Nigaraguan pääkaupunki on tietysti Managua, mutta kävimme myös Leonissa, joka Granadan ohella on yksi Nigaraguan entisistä pääkaupungeista. Granada on nyttemmin useimpien Nicaraguassa vierailevien kohteena kuvankauniin kaupunkikuvan myötä, mutta kannattaa myös poiketa Leonissa.
Leon oli maan pääkaupunki jo siirtomaa-ajalla, joten maan itsenäistyessä Leonista tuli sen pääkaupunki. Osa maan asukkaista kannatti kuitenkin Granadaa ja lopulta pääkaupunki oli välillä Leonissa, välillä Granadassa. Lopulta vuonna 1852 päädyttiin kompromissiin ja valittiin Managua uudeksi pääkaupungiksi.
Pari pysähdystä Managuassa
Managuassa poikkesimme vain päiväseltään matkalla Granadasta Leoniin.
Ehdimme kuitenkin pistäytymään Loma de Tiscapa -puiston näköalapaikalla, josta toiseen suuntaan aukeaa näköalat järvelle ja toiseen suuntaan kaupungin alueella olevalle kraaterijärvelle. Managuassa törmää myös monen moneen vapaustaistelija Augusto Sandinon patsaaseen, joista kooltaan suurin on täällä, korkealla kaupungin yläpuolella.
Lisää Augusto Sandinon patsaita näimme vallankumousaukiolla, sinne ne sujuvasti ovat asettuneet vanhan katedraalin naapuriin.
Muuten emme varsinaisesti jalkautuneet Managuaan lainkaan, mutta se taisi kyllä lähinnä johtua siitä, että yritimme ehtiä Leoniin siten, että ehtisimme niin syödä siellä lounaan kuin nähdä Leoninkin keskustan päivänvalossa – ainakin juuri Managuassa pysyvästi perheineen asuva suomalaissyntyinen matkanjohtajamme vakuutti meille, ettei Managua ole mitenkään erityisen vaarallinen kaupunki.
Managuan lähellä sijaitsee Masaya tulivuori, joka purkautui viimeksi vuonna 2008. Tulivuoren kraatterin laavajärveä pääsee ilmeisesti melko helpostikin ihastelemaan, mutta tällä kertaa se ei kuitenkaan päivän ohjelmaamme kuulunut.
Seuraavalla kerralla sitten: vitsailimmekin Nicaraguassa asuvalla oppaallemme, että palaamme vielä joskus Nicaraguaan ja silloin käymme Masayalla ja yritämme ajoittaa matkamme siten, että olemme pääsiäisviikolla Antiguassa. Voi jäädä haaveeksi – mutta eihän sitä koskaan tiedä!
Leon
Leoniin asetuimme sentään yhdeksi yöksikin, sopivasti sanotaanko nyt vaikka kivenheiton päähän Leonin katedraalista ja vanhasta kaupungista. Nicaraguan toistaiseksi ainoat Unescon maailmanperintökohteet ovatkin juuri Leonin valtava valkoinen katedraali ja vanhan Leonin kaupungin rauniot, joita emme kuitenkaan käyneet katsomassa. Leonin katedraali on muuten Keski-Amerikan suurin laatuaan.
Leonin katedraalissa sen sijaan kävimme, jopa ihan kirkon oppaan kanssa, ja vaikka perusteelliset kirkkokierrokset ovatkin usein mielestäni vähän tylsiä, ainakin jos ne venyvät, niin tämä opas onnistui kyllä jossain määrin koukuttamaan yleisönsä kertomalla, kirkkoon piilotetuista silmistä ja miten monta niitä pitäisikään löytää onnellisuutensa varmistamiseksi.
No, me löysimme vain ne neljä, jotka opas auttoi meidät pienillä vinkeillään löytämään, mutta ehkä siinäkin on jo ihan riittävästi onnellisuutta!
Kävimme myös toisella Leonin vanhoista kirkoista, ehkä enemmän sinne vievän markkinakadun kuin kirkon takia, mutta kyllähän senkin kesti ulkopäin katsoa.
Keskusaukiolla oli illalla reilusti paikallista elämää, tarjolla oli niin kirkollisia kuin maallisiakin huveja, joita turistikin mielellään pitkästä päivästä huolimatta seuraili.
Hyvin nukutun yön jälkeen jatkoimme matkaa – edessä oli pitkä päivä ja pitkä ajomatka San Salvadoriin, El Salvadorin pääkaupunkiin.
Hotellin aamiaisella törmäsimme vielä yhteen nicaragualaiseen erikoisuuteen – tai kenties vain leonilaiseen erikoisuuteen: hotellimme ohitti pitkä letka poliisiautoja pillit soiden, siis aamulla ennen kahdeksaa. Hetken ehdimme miettimään, että mistä nyt on kyse, mutta kuulemma ne olivat kaikki vaan matkalla töihin ja kertoivat tällä tavalla kaupunkilaisille, että poliisit ovat hereillä!
Kiitos Pirkko, on ollut mukava katsella tuttuja maisemia niin San Juan del Surissa, Granadassa kuin Managuassakin. Tuo Managuan kirkkoaukio näytti ihan yhtä tyhjältä kuin minunkin siellä käydessäni. Ei ole elämä keskittynyt ”Senaatintorille” Managuassakaan.
Minulle Managua jäi mieleen vähän tylsänä, enkä usko, että mitään menetitte, vaikka olitte siellä niin vähän aikaa. Muutoin kyllä tuntuu siltä, että tuo kiertomatkan tahti on aikamoisen kiireinen. Olisitteko kaivanneet välipäiviä ohjelmaan?
Nyt odottelen tarkempaa postausta San Salvadorista. Jotenkin tuosta aiemmasta El Salvador -postauksesta jäi sellainen fiilis, että tuo voisi olla ”minun” maani Keski-Amerikassa.
Kiitos Daniel! Olihan meillä ”rantapäiviäkin” ainakin kerran viikossa, eli reipasta tahtia, mutta välillä vapaatakin. Ihan meille sopivaa :-)
San Salvadorissa olimme valitettavasti niin vähän aikaa, että katsotaan nyt, että kannattaako minun oikein palata siihen tätä juttua enempää.
Oliko Leon ihan viihtyisä kaupunki? Itselläni on ollut varsin negatiivinen mielikuva melkein kaikista Väli-Amerikan kaupungeista ehkä Granadaa lukuunottamatta.
Minusta Leonkin oli ihan viihtyisä. Ja oikeastaan elävämpi kuin Granada tätä nykyä, sillä Nicaraguaan tulevien turistien määrän lasku lienee näkynyt eniten siellä. Leon ei ole kait koskaan oikein perustanut niin paljoa turisteista, joten sen ”elävyys” on ihan omasta takaa.
Teitä senioribloggareita seuratessa on käynyt monta kertaa mielessä, että onneksi ainakin teoriassa on vielä ikävuosia reissata maailman eri turuilla ja toreilla. Itsellä, kun on valloittamatta Etelä-Amerikka kokonaan, ja Keski-Amerikkakin Meksikoa lukuun ottamatta. Olisi mukava kyllä reissata näissä maisemissa, sillä oppisi maapallosta taas enemmän. Nicaragua on itselle suuri tuntemattomuus, niin siksi oli mukava lueskella ja katsella kuvia siitä.
Kiitos Rami! Emmehän me oikeastaan edes aloittaneet kuin vasta muutama vuosikymmen sitten. Ei taida mennä paljon pieleen, jos sanoisin, että 140 maasta 100 on koettu ensimmäistä kertaa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana.
Etelä – Amerikka on paikka, minne mieli halaajaa kovin mutta esim turvallisuus hiukan jarruttaa. Toki kai ryhmä matkalla meno on turvallisempaa. Taitaakohan Peru olla turvallisimmasta päästä? Sinne vielä pitää ainakin päästä.
Kiitos Sari! En ole oloani kovin turvattomaksi tuntenut missään päin Etelä-Amerikkaa. Tosin oppailta/paikallisilta olemme kyllä saaneet vähän ohjeita sen suhteen, että tällä tai tuolla alueella ei kannata illalla liikkua ja olemme kahdestaan liikkeellä. Sama Perussa, jossa Cusco pienenä, turistisena kaupunkina, on ainakin helppo, mutta kävimme me Limassakin parilla alueella, päiväsaikaan kyllä.
Kovasti mietin, että sisällytänkö tulevaan Nicaraguan reissuuni myös Leonin ja tämän luettuani taidan sisällyttää. Jos ottaisin vaikka tavoitteeksi löytää Katedraalista viisi silmää:)
Kiitos Hannele! Leon oli kyllä kiva. Kaikkien silmien löytämisessä ilman opasta voi kyllä olla haasteellista :-)