Avainsana-arkisto: Naantali

sunborn feature

Naantalin vai Ruissalon kylpylä?

Elokuun alun kesäretkemme suuntautui Turun seudulle. Kesähän on tunnetusti myös sukulaisvierailujen ja sukujuhlien aikaa ja näitä meilläkin oli luvassa, niin Turussa kuin Raisiossa.

Sukulaisten luona majoittuminen ei kuitenkaan ole meidän juttumme ja erityisesti kesäretkeen sopi hyvin kesäiset majoitusvaihtoehdot, joten päädyimme kylpylöihin, niin