysytty sitä ollenkaan. Tiukin oli kontrolli siirryttäessä Nigeriaan, jolloin todistusta kysyttiin vielä tietarkastuspisteilläkin.
Kiitos Sakari! Teidänkään matkanne ei siis ihan kokonaan mennyt kuin Strömsössä … mutta tuo ongelma Beninissä menee ehkä sittenkin enemmän kategoriaan ”This is Africa” afrikkalaisen oppaan osaamattomuuden takia. Meillä päätös Ghanan osuuden jäämisestä näin lyhyeksi tehtiin sen sijaan ihan Suomessa.
Olimme myös todella pettyneitä Ghanan osuuden lyhyyteen. Olisimme käyneet mielellämme niin Kumasissa kuin linnoituksilla ja majakallakin.
Kiitos Pirkko! Tai edes jommassa kummassa kohteessa jos molemmat eivät sentään muutamaan päivään olisi mahtuneet. Pitänee teidänkin siis toivoa, että Accra osuisi vielä jonkun tulevan Afrikan matkanne lentoreitille :-)
Olen FB:ssä seurannut Afrikan matkaanne ja ohjelma on ollut -näin sohvalaisen silmin- hengästyttävä. Varmasti kiinnostavaa ja vaihtelevan onnistunuttakin.
Kiitos kommentistasi! Ihan kaikki ei mennyt nappiin, mutta kyllä kaikista reissumme kohteista jonkinlainen käsitys syntyi. Välillä edettiin nopeasti, mutta välillä oli myös rantapäiviä, melkein liikaakin!
Olin kymmenisen vuotta sitten Ghanassa pari viikkoa, ghanasyntyinen ystävämme oppaana. Mahtava maa, Kumasista ajoimme vielä pohjoiseen päin ja kohti kyliä, joissa ei oltu valkoisia obroneita nähty. Nukuimme savimajassa ja söimme paikallisten kanssa lähes koko matkan. Ja muuten bussimatka Kumasista Accraan sujui mukavasti ilmastoidulla bussilla. Suosittelen siis lämpimästi teille paluuta Ghanaan.
Kiitos kaima! Kamerunissa ajoimme Doualasta Yaoundéen bussilla n. 250 kilometrin matkan ja vaikka bussi olikin ilmastoitu sielläkin, niin kieltämättä 6 tunnin reissu suuntaansa oli vähän puuduttava. Tätä pelkäsimme etukäteen Kumasinkin osalta – tuo Kamerunin osuushan sitten tuli vähän puskasta, kun emme päässeet Gaboniin.
Harmillista, että Ghanassa vietetty aika typistyi. Ryhmämatkoilla on aina tämä ”vaara” olemassa, että ohjelmaan tulee vielä viime tipassa muutoksia. Mulla oli Tansanian matkalla myös kaikenlaista säätöä, joka osittain johtui siitä että paikallinen matka-agentti oli sössinyt asioita ja osa johtui heistä riippumattomista tilanteista. Keniassa sattui noin kuukautta ennen meidän matkaa terrori-isku ja sen johdosta moni siirsi Kenian safarimatkat Tansanian puolelle. Tämä taas johti siihen, että meidän ryhmä hajotettiin kolmeen eri hotelliin, kun hotellit oli ylibookattu. Se nyt ei sinällään ollut vaarallista, varsinkin kun omalle kohdalle ”arpaonni” osui hienoon safarilodgeen ja muilla oli vaatimattomammat oltavat.
Kiitos Merja! Terrori-iskuista ja vallankaappausyrityksistä – siis ulkoisista seikoista – johtuvat muutokset ovat ymmärrettäviä ja järkevähän/pakkohan niihin on reagoida. Jos Ghanan osuutemme typistymiseen oli oikeasti syynä se, että valittu hotelli Accrassa oli kallis verrattuna rantahotelliin Norsunluurannikon Assinie-Mafiassa, niin se ei minusta oikein ole pakottava syy.
Onpa harmi, että Ghanan osuus typistyi noin lyhyeksi. Maata olisi varmasti nähnyt mielellään paljon laajemmin!
