Kävimme ensimmäisen kerran Panamassa 2006. Silloin Panama Cityssä asuneet ystävämme näyttivät meille uuden kotikaupunkinsa merkittävimpiä nähtävyyksiä: vanhan kaupungin (Casco Viejo), Panaman kanavan, pengertien (Causeway) ja poikkesimmepa silloinkin Gamboa Rainforest Resortissa.
13 vuodessa Panama City ja sen nähtävyydet olivat sentään jonkin verran muuttuneet. Vanhasta kaupungista oli tullut kaupunginosa, jossa turistikin voi liikkua ainakin valoisaan aikaan ongelmitta, kanava oli saanut toisenkin, leveämmän uoman vanhan rinnalle ja pengertie oli kasvanut leveyttä kanavan laajennustöiden maamassojen myötä. Kauan sitten kävimme Gamboassa vain lounaalla. Tällä kertaa yövyimmekin siellä ja kävimme tutustumassa kanavan eläimistöön ja sademetsän keskellä elävään Embera-heimoon.
Panama City
Runsas kymmenen vuotta ystävämme kyllä näyttivät meille vanhaa kaupunkiakin, mutta vain auton ikkunasta, todeten, että tämä ei ole kovin ”hyvää alueetta”.
Tällä kertaa asuimme Central-hotellissa Plaza de la Independencian laidalla ja kiertelimme alkuillasta, auringon jo laskettua lähikortteleita ja aamulla aukion laidoilla ennen kuin jatkoimme matkaa.
Kävimme Plaza de Francian aukiolla katsomassa niin kanavan rakentamisen yhteydessä kuolleille 22 000 työläiselle rakennetulla muistomerkillä ja ihailimme niemeltä aukevia näköaloja niin vanhaan kaupunkiin kuin Panama Cityn uuteen osaan ja sen lukuisiin pilvenpiirtäjiin.
Täältä oli myös ihan kohtuulliset näköalat Bridge of the Americas -sillalle.
Panaman kanavahan leikkaa tietysti maan kahteen osaan ja Panama Cityssä on kaksi isoa siltaa: Bridge of the Americas ja uudempi Centennial Bridge. Kanavan ylittää kolmaskin silta, Atlantic Bridge, kanavan Atlantin puoleisessa päässä Colonissa.
Panaman kanava
Turistien Panaman kanava on Mirafloresin suluilla. Vierailukeskuksessa on näköalatasanteita, joilta pääsee seuraamaan liikennettä kanavalla, tutustumaan museossa kanavan historiaan, ravintoloita ja kahviloita ja tietysti matkamuistomyymälä.
Mirafloresin vierailukeskuksessa kannattaa yrittää vierailla aamupäivällä, sillä aamulla yöllä kanavan suulla Tyynen meren puolella odottaneet laivat aloittavat matkansa kanavan läpi Gatun-järvelle ja edelleen Colonin sulkujen kautta Atlantille. Tämän tietysti tietävät lähes kaikki kanavalla vierailevat ja etenkin ylemmällä näköalatasanteella riittää ihmisiä. Alemmaltakin näkee – ja lisäksi sen kahvilasta saa jäätelöä!
Turisteille Mirafloresissa näkyvä osuus on kanavan ensimmäinen uoma, sama, jonka näimme vuonna 2006. Uusi, leveämpi uoma, näkyy vähän kauempana. Uutta kanavaa pitkin kulkevat isot laivat näyttävät jotenkin siltä, kuin ne liikkuisivat keskellä metsää tai peltoa vähän paikasta riippuen, sillä itse kanavaa ei etäältä erota, vain siinä kulkevat laivat. Kanavan laajennusprojektista päätettiin juuri tuolloin 2006 ja se toteutettiin vuosina 2007-2016. Laajennuksen myötä kanavan kapasiteetti kaksinkertaistui ja aikaisempaa suuremmat laivat voivat ajaa sulkujen läpi.
Laajennus ei ehtinyt ihan kanavan 100-vuotispäivään vuonna 2014, jonka yhteydessä minäkin kirjoitin siitä jutun kerraten myös hiukan kanavan historiaa:
Laajemmin kanavan historiasta voit halutessasi lukea vaikka Wikipediasta.
Kanavan ansiosta Panama on Keski-Amerikan valtioista varakkaimpia, mutta vauraus on täälläkin jakautunut kovin epätasaisesti. Kanavayhtiössä korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä työskentelevät ovat kansainvälisestikin arvioiden hyvin palkattuja, mutta muissa tehtävissä palkat ovat pienemmät.
Pengertien varrella
Kanavalta jatkoimme Panama Cityyn tutustumista ajamalla pengertietä (The Amador Causeway) aina Flamingo Islandille asti. Pengertielläkin kävimme jo 2006 vierailullamme, mutta kanavan laajennuksen myötä pengertiekin on laajentunut, sillä pengertie on pitkälti rakennettu kanavan rakentamisesta syntyneestä maa-aineksesta ja laajennusprojektin myötä sitä tuli paljon lisää.
Värikäs Panaman luontoa esittelevä Biomuseo oli myös uusi, mutta emme käyneet siellä, sillä olimmehan matkalla Bocas del Toroon, katsomaan Panaman luontoa luonnossa. Sen sijaan jatkoimme eteenpäin kaikkien muiden turistien tapaan kuvaamaan värikästä Panama-kylttiä ja haahuilemaan Centro Artesanaliin Panama-hattujen, käsitöiden ja verovapaan (?) alkoholin sekaan. Ostoksia ei kukaan tainnut matkamme ensimmäisenä päivänä vielä tehdä, mutta rakennuksen näköalatasanteelta on kivat näköalat uuteen Panama Cityyn.
Myöhemmin olen kyllä hiukan harmitellut sitä, että ostanut, vaikka tuolta, sellaista aitoa, rullattavaa, Ecuadorissa tehtyä valkoista panamahattua. Kreikasta aikaisemmin samana syksynä ostamani halpisversio on jo likaantunut ja muutenkin hiukan kärsinyt, eikä se taida kestää puhdistusta. Ehkäpä moisia olisi myynnissä Karibialla, jonne on tarkoitus palata seuraavan kerran maaliskuun alussa!
Keskustan kerrostaloista huomaa, että rahaa on ollut. Se on varsin harmillista, että usein kehitysmaissa varallisuus jakaantuu todella epätasaisesti.
Panaman Kanavan historia on varsin mielenkiintoinen. Sillä on tietysti ollut toisaalta valtava merkitys Panamalle, mutta samalla se vaikutti hyvin dramaattisesti myös esimerkiksi Valparaisoon, joka nykypäivänä on kuitenkin varsin hyvin toipunut.
Kiitos Mikko! Panama Cityssä merkittävä osa noiden kerrostalojen asunnoista saattaa olla myyty amerikkalaisille eläkeläisille tai kohta eläköityville ja talossa saattaa olla kerralla vaan pieni osa oikeasti asuttua. Tästä seuraa myös se, että näille alueille ei oikein muodostu elävää kaupunkia, sillä ihmisiä ei runsaasta asuntokannasta huolimatta ole paikalla elättämään kauppoja ja ravintoloita. Ainakin ensimmäisellä Panaman vierailullamme ystävämme kertoivat mitä kaikkia verohelpotuksia maa myöntää sinne asettuville amerikkalaisille moneksi vuodeksi, joten ei ihme, jos asuntoja on käynyt kaupaksi.
Kanavaa saimme hetken pohtia Keski-Amerikan kiertomatkallamme myös Nicaraguassa, sillä kanavahan olisi voinut päätyä Nicaraguaankin, jossa vielä nykyäänkin mietitään, että kannattaisiko Panaman kanavan rinnalle rakentaa Nicaraguan kanava.
Kiitos hienosta esittelystä. Minulle tämä maanosa on ihan tuntematon. Kiva päästä kurkistamaan miltä siellä näyttää!
Kiitos – mukavaa jos pidit nojatuolimatkasta!
Panama (ja Väli-Amerikka muutenkin) on kiinnostanut jo pidempään, joten tämä oli kiinnostavaa. Aikoinaan Kolumbiassa ollessani mietin Panamassa käyntiä, mutta ei vaikuttanut ihan yksinkertaiselta. En kyllä ollut mielikuvissani osannut kuvitella noin valtavasti pilvenpiirtäjiä sinne – tulee melkein Persianlahden öljyvaltiot mieleen.
Kiitos Taina! Iso osa noista pilvenpiirtäjistä taitaa olla amerikkalaisten amerikkalaisille rakentamia.
Kanava on kyllä varsin tehokkaasti kaupallistettu, tai oli ainakin vuonna 2010 kun kävin tuolla.
Pidin joskus oppikoulussa esitelmän Panaman kanavasta joten aihe on minulle erityisen läheinen.
Kiitos Terhi! Kaupallistettu myös turistien kannalta – laivaliikenteen osaltahan se taitaa vastata suurimmasta osasta Panaman bruttokansantuotetta.