Olen viime viikkoina ihastellut kahdenkin matkablogin kivaa juttusarjaa. Jos sattuisin kaipaamaan uusia juttuideoita, niin voisin tarttua kumpaankin näistä – tuskin Enjoy the View Touring tai Please be seated for Takeoff -blogit panisivat pahakseen.
Enjoy the View Touring ”risteilyllä”
Enjoy the View Touring -blogiin tutustuin keväällä luettuani jonkun CNN:n matkailuaiheisen jutun, jossa kerrottiin tulossa olevasta 3 vuoden mittaisesta risteilystä ja mainittiin Elizabeth -niminen eläkkeellä oleva kielten opettaja, joka oli tehnyt päätöksen muuttaa tälle MV Gemini -laivalle. Elizabeth oli heti päätöksen tehtyään perustanut blogin, jossa hän kertoi matkavalmisteluistaan.
Ensimmäisessä blogijutussaan hän kertoo miten hänen ystävänsä oli huomannut risteilyn mainittavan Good Morning America -ohjelmassa. Vain 30 000 dollaria vuodessa, siis hyvinkin tavallisen eläkeläisenkin saavutettavissa. Elizabeth tutki asiaa hetken, katsoi Good Morning America -ohjelman asiasta kertovan jakson netistä ja ilmoittautui risteilylle! Blogina Enjoy the View Touring oli etenkin alkuun aika … kotikutoinen? Elizabeth kertoi matkavalmisteluistaan ja listasi juttujen lomassa Amazonista tekemiään hankintoja, jotka hän linkitti Amazonin sivuille toivoen saavansa pientä lisätuloa linkeistä. Aiheet olivat kevyt kokoelma niin nykyisestä elämästä luopumisesta pala palalta kuin suunnitelmia uutta elämää varten.
Sittemmin ainakin alkuperäinen suunnitelma tuosta 3 vuoden mittaisesta risteilystä MV Gemini -laivalla kaatui ja tilanteen ollessa enemmän tai vähemmän sekava Elizabeth peruutti risteilynsä. Sittemmin laiva vaihtui, alkuperäinen lähtösatama, Istanbul, vaihtui ehkä Rotterdamiksi, varustamo kertoi, että ovat hakemassa korvaavaa laivaa ja lopulta risteily peruutettiin kokonaan (linkki CNN:n uutiseen aiheesta).
Muistoja ja mielikuvitusretkiä
Elizabeth muutti laivan sijaan Laguna Woods Village -eläkeläiskylään Kaliforniassa. Blogi hiljeni kesän (ja muuton? ajaksi).
Olin kuitenkin tallettanut sen seuraamini blogeihin Feedlyssä ja syksyllä se heräsi taas eloon. Elizabeth oli tallettanut varaamansa risteilyn ohjelman ja kirjoitti pieniä juttuja paikoista, joissa hän nyt olisi ollut, jos risteily olisi toteutunut. Joissakin paikoissa hän oli käynyt aikaisemmin, joistakin hän kertoi (edelleen) haaveilevansa tai sitten hän kommentoi miten hän oli aina tekemillään risteilyillä pitänyt meripäivistä.
Jotkut jutuista ovat vaan kuvan mittaisia, kuten vaikka tämä Key Westistä:
Tuossa Little Truman White Housessa mekin kävimme kevättalvella Key Westissä, mutta ehkä sittenkin tärkeämpänä nähtävyytenä pidin Ernest Hemingwayn taloa tuolla.
Tätä kirjoittaessani tuoreimmassa Elizabethin jutussa hän kuvailee miten olisi viettänyt päivän Guyanassa, Georgetownissa. Mukana myös asialliset varoitukset siitä, että ihan kaikkialla kaupungissa ei kannata liikkua yksin. Meitä samaisessa kaupungissa paikalliset joltain alueelta kehottivat perääntymään, vaikka olimme liikkeellä kaksin.
Mutta Walter Roth Museumissa Elizabethkin olisi käynyt. Mekin kävimme, kuten myös Stabroekin markkinoilla!
En osaa nyt hetimmiten kuvitella miten voisin tätä mielestäni ovelaa ideaa hyödyntää eikä juttuidealistani ole mitenkään vielä tyhjenemässä, mutta voisihan tämä joskus vielä tulla jossain muodossa käyttöön. Joskus katselen tulevia maailmanympäriristeilyjä, vaikken sentään kolmen vuoden mittaisia, mutten toistaiseksi ole niistäkään ihan toteutukseen asti innostunut. Pitäisikö joskus mutustella ideaa joskus niin vakavasti, että ottaisi tarkan reittiohjelman ylös ja pohtisi matkan varrella, että jos olisin lähtenyt, niin missä nyt olisin ja miltä se ehkä tuntuisi :-)
Please be seated for Takeoff ja Facebook-muistot
Please be seated for Takeoff -blogiin alkoi viime viikolla ilmestyä juttuja päivä toisensa jälkeen otsikoilla:
- 21.11. travel memories – anniversary day
- 22.11. matkamuistoja & muuta höpinää
- 23.11. Jos kannat muassasi riisisäkkiä, valitse ylempi asema
- 24.11. enimmäkseen vuoria ja syömistä
- jne? Ehkä sarja jatkuukin vielä? Klikkaa auki vaikka tuo 24.11. ja katso sen lopusta seuraava juttu
Oleellista noissa otsikoissa on päivämäärä. Juttuihin Tanja on kerännyt Facebook-muistoja kyseiseltä päivältä. Sarjan ensimmäinen kertaa muistoja parin, Tanjan ja Ismon, vuosipäiviltä vuosien varrelta. Facebookhan on kanava, jonne menneisyys, toisin kuin blogissa, häviää melko taitavasti parissa päivässä. Harva meistä taitaa onnistua käyttämään Facebookin hakutoimintoja vieläkään. Tosin Facebook sitten muistuttaa vanhoista jutuista näiden muistojen avulla. Jotkut meistä jakavat niitä säntillisesti päivä toisensa jälkeen, jotkut jotakin silloin tällöin, mutta niihin palaaminen on aina tilin omistajan valinta, eli ne eivät näy ystävien tai seuraajien Facebookin uutisvirrassa ilman, että jutun alkuperäinen julkaisija niin haluaa.
Tanja on koonnut juttusarjaansa muistoja omasta henkilökohtaisesta Facebookistaan, joten materiaali on pääosalle lukijoita ihan uutta.
Muutama Meriharakka-muistokin
Itse olen jo useamman vuoden jakanut aika vähän juttuja henkilökohtaisessa Facebookissani siinä missä Meriharakan Facebook-sivuilla julkaisen kuvia, linkkejä blogijuttuihin tai linkkejä muihin matkailuaihetta sivuaviin juttuihin useamman kerran viikossa, joten samalla tavalla tuoretta aineistoa en tuolla menetelmällä pystyisi tuottamaan.
Mutta toki, kun sattumalta joskus katson Meriharakan Facebook-sivujen muistoja, niin aika mukavasti nekin kertaavat matkamuistojamme.
Esimerkkinä vaikka viime sunnuntai, 26. marraskuuta:
Kaksi vuotta sitten olimme Kolumbiassa, Cartagenassa:
Neljä vuotta sitten Guatemassa, Antiguan viehättävässä kaupungissa ja sen ympäristössä:
Kuusi vuotta sitten jaoin SPR:n videon:
Viimeinen muisto on yhdeksän vuoden takaa, Bruneista. Tosin tekstissä ei ole ainakaan näin yhdeksän vuoden takaa sitä lukiessani mitään järkeä, miten niin jos olemme Bruneissa, niin jäimme Sabahiin? Piti oikein tsekata vanhoista lentolipuista (tapaan tallettaa kaikki matkadokumentit), että edellisenä päivänä olimme tosiaan matkanneet Turtle Islandilla veneellä Sandakaniin (Sabahissa) ja jatkaneet sieltä lentäen reittiä Sandakan – Kota Kinabalu – Brunei, jonne saavuimme jo iltapäivällä, eli tosiaan seuraavana aamuna olimme Bruneissa. Jutussa mahdollisesti joskus mukana olleet kuvatkin ovat jo vuosien saatossa hävinneet jonnekin, osittain olen tietoisesti vanhimpia kuvia jossain vaiheessa Facebookista poistanut ajatellen, että sieltäkin tila voi loppua kesken.
Tuosta kommentista päätellen kuvien joukossa on ehkä ollut esimerkiksi tämä kuva. Veikeitä otuksiahan nuo ovat, nenäapinat:
Elizabethin idea olisi sopinut korona-aikaan hyvin. Silloin peruuntui varsinkin alkuvaiheessa matka jos toinenkin.
Oi, Brunei! Pannupizzaa ostoskeskuksen invavessassa Ramadanin aikaan. Ja nenäapinoita ja ”kelluva” kaupunginosa. Se oli kyllä kaikessa kummallisuudessaan aika kiinnostava paikka, muttei ehkä enää uuden reissun arvoinen. Bandar Seri Begawan on jo nimenä niin erikoinen, että olihan se nähtävä.
Kiitos Daniel! Totta, minäkin olisin ainakin pari kuukautta pärjännyt vanhoilla ja suunnitelluilla, mutta peruuntuneilla matkajutuilla ensimmäisenä koronakeväänä! Kummallisen moni on päätynyt Bruneihin Ramadanin aikaan. Me emme – ja niinpä pääsimmekin sitten ihastelemaan vaikka eksoottista tarjontaa illan ruokatorilla.
Kiitos vinkkaamisesta, Pirkko, mukava kuulla, että sarja innosti!
Ja kyllä, sarja jatkuu.
Tarkoituksenani on tehdä postaukset joka päivältä, yhteensä 365, mutta pidemmän ajan kuluessa.
En siis julkaise nyt kaikkia putkeen, vaan kokoan nämä luultavasti muutaman vuoden kuluessa. Teen myös koosteen, jotta on helpompi löytää tietty päivämäärä.
Sarja on hajatelmia Facebook-muistoista, 2007-, editoimatta ja sensuroimatta, enkä itsekään muista mitä sieltä minäkin päivänä vastaan tulee.
Ja koska nämä on tosiaan henkilökohtaiselta tililtäni, ovat vähän sellaista behind the scenes -tyyliä, pätkiä, joita ei ole alunperin kirjoitettu suurelle yleisölle. Pieniä hassuja sattumuksia tai tunnelmia. Vähän jännittää mitä hulluuksia joudun vielä julkisesti kertomaan. ?
Tuo risteilyn peruuntumisen kautta syntynyt idea kuvitteellisesta matkasta on liikuttavan ihana! Täytyy käydä tutustumassa siihenkin.
Kiitos Tanja! Sinulla on tosiaan riittää materiaalia sen myötä, että olet ilmeisen ahkerasti postannut myös henkilökohtaiselle Facebook-tilillesi. Itse tapaan postata omalle tililleni ehkä jotain kerran kuussa, siitä ei paljoa muistoja kerry. Mutta tämä onkin Sinun/teidän ideanne, jos tarvitsisin jotain ”lisäsisältöä” nykyisten matkajuttujen lomaan ja/tai lisäksi, niin minun pitäisi tietysti keksiä jotain ihan omaa. Mutta hieno idea tämä teiltä, kunnioitan!
Kieltämättä ihan hauska tuo Elizabethin idea, samoin Tanjan juttusarja vaikuttaa hauskalta. Ja kyllä, hauskoja otuksia ovat nenäapinat!
Kiitos Mikko! Kuten Daniel tuossa aikaisemmin totesi, niin Elizabethin idea olisi ollut oiva ensimmmäisenä koronakeväänä tilanteessa, jossa monet matkablogin hiljenivät, kun matkat loppuivat kuin seinään.
Molemmilla leideillä hauskat ideat! :) Välillä kiva lueskella tällaisia rennompia ”täytepostauksia” muiden postausten välissä!
Kiitos Eveliina! Innostuin tosiaan ensin tuosta yhdestä ideasta ja kun sen rinnalle vielä ilmestyi toinenkin yhtä lailla innostava idea, niin ”pakkohan” ne oli dokumentoida tähän juttuun muidenkin iloksi :-)
Haaveilublogijuttu on melki sama kuin reissun suunnittelublogi – ensimmäistä voisi tehdä myös jos jostain syystä ei voi matkustaa.
Kiitos Mari! Tuon Elizabethin tilanne tuon peruutetun risteilyn osalta on vielä hyvä siinä mielessä, että hän ymmärsi hypätä pois heti kun homma alkoi haiskahtaa. Tuon CNN:n uutisen mukaan monet jäivät haastavaan tilanteeseen kun olivat valmistautuneet olevansa risteilyllä seuraavat 3 vuotta, mutta sitten risteilyä ei ollutkaan. Matkaan käytetyt rahat he saanevat, vähitellen, takaisin, mutta tuntunee kyllä kurjalta suunnitella uudelleen elämänsä tilanteessa, jossa kaikesta vanhasta on jo luopunut.
Meinasin kommentoida samoin, tällaiset haaveilu postaukset on kivoja, niitä tein varsinkin blogin aikutaipaleella enemmän mutta ne on nyt jääneet. Nykyisin tulee facea päivitettyä niin harvoin, että sieltä en enää saisi muistoja kokoon :D
Kiitos Elina! Hienoa – ja katkeransurullista – tuossa Elizabethin blogissa on se, että taustalla on ISO peruuntunut matka.
Itse olen parina vuonna kirjoittanut haavelistan tulevalle vuodelle, tosin siinä käsitellään paljon muitakin aiheita kuin reissaamista. Aina vuoden loppuun on hauska sitten katsoa kuinka monta haavetta jäi toteutumatta. Hauskoja ideoita nuo sinun listaamasi!
Kiitos Outi! Listoilla, etenkin jos ne julkaisee – tai edes kertoo lähipiirille – on kyllä merkittävä vaikutus listattujen asioiden toteutumiseen!
Haaveilupostaus ei kuulosta ihan omalta, mutta ehkä jos olisi jutuista pulaa, voisi sellaistakin miettiä. Tällä hetkellä tilanne on juuri päinvastainen eli juttuaiheita olisi enemmän kuin ehtii kirjoittaa.
Kiitos Merja! Useimmiten itsellänikin on juttujonoa ennemmin kuin pulaa aiheista, mutta välillä on kiva toteuttaa myös jotain ihan erilaista, jotain kevyttä ja hauskaa :-)