Kiitos kommentistasi! Maassa tosiaan olisi riittänyt muutakin nähtävää kuin pari patsasta/aukiota Accrassa :-)
Harmillista, että Ghanan osuutenne jäi niin lyhyeksi, koska viisumi on kallis ja hakuprosessi hankalampi kuin moneen muuhun maahan. Ikävää myös, että luottamuksenne matkanjärjestäjään meni. Accrassa kaikki tuntui olevan aika hintavaa. Maksoin todella kalliisti todella ankeasta hostellista. Ghanassa on varmasti paljon mielenkiintoista nähtävää, mutta en usko sinne palaavani. Minulla on vielä niin paljon näkemättä muualla.
Kiitos kommentistasi! Tuskin mekään varta vasten Ghanaan lähdemme, mutta jos läntiseen Afrikkaan muualle mennessämme lennot sattuisivat sopivasti Accran kautta, niin saattaisimme viivähtää siellä muutaman päivän. Ehkä viisumikuviokin joskus vielä helpottuu ja Ghanakin siirtyy netistä haettaviin viisumeihin.
Tylsää, ettei homma mennyt toiveiden mukaan – mutta myös hyvä, että kirjoitit aiheesta rehellisesti, palaute menee varmasti perille myös tätä kautta. Hengästyttävä ja henkeäsalpaava tuo teidän Afrikan-kiertueenne monella tapaa!
Kiitos kommentistasi! Tapana on, kirjoittaa rehellisesti :-) Toki kerroimme mielipiteemme suoraan myös matkanjärjestäjälle, mutta selvästikin liian myöhään (kun asiasta ei meille aikaisemmin kerrottu), kun emme saaneet enää aikaiseksi muutosta aikatauluun.
Harmi, ettei Aventura tässä kohtaa aivan onnistunut – varsinkin, kun viisumit olivat niin kalliit ja hankalat. Muuten matkanne on vaikuttanut hyvin onnistuneelta. Itseltäni Afrikka on aika lailla kokonaan näkemättä, mutta luulen, että länsiosien sijaan aloittaisimme idän vähän ”helpommista” kohteista.
Kiitos Katja! Helpoimmat osat Afrikkaa lienevät Etelä-Afrikka, Tansania ja Kenia ja tietysti Marokko. Niistä on hyvä aloittaa.
Nyt vasta tuli luettua kunnolla tämä Ghanan-pistäytymisenne. Oudot perustelut Aventuralla. Olin Accrassa joulukuussa 2008, ja asuin silloin Novotelissa. Sen nykyinen nimi näkyy olevan Accra City Hotel. Se oli siisti, uima-allas oli iso ja kiva ja sijainti keskeinen. Varmasti olisi kelvannut seuramatkalaisille, eikä se ollut mitenkään kallis. Että hotellia vaihtamalla olisi saanut ohjelman huomattavasti paremmaksi.
Accrassa riitti nähtävää, ja kävin Cape Coastissakin. Siellä oli noita linnoituksia ja alkeellinen hotelli, jonka kukko herätti joskus, no, kukonlaulun aikaan. Palasin taksilla Accraan, auto tietysti hajosi vähän ennen kaupunkiin saapumista. Muihin Ghanan-muistoihin kuuluvat presidentinvaalit – pahviset äänestyskopit kadunkulmissa, eläintunnukset äänestyslipukkeissa lukutaidottomia varten ja suosikkikandidaattinsa tunnusväreihin itsensä kokovartalomaalanneet innokkaat kannattajat.
Viisumia ei tuolloin tarvinnut ollenkaan, eli helppo oli lähteä. Palaamista en ole kuitenkaan harkinnut.
Kiitos Daniel! Kuten juttuunkin, reippaasti, kirjoitin, niin tältä osin Aventura ei saanut pisteitä, ei meiltä, eikä monelta samalla matkalla olleelta kanssamatkustajaltakaan. Jotain kuitenkin Aventuralla lienee Ghanaa vastaan, sillä tämänkin vuoden matkat tuolle suunnalle ovat Ghanan osalta niukkoja, siinä missä vaikka piskuiseen Togoonkin käytetään enemmän aikaa. Ehkäpä mekään emme tuonne kuitenkaan palaa – vaikka never say never …