Tuusulanjärvi – osat 3 ja 2

Villa Kokkonen feature

Ensimmäisen retkemme Tuusulanjärven lukuisiin historiallisesti arvokkaisiin kohteisiin teimme koronakesänä 2020.

Syksyinen retki Tuusulanjärven rannalle

Toisen kerran palasimme samoille seuduille loppukesästä 2021. Silloin vierailimme Ainolassa ja Aholassa, mutta en tullut koskaan kirjoittaneeksi niistä mitään blogiin, sillä taisimme olla hetimmiten sen jälkeen lähdössä Norjaan. Tuolloinkaan emme onnistuneet käymään Alvar Aallon säveltäjä Joonas Kokkoselle suunnittelemassa Villa Kokkosessa, joka viime vuosina on ollut avoinna vain harvoin ja lyhyitä aikoja kerrallaan. Viime lauantaina lopulta onnistuimme saamaan peruutuspaikan jopa opastetulle kierrokselle Villa Kokkoseen.

Villa Kokkonen on muuten, nyt syksyllä 2022, vielä auki kahtena lauantaina, eli 17. ja 24.9. Tätä kirjoittaessani 17.9. opastettu kierros on myyty loppuun, mutta kannattaa ilmoittautua jonoon, jonosta mekin saimme paikan 12.9. 24.9. kierrokselle on vielä tilaakin. Lisäksi samaisina lauantaina on mahdollisuus vierailla talossa omatoimisesti klo 13-14. Seuraavat mahdollisuudet sitten lienevät vasta toukokuussa 2023.

Villa Kokkonen

Villa Kokkonen, taiteilijan koti Tuusulanjärven rannalla, mutta ei kuitenkaan Tuusulanjärven taiteilijayhteisön kultakaudelta, oli säveltäjä Joonas Kokkosen koti.
Sen on suunnitellut Alvar Aalto ja puurakenteinen talo onkin yksi harvoista Alvar Aallon yksityiskäyttöön suunnittelemista rakennuksista.
En osaa luetella paljonko näitä on, mutta me olemme käyneet Tammisaaressa Villa Skeppetissä (kahdesti), Noormarkussa Villa Maireassa ja nyt tässä Villa Kokkosessa.

Pop-up -tyylisesti kesällä 2022 yleisölle auki olevan Villa Kokkosen opastettua kierrosta vetävä opas kertoo Joonas Kokkosen lähestyneen tuolloin jo isoa ja merkittävää Alvar Aallon arkkitehtitoimistoa pyynnöllä suunnitella hänelle talo ajatellen, että joku toimiston arkkitehdeistä tekisi sen. Alvar Aalto kuulemma vastasi pyyntöön, että jos Joonas Kokkonen haluaa talon, niin hän suunnittelee sen itse! Suunnitteluprosessi aloitettiin kävelemällä tontilla keskustellen säveltäjän työskentelytavoista. Joonas Kokkonen kertoi usein kiertävänsä flyygeliä ja silloin tällöin kuullostelevansa jotain nuottia osana sävellysprosessia. Tontilla vierailun jälkeen keskustelua jatkettiin Perhelän ravintolassa Järvenpäässä ja ensimmäinen hahmotelma talosta syntyi ravintolan kankaiseen pöytäliinaan, joka otettiin talteen. Villa Kokkonen muotoutui flyygelin ympärille.

Villa Kokkonen Tuusula
Kuvassa oikealla pöytäliina alkuperäisine piirroksineen ja vasemmalla siitä tehty selvennyskuva.

Talo aukeaa sisäpihalle

Villa Kokkonen aukeaa Aallolle tyypilliseen tapaan sisäpihalle, tässä tapauksessa viuhkamaisesti. Kadun puolella synkän tummassa talossa huomiota herättää lähinnä näyttävä valkoinen kaari, jonka Alvar Aalto kuulemma lisäsi julkisivuun loppuvaiheessa. Talon suurin huone, se flyygelin ympärille rakentunut musiikkihuone, täyttää kokonaan viuhkamaisen talon reunimmaisen osan ja huoneeseen mahtuu paitsi flyygeli myös takka ja iso sohvaryhmä. Seinien materiaali on valittu akustisten ominaisuuksien perusteella, samoin kattoon viritetty purjekangas. Musiikkihuone on erotettavissa raskailla ovilla muusta talosta, jotta Joonas Kokkonen saattoi halutessaan työskennellä häiriintymättä – ja muuta perhettä häiritsemättä.

