Kuluneen viikon aikana kävimme kolmessa tapahtumassa Helsingissä, mikä on jo meille, espoolaisille, poikkeuksellista. Sarjan aloitti Maailmanmatkaajien elokuun kokous, joka oli tällä kertaa samalla avoin Nomadmania-kokous, joten osallistujia ja ohjelmaa oli ainakin tuplasti normaaliin kokoukseen verrattuna. Tiistaina kävimme katsomassa Arabia 135:ssa Purkutaidenäyttelyä ja keskiviikkona oli vuorossa Yhdistyneen kuningaskunnan suurlähetystön residenssin avoimet ovet.
Nomadmania-kokous
Nomadmania-kokouksen järjestelyistä vastasi tällä kertaa Ne Tammelat -blogin Katri ja Ilkka. Nomadmanian puolelta ei tällä kertaa ollut edustajaa, mutta Kamelimatkojen Anssi Pohjavaara ja toisena suomalaisena naisena kaikissa maailman maissa käynyt Leena Puntila tarjosivat kyllä sellaisen kattauksen maailmalta, että oksat pois! Katri ehtikin jo kirjoittamaan kokousyhteenvedon Maailmanmatkaajien sivuille ja kokousta ihmeteltiin ja ihasteltiin laajalti myös Nomadmanian joukoissa Suomen ulkopuolella, olihan Suomessa järjestetty kokous todennäköisesti ainakin elokuun suurin Nomadmania-kokous missään.
Edellinen vastaava kokous oli Suomessa elokuussa 2024. Silloin Nomadmanian perustaja, nyttemmin jo toiminnasta vähän sivuun jäänyt, Harry Mitsidis, osallistui siihen.
Katrin yhteenveto kokouksesta kannattaa ehdottomasti lukea, mutta tässä kuitenkin muutama kuva tapahtumasta:
Purkutaidenäyttely
Edellisen kerran kävimme katsomassa Purkutaide-näyttelyä, eli purettaviin tiloihin toteutettua taidetta Keran halleilla. Tänä kesänä sitä on tarjolla Arabia 135:ssa (eli Hämeentie 135:ssa). Perille päästyämme olimme vähän ihmeissämme, sillä näyttely on talon viidennessä kerroksessa, mutta koko rakennusta ei taideta olla purkamassa, sillä rakennuksen muissa tiloissa on edelleen ihan normaalia toimintaa. Veikkaisin, että kyseinen kerros tullaan remontoimaan johonkin muuhun käyttöön, mutta mene ja tiedä. Ehkä joku tietääkin?
Näyttely on ollut auki keväästä alkaen ja on vielä jatkossakin lokakuun loppupuolelle asti, mutta nyt enää viikonloppuisin. Ehkä näyttely hyödynsi opiskelijatyövoimaa ja sehän tunnetusti vähenee koulujen kesälomien loputtua Suomessa jo alkuelokuusta.
Siinä missä Keran halleilla keväällä 2021 taide oli enimmäkseen isokokoisia seinämaalauksia, niin Arabia 135:ssa taide on toteutettu sille annetun kerroksen eri huoneisiin hyödyntäen paljon kolmiulotteista tilaa. Teokset ovat hyvin erilaisia, eli jokaiselle saattaa löytyä jotakin. Itse en pitänyt pimeistä huoneista, joissa käytettiin lähinnä sinistä valoa, mutta hempeän vaaleanpunaiset tilat sen sijaan olivat mieleeni. Toki myös muutamat muut – alla pieni kokoelma suosikkejamme tästä näyttelystä:
Yhdistyneen kuningaskunnan suurlähetystön residenssi
Kaivopuiston kaupunginosasta kertovaan juttuumme saimme kommenteissa vinkin, että osaan lähetystöstä voi päästä tiettyinä päivinä vierailemaan. Keskiviikkona Yhdistyneen kuningaskunnan suurlähetystön residenssi avasi iltapäivällä ovensa yleisölle sen kunniaksi, että rakennus, Villa Damsten, on ollut lähetystön residenssinä 100 vuotta. Vaikka tilaisuuteen piti ennalta ilmoittautua ja rakennus oli avoinna vierailijoille iltapäivästä alkuiltaan, niin se ruuhkautui silti aika pahasti. Ehkä vierailijat olisi kannattanut jakaa tiukemmin aikasloteihin.
Onnistuimme kuitenkin kiertelemään kauniin vaaleanpunaista rakennusta muiden mukana ihan riittävästi ja kertoihan se osaltaan yhteistyöstä maidemme välillä erityisesti lukuisten esillä olevien valokuvien muodossa.
Kuvaaminen tilaisuudessa oli ruuhkan takia vähintäänkin haastavaa, mutta tässä kuitenkin muutamia kuvia tilaisuudesta:
Olipa kiva kirjoitus NomadManian tapahtumasta! Hienoa tiimityötä, että se onnistui yli odotusten ja porukkahan on mitä mahtavinta!
Purkutaidenäyttelyssä kävin minäkin, jopa kahdesti ja konekirjoitustakin tuli testattua siellä. Itse tykkäsin kovasti tummista huoneista ja yksi suosikeista oli se, jossa koko huone oli verhoiltu “jätelasilla”. Näyttely herätti monenlaisia tunteita ja se varmasti oli tarkoituskin.
Suurlähetystövierailun ajankohta meni itseltä ohi, ne ovat kyllä aina tosi mielenkiintoisia!
Kiitos kommentista! Isoimman työn te tietysti teitte, mutta todellakin, lopputulos oli upea. Jätelasihuone ei ollut paha sekään, mutta kuvia tuli napsittua tuolla niin paljon, että etenkin blogijuttuun piti tehdä aika tiukkaa rajausta :-) Suurlähetystöstä innostuimme kun katselimme keväällä rakennusta aidan raosta, mutta tosiaan, vähän turhankin suosittu vierailukohde tällä kertaa.
Kivoja olivat kaikki kolme Hkivisiittiä. Pirkanmaalaisena sitä kuvittelee, että kaikki pääkaupunkiseudulla asuvat käyvät vähän väliä isolla kirkolla. No ettehän te ehdi, kun maailmaa kierrätte myös.
Kiitos Mari! Välillä vitsailemme, ainakin puolitosissamme, että Espoon rannoilta on lyhyempi matka vaikka Saloon kuin Itä-Helsinkiin, joten eipä jälkimmäiseen tule kovin usein suunnattua. Ja kieltämättä, kyllähän me välillä ollaan matkoilla ja niiden välissä on myös aikoja, jolloin kotona on sen verran kaikenlaista isompaa tai pienempää juttua, ettei paljon kaupungille ehdi.
Kivoja Helsinki-nostoja :) Katri ja Ilkka houkuttelivat tuohon NomadManian tapaamiseen, mutta päällekkäisyydestä johtuen en päässyt paikalle. Harmi, vaikuttaa kivalta tapahtumalta ja porukalta :)
Kiitos Eveliina! Tosiaan, tuossa Nomadmania tapaamisessa kaikilla oli niin mukavaa, että sääli ettet voinut olla mukana :-)
Kolme kertaa Helsingissä kuukauden aikana kuulostaa myös näin järvenpääläisen näkövinkkelistä paljolta. Vaikka eipä täältäkään ole kuin puolen tunnin junamatka perille. Ei vaan tule enää käytyä vanhassa kotikaupungissa, ellei ole hyvää syytä, ja niitähän teillä on näköjään ollut. Hyvä muuten tuo kuvausvinkki, miten saa hetkeksi tilaa ympärille pienessä tilassa.
Kiitos Martina! Taidehan, etenkin jos se on tällä lailla immersiivistä, on tarkoitettu koettavaksi selfieiden tai muuten vaan kuvien kautta :-)
Pidän päähesulia aika ikävänä kaupunkina pl. Santahamina, minne taas on vaikea päästä. Ehkäpä se on osa sen viehätystä, kukaties. Mietin siksi, että mitä ihmettä Helsingissä. No, erilaiset tapahtumat. Yhdistyneiden Epsteinkuntien lähetystöllä olen ollut lähinnä osoittamassa mieltä ja siihen on aina tarvetta. Nyttemmin olen delegoinut sen hesalaisille.
Nyt kun ajattelin, niin minulla ei oikein ikinä ole aikaa millekään tapahtumille missään. Ahdistaa ajatus, että pitäisi olla jossain paikassa johonkin aikaan.
Kiitos Stacy! Kieltämättä mikä tahansa kalenterimerkintä rikkoo päivän ikävällä tavalla, mutta joskus on “pakko” sopeutua siihen, että jotkut asiat vaan tapahtuvat tiettyyn aikaan tai ainakin tietyllä aikavälillä.
Kivoja tapahtumia Helsingissä! Nomadmanian kokoukseen olisi itsekin “pitänyt” tulla, mutta mutta on niin paljon puuhaa (varsinkin) kesällä, niin ei sitten tultu. Kamelimatkojen reissulle olemmekin pian lähdössä. :)
Kiitos Anu! Oikein kivaa Kamelimatkaa! Nomadmania-kokoukseen ehkä sitten ensi kerralla :-)