Vietimme muutaman kesäisen päivän ystäviemme kanssa Hangossa. Helteet olivat jo hieman hellittäneet, mutta aurinko paistoi enimmäkseen täydeltä terältä – kuten kesä-Hangossa aina :-)
Teimme me toki Hangossa jotain muutakin kuin söimme, mutta toisen päivän illallisella laskimme jälkiruokaa odottaessamme, että monessako ravintolassakin olemme täällä näinä päivinä käyneet, joten tulkoon tämän kesän Hanko-juttu kirjoitettua ravintolakierroksen muotoon.
Neljän tuulen tupa
Mannerheim on ollut yksi tämän kesän teemoistamme. Jo toukokuussa kävimme Louhisaaren kartanossa ja sen innoittamana Mannerheim-museossa Helsingissä. Joten aikoinaan Mannerheimin omistama Neljän tuulen tupa oli oiva paikka aloittaa kesäinen Hangon vierailumme heti kaupunkiin saapuessamme – saisimmehan hotellihuoneet vasta vähän myöhemmin.
Hävittyään vuoden 1919 presidentinvaalit Mannerheim asettui Hankoon. Tarinan mukaan hän osti silloin Café Africana tunnetun kahvilan itselleen, koska paikka oli suosittu kieltolakia kiertävien keskuudessa ja humalaisten mekastus kantautui Mannerheimin viereisellä saarella sijainneelle huvilalle.
Mannerheim tapasi itsekin nauttia aamiaisensa, kahvia ja munavoileivän, kahvilassaan joka aamu tasan kello yhdeksän. Yleisölle kahvila avautui vasta tämän jälkeen.
Neljän tuulen tupa oli nimensä veroinen, ainakin tuulten osalta! Mutta eipä se haitannut leivoshyllyn kohdalla, etenkin kun tarjolla oli sattumalta (vai onkohan näitä aina Neljän tuulen tuvalla) Ellen Svinhufvud -leivoksia, jotka kuulemma olivatkin matkaystäviemme lemppareita. Me tyydyimme Key Lime Piehin, joka ei tainnut ihan vetää vertoja Ellen Svinhufvudille. Pitänee etsiä moinen tässä joskus jostain Espoon kahvilasta!
Neljän tuulen tuvassa vierailimme tätä ennen edellisen kerran (luultavasti) kesällä 2017.
Brasserie
Majoituimme, voisikohan jo sanoa tapamme mukaan, Regatta Spa -hotelliin. Emme olekaan tainneet Hangossa yöpyä muualla kuin tässä hotellissa tai omassa veneessä. Huoneet olimme varanneet jo pari kuukautta aiemmin, sillä ainakaan regattaviikolla, ei edes alkuviikosta, Hangossa ei ole helppo majoittua ex tempore. ”Kanta-asiakkuuden” lisäksi olimme valinneet Regatta Spa -hotellin kylpylän takia. Kylpyläänhän ei kesäkaudella myydä lippuja kuin majoittujille, talvikaudella se on auki kaikille halukkaille.
Ensimmäisen illan illallisen nautimme hotellin Brasserie-ravintolassa. Itse asiassa olimme jo huoneita varatessamme varanneet meille kolmen ruokalajin illallispaketit, mutta käytännössä päädyimme sitten valitsemaan listalta ihan muuta, mutta eipä tuo tuntunut ravintolaa haittaavan.
Seuraavana aamuna palasimme, tietysti, samaiseen ravintolaan, syödäksemme siellä aamiaisen, joka ei juurikaan jättänyt toivomisen varaa, eli jokaiselle löytyi jotain ja taisi jokaiselle löytyä joku ihan lempivaihtoehtokin. Yksi piti vihersmoothiesta, toinen tosi makeista ananaksista ja kolmas pannukakusta. Kesän kunniaksi talo tarjosi myös lasillisen kuohuviiniä aamiaisella.
Lasilliset proseccoa nautimmekin muuten jo edellisenä iltana, sillä syystä, joka meille ei nyt erityisesti ole aikaisemmillakaan kerroilla auennut, Regatta Spa -hotellissa on ”salaisia”, mahdollisesti vaihtuvia, etuja Audilla hotellille saapuville ja tällä kertaa valitsimme vaihtoehdoista illallisen alkudrinkeiksi lasilliset proseccoa! Huoneluokan korotus ei olisikaan onnistunut, sillä hotelli oli täynnä.
Hyvin nukutun yön ja melko tukevan aamiaisen jälkeen piti pitää hetken tauko ennen aamupäivän reippailua, eli uintiretkeä kylpylään. Regatta Spa -kylpylässä on 25 metrin allas, eli kuntouinti onnistuu täällä mainiosti.
Hangon Casino
Uintiretken jälkeen aloitimme päivän Hanko-kierroksen nousemalla Hangon punaiseen vesitorniin. Nousemalla ja nousemalla, sillä vesitorniin pääsee hissillä, ei tarvitse kiivetä rappusia. Idea vesitornissa käynnistä tuli ystäviltämme ja hyvä idea olikin: olemme käyneet Hangossa monta vuotta ja monen monta kertaa, mutta emme ole koskaan nousseet ylös torniin katsomaan Hankoa sieltä suunnasta.
Seuraava nähtävyys olikin sitten Hangon Casino. Casinolla on ainakin näin kesäisin tarjolla lounas seisovasta pöydästä, joten tutustuttuamme hiukan Casinon rantaan päädyimmekin tänne lounaalle. Lounas ei nyt ehkä ollut ihan gourmeeta, mutta olihan ympäristö ihan ikonista Hankoa. Lounas vaikutti myös olevan suosittu, sillä vaikka tilat ovat suuret, niin väkeä riitti lähes jokaiseen pöytään. Salaattipöytä ei ainakaan minulle osunut ihan kohdalleen, turhan monimutkaisia ja vähemmän kesäisiä, mutta hedelmävadeista poimitut viinirypäleet olivat hyviä, samoin kuin jälkiruuan virkaa toimittaneet pihlajanmarjakarkit :-)
Casinon rannalla näytti olevan erilaisia uimakoppeja ehkä ihan esittelymielessä, joten tutustuimme niihin. Tarkistimme myös Rakkauden polun lähtöpaikan ja kerroimme siitä – ja samaisella polulla jouluisin toteutetusta joulupolusta – ystävillemme, mutta suuntasimme polun sijaan Itäsatamaan.
Hangon Portti
Lounaan jälkeen emme varsinaisesti olleet ravintolan tarpeessa, mutta halusimme esitellä ystävillemme myös Itämeren porttia ja niinpä nousimme sinne vievään lauttaan ja astelimme perille päästyämme Suomen eteläisimpään ravintolaan ja Suomen eteläisimmälle terassille, eli Hangon Porttiin. Koronakeväänä kävelimme Tulliniemen luontopolun Suomen (mantereen) eteläisimpään (yleisölle avoimeen) pisteeseen, mutta nyt valitsimme urbaanimman vaihtoehdon, eli eteläisimmän ravintolan.
Hangon Portissakin on tullut muutama ateria nautittua, mutta tällä kertaa tyydyimme drinkkeihin. Prosecco/olut/Coca Cola riitti. Terassilla vierähtikin sitten tovi, kun edessämme aukeavalla ulapalla taitava leijasurffaaja surffasi siksakia edes takaisin nousten käännöksissä vielä upeasti ilmaan!
Hangon Vohveli
Mantereelle palatessamme totesimme, että heinäkuinen Itä-Satama on täynnä. Täynnä veneitä, mutta täynnä myös ihmisiä. Rannan tyylikkäiden pienten myyntikojujen lisäksi keskiviikkoiltapäivänä sataman oli vallannut iltatori ja tarjolla oli kaikkea kesähatuista metrilakuun, mutta myös Hangon vohveleita.
Elämämme ensimmäiset Hangon vohvelit olimme nauttineet jo keväällä Isossa Omenassa, eli Hangon vohveleita saa kyllä pääkaupunkiseudulla lähempääkin kuin Hangosta, mutta onhan niitä nyt nautittava Hangossakin. Eli, vohvelijonoon. Onneksi on kesä ja aurinko, useimmilla lomaa eikä kenelläkään kiire, joten ehtiihän sitä hetken viivähtää iltatorin laidalla istuskellen odotellen, että oman niminen vohveli valmistuu vohvelijonosta.
Bravas
Pieni iltapäivätauko ja vuorossa oli vielä iltaretki. Matkaystävämme ovat postikorttien ystäviä ja aloitimme iltaretken viemällä heidän jo eilen ostamansa ja nyt jo kirjoittamansa postikortit postilaatikkoon.
Postikorttien lisäksi mukaamme tarttui Hangon putiikkikadulta, jo ensimmäisenä iltana, myös pari mukia, lautasliinoja ja Hanko-aiheinen wettex ilahduttamaan syksyn siivouspäiviä. Erityinen maininta Foto Art Deco -myymälälle, josta ystävämme ostamien mukien lisäksi saimme monta hyvää tarinaa. Kuten vaikka, että kyltti Kahvi piristää aina on aikoinaan ollut muodossa Klubi piristää aina, mutta kun tupakan mainonta kiellettiin, niin pienillä muutoksilla valomainoksesta tulikin kahvimainos. Kuulimme myös miten valomainos piilotettiin miehityksen ajaksi ja niin se on säilynyt tähän päivään asti.
Illalliselle suuntasimme Hangon ravintolakadulle, joskaan kenelläkään meistä ei ollut enää kovin nälkä. Mutta pitihän harvemmin Hangossa käyneiden ystäviemme nähdä tämäkin osa Hankoa. Poikkesimme Origossa, mutta emme tällä kertaa innostuneet saaristolaispöydästä. Pysähdyimme hetkeksi Hangon makaronitehtaan eteen, mutta pastakaan ei innostanut.
Lopulta valitsimme Bravaksen ja tapakset. Tapasten osalta 4 tapaksen valikoima per 2 henkeä oli vielä ihan kohtuullinen iltapala päivänä, jolloin oli jo jonkin verran syöty, mutta sitten päädyimme tilaamaan jälkiruuaksi churroja ja siinä kohtaa kohtuullisuus lensi jo yli laidan! Yritin houkutella Lassea jakamaan kanssani 4 churron annoksen, mutta hän ei innostunut, joten yritimme sitten tilata 3 annosta. Tarjoilija kuitenkin totesi, että ei, emme saa tilata kolmea annosta, emme me niistä selviä! No ei sitten, kävisikö kaksi? Ja tosiaan, 8 isoa churroa, joista Lassekin sitten lopulta suostui syömään melkein yhden, oli kyllä jo melkein liikaa kolmelle aikuiselle!
Alan’s Cafe
Alan’s Cafe oli sekin ollut kevyesti suunnitelmissamme, mutta oikeasti missään välissä muiden tehtyjen valintojen lisäksi meillä ei enää ollut tilaa yhdellekään pullalle tai kakunpalalle. Ajattelimme kuitenkin poiketa ihan hotellimme vieressä olevassa kahvilassa lähtöaamuna, ajatuksena ostaa kahvilan jossain määrin kuuluisia pullia pussi mukaan kotiin vietäväksi, mutta sepä ei onnistunutkaan. Pullien paistaminen aloitetaan vasta kun kahvila aukeaa (kello 10), joten niitä olisi ollut tarjolla vasta n. 10:30. Emme jääneet odottamaan – matkaystävämme tyytyivät toscakakun paloihin, mutta minä olisin halunnut juuri pullaa, mutta ei nyt sitten tällä kertaa.
Hangosta Tammisaareen
Paluumatkalla poikkesimme vielä Tammisaaressa. Kahvilassakin, Carl de Mummassa Raatihuoneen torilla, mutta ei siitä sen enempää. Varsinainen syymme poiketa Tammisaaressa oli vierailla Villa Skeppetissä. Meille kerta oli jo toinen, mutta ystävillemme ensimmäinen. Eikä käynti meidänkään osalta mennyt yhtään hukkaan, sillä jo useampi vuosi sitten talossa vieraillessamme makuuhuone, vaatehuone ja kylpyhuone eivät vielä olleet auki yleisölle ja oikeastaan oli kyllä ihan kiva nähdä nekin. Alvar Aallon tasan kahdelle hengelle, eli Göran ja Christine Schildtille suunnittelema talohan on pieni, joten ilman näitä talosta jäi ehkä kolmasosa näkemättä.
Ensimmäiseltä vierailultamme kirjoitimme talosta tällaisen jutun:
Tammisaaren vierailustamme en tällä kertaa taida kirjoittaa erikseen blogijuttua, mutta päivän kuvia, myös Tammisaaresta, julkaisin tuoreeltaan Facebookissa.
Matkaystävämme Kari tiivisti tapansa mukaan reissumme runomuotoon:
Te tutuistuittekin Hangon ravintolatarjontaan varsin kattavasti. Meillä tulee usein käytyä matkalla ollessamme aamiaisen lisäksi ravintolassa vain kertaalleen päivää kohden. Kenties siitäkin syystä näistä suurin osa oli vielä kokeilematta.
Kiitos Mikko! Varsinaisia aterioita tässä kuitenkin oli vähemmän :-) – vaikka toki vaikka Hangon Portissa olisi voinut syödäkin, mutta kun tosiaan ihminen voi syödä vaan rajallisesti per vuorokausi! Nyt mukana oli myös tuo elementti, että olimme matkassa tuttavapariskunnan kanssa, jota kuitenkin oikeasti tapaamme vain harvakseltaan, joten senkin takia oli aina välillä kiva istahtaa ja jutella.
Tuli melkein ähky lukiessa, niin kattavasti olitte tutustunut ravintola/kahvilavalikoimaan. Meillä oli suunnitelmissa viime viikonlopulle reissu Hankoon, jolloin olisi kyllä tämä postaus tullut tarpeeseen. Valitettavasti tuli todettua se, että Hankoon ei noin ex tempore saa todellakaan majoitusta, joten ihan päiväretkelle en viitsinyt kaupunkiin lähteä (Tampereelta ajelee kolmisen tuntia suuntaansa). Pitää yrittää uudemman kerran pidemmällä varoitusajalla.
Kiitos Sandra! Kuten jo jollekin totesin, niin ihan kaikkialla emme kuitenkaan syöneet :-) Hanko ja heinäkuu vaatii kyllä melkein varauksen jo toukokuussa – etenkin kuin esimerkiksi Villa Maija on nyt remontissa.
Oi tämähän tuli kuin tilauksesta, juuri eilen googlettelin Hangon ravintoloita. Kiitos Pirkko siis herkullisista vinkeistä! Vohvelit kuulostaa hyvältä, nam.
Kiitos kommentistasi! Hangossa on kyllä, kunhan asiaan vähän paneutuu, ravintola- ja kahvilatarjontaa ihan kiitettävästi.
Ihania kohteita, tuo neljän tuulen tupa kiinnosti minua, on meinaan upealla paikalla. Me oltiin viime kesänä juhannus hangossa. Ei kyllä juuri ehditty Hankoa näkemään sen muutaman tunnin aikana mutta sen verran, että pitää mennä toistekin.
Kiitos Melissa! Hanko ei taida ihan parissa tunnissa aueta, eli suosittelen yöpymistä tai pariakin kaupungissa.
Pitääpä ens kerralla mennä käymään jossakin, tässä oli monta vinkkiä! Ainoastaan neljän tuulen tupa on tuttu. Hanko on itselle kuin toinen kotikaupunki, siellä on tullut vietettyä lapsuuden kesiä ja perheellämme on siellä kesäkoteja. Siksi tulee yleensä syötyä siellä ollessa vaan ”kämpillä” eikä ravintoloissa :D
Kiitos Elina! Noinhan se on, lähiseudun ravintolat ja kahvilat jäävät helposti ainakin sukulaisvierailuilla vähän katveeseen.
Hanko on kyllä hieno kesäkohde ja näemmä mahansakin saa täyteen – tai ainakin makeaa mahan täydeltä.
Mistähän tuo Audi-juttu oikein saa alkunsa, hotellin omistaja on kenties Audi-fani?
Kiitos Tanja! En tiedä selitystä tuolle Audille, mutta automerkit ovat jostain syystä läsnä Hangossa. Itämeren portissa komeilee Mersun logo siellä täällä, mutta emme tulleet tsekanneeksi, että saisiko Hangon Portin ravintolasta proseccot väittämällä, että Mersu on parkissa rannan puolella, kun sitä ei valitettavasti saanut satamalautalla luodolle :-)
Hanko on kieltämättä Suomen kesän ykköskohde. Itse olemme käyneet siellä melkein joka kesä vielä Suomessa asuessamme. Hyvin monipuolinen ja aurinkoinen kaupunki.
Näyttää siltä, että jokainen herkkusuukin pääsee herkuttelemaan siellä. Jokaiselle löytyy mieluisa ruokapaikka.
Kiitos Nadine! Hanko on meidänkin lähes vakio kesäkohteemme, joskin olemme kyllä käyneet siellä talvellakin – toimii myös silloin!
Ihanat kesäkuvat! Tuntuu että kaikki on tänä kesänä käynyt Hangossa! Itse en ole, vaikka sinne haaveilen pääseväni…
Kiitos Jasmin! Hanko on kyllä Suomen kesän klassikko!