Villa Kokkosen huoneista musiikkihuone, viereinen pienempi olohuone ja ruokasali ovat edelleen kalustettuja alkuperäisillä pääasiassa Aallon toimiston valitsemilla huonekaluilla ja valaisimilla. Päämakuuhuoneessa on nykyisin vain iso pöytä, jossa on lasilevyn alla nähtävissä huvilan syntyyn liittynyt pöytäliina. Kylpyhuoneeseenkin, ilmeisesti vähän oppaasta riippuen keittiöönkin, pääsee kurkistamaan, mutta niissä ei arkkitehtuuriltaan ole mitään erityisen vaikuttavaa. Keittiön takana olevassa siivessä sijaitsivat lastenhuoneet.

Sisustukseltaan talo vaikuttaa musiikkihuonetta lukuunottamatta askeettiselta – ehkä osittain siksi, ettei se enää ole kenenkään koti. Toisaalta kuulemma esimerkiksi seinillä nykyisin olevat taulut ovat siellä pitkälti Joonas Kokkosen kolmannen vaimon ansiosta, eli ehkä talo Aallon jäljiltä on tarkoituksellisen niukasti sisustettu.

Hirsisaunalle johtaa kaunis pergola, mutta sauna on kuulemma ollut vähällä käytöllä – lähinnä sitä on käytetty vierashuoneena.

Villa Kokkonen Tuusula

Villa Kokkonen Tuusula
Kokkonen oli mm. vapaamuurari ja Brahms-fani
Villa Kokkonen Tuusula
Erik Bruunin merikotka kankaalla – merikotka luonnollisessa koossaan. Takasta piti tulla aaltoileva vaan toisesta reunasta, mutta muurari päätti toisin ja toisin kuin Villa Skeppetissä Tammisaaressa Aalto ei purattanut sitä.

Villa Kokkonen Tuusula

Villa Kokkonen Tuusula
Katossa purjekangas akustiikan takia – ja lisää lintuaihetta. Kirjahyllyssä on vielä, aikakaudelle tyypilliseen tapaan, useita tietosanakirjasarjoja.
Villa Kokkonen Tuusula
Ruokasalissa tyypillistä Aaltoa: kattoikkuna, josta valaistus jatkuu vielä Villa Kokkoseen toteutettujen uniikkivalaisimien myötä.
Villa Kokkonen Tuusula
Aallon toimiston pääosin sisustamassa talossa on toki myös Aallon vakiovalaisimia
Villa Kokkonen Tuusula
Talo aukeaa pihan puolella viuhkamaisesti
Villa Kokkonen Tuusula
Villiviinin ”piilottama” sauna ja uima-allas, jota kuulemma lähinnä käyttivät koirat.

Ainola

Ainolassa, siis säveltäjä Jean Sibeliuksen ja hänen puolisonsa Ainon kotitalossa, kävimme kesällä 2021, eli tältä osin jutun kuvat eivät ole ihan tuoreita. Talon historia sen sijaan tuskin on vuodessa muuttunut miksikään. Pienellä viitseliäisyydellä olisin tosin ainakin Ainolan kahvilasta voinut Villa Kokkoseen suuntautuneella retkellämme ottaa uusiakin kuvia, sillä paikkasimme Villa Kokkosen puuttuvaa kahvilaa viime kesänä hyväksi havaitsemallamme Ainolan kahvilalla. Ainolan vastapaistetut, isot, korvapuustit ovat muuten tosi hyviä – tai olivat ainakin viime lauantaina! Ainolakin on muuten auki vielä syyskuun.

Kahvila (ja lipunmyynti) sijaitsee heti parkkipaikan vieressä – itse päärakennukselle Lars Sonckin vuonna 1904 suunnittelemalle päärakennukselle on hiukan matkaa. Kotimuseona vuodesta 1974 toimineeseen Sibeliusten kotiin pääsee tutustumaan aukioloaikojen puitteissa omatoimisesti, mutta hyvällä tuurilla tarjolla on myös opastettuja kierroksia. Talo toimi perheen kotina 65 vuoden ajan. Taloa ympäröi Aino Sibeliuksen suunnittelema laaja puutarha, jossa sijaitsee myös pariskunnan hauta.

Säveltäjän toiveet toteutuivat

Jos Alvar Aalto suunnitteli Villa Kokkosen flyygelin ympärille, niin Jean Sibeliuksella on arkkitehti Lars Sonckille kaksi toivomusta: työhuoneen ikkunasta pitää olla näköala Tuusulanjärvelle ja ruokasalissa pitää olla vihreä takka. Molemmat toiveet toteutuivat. Aluksi säveltäjän työhuone sijaitsi alakerrassa, mutta yläkerrankin valmistuttua vuonna 1911, työhuone, kuten vanhempien makuuhuonekin, siirtyi yläkertaan. Työhuoneen näköala Tuusulanjärvelle parani entisestään ja alakerran työhuone muutettiin saliksi, joka yhdistettiin leveällä oviaukolla ruokasaliin.

Säveltäjän työhön liittyvänä yksityiskohtana kannattaa mainita, että taloon asennettiin vesiputket vasta 1963, sillä niistä lähtevät äänet olisivat häirinneet säveltäjän työtä.
Peseytyminen tapahtui tontilla sijaitsevassa pienessä saunarakennuksessa, joka rakennettiin 1905. 1910-luvulla saunakamariin hankittiin kylpyammekin!

Puutarha painottui hedelmiin, marjoihin ja vihanneksiin ja sen myötä Sibeliukset olivatkin tältä osin omavaraisia. Tomaatitkin tuottivat runsaita satoja kasvihuoneessa. Puutarhan eteläosassa on Jean ja Aino Sibeliuksen hauta. Jean Sibelius haudattiin sinne syksyllä 1957 ja Aino Sibelius keväällä 1969. Pronssisen hautapaaden suunnitteli Aulis Blomstedt, joka oli naimisissa pariskunnan toisen tyttären, Heidin, kanssa. Aulis Blomstedt on muuten myös suunnitellut tontilla sijaitsevan kahvilarakennuksen. Hautapaaden pinnan sanotaan muistuttavan etenkin märkänä Tuusulanjärven pintaa – säveltäjälle rakasta maisemaa.

Ainola

Ainola
Flyygeli toki löytyy myös Ainolasta
Ainola
Yläkerran työhuone
Ainola
Ainolan kirjasto perustettiin vasta 1935 tyttärien poismuuton myötä
Ainola
Tilauksen mukainen vihreä takka – myös kesällä 2021 hyötypuutarha oli tulvillaan omenoita
Ainola
Ainolan astiakomeroonkin pääsee kurkistamaan

Ainola Ainola

Ahola

Aholassakin kävimme kesällä 2021. Aholahan oli nimensä mukaisesti Juhani Ahon (ja hänen puolisonsa Venny Soldan-Brofeldtin) asunto Järvenpäässä vuosina 1897 – 1911. Juhani Ahon tuotannosta mm. Juha ja osia Lastuja-kokoelmista on kirjoitettu Aholassa. Pariskunnalla oli merkittävä vaikutus Tuusulanjärven taiteilijayhteisön kehittymiseen, sillä juuri he houkuttelivat Eero Järnefeltin, Jean Sibeliuksen ja Pekka Halosen perheineen tänne.

Museon perusnäyttely kertoo omaa tarinaansa pariskunnan harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista. Juhani Aho viihtyi luonnossa, niin kalassa kuin hiihtoretkillä. Venny Soldan-Brofeldtin luonnoskirjat ja seinille kiinnitetyt lasten kuvat luovat hänestä kuvan taitavana piirtäjänä, jolta perheenäidin arjen keskellä syntyi myös kirjankuvituksia, muotokuvapiirroksia, jopa pienoisveistoksia ja koruja.

Kesällä 2021 Aholan yläkerrassa oli vaihtuvana näyttelynä iso nukkekotinäyttely.
Aholan yläkerran näyttely vaihtuu joka kesä, tänä kesänä se rakentui Venny Soldan-Brofeldtin kuvittamien ja kirjoittamien lastenkirjojen ympärille, mutta kesäkauden päättyessä tämäkin näyttely päättyy pian (30.9.2022).

Ahola Tuusulanjärvi Ahola Tuusulanjärvi

Ahola Tuusulanjärvi
Juhani Ahon esikoisromaani Rautatie ilmestyi 1884, eli siis ennen Tuusulanjärven aikaa.
Museokaupan sulkakynät melkein innoittavat kirjoittamaan jotain käsi!

Ahola nukkekodit 2021

Ahola nukkekodit 2021
Kesän 2021 Nukkekotinäyttelyssä esillä oli kokonainen nukkekotikylä tuhansine pienine yksityiskohtineen niin talojen sisällä kuin pihoillakin
Tags from the story
, ,
Join the Conversation

2 Comments

  1. Meidän on muutamana kesänä ollut ajatuksena käydä Tuusulanjärvellä, mutta ei ole oikein saatu aikatauluja kohdilleen. Saa nähdä, tuleeko ensi kesänä käytyä. Tuo Mehiläispesä on muuten yksi omista suosikeistani, todella tyylikäs.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mikko! Tuusulanjärvi on myös hiukan haasteellinen noiden aikataulujen osalta mikrotasollakin, sillä jotkut kohteista ovat tosiaan auki vain muutaman tunnin viikossa – ja siis lähes kaikki vaan kesällä.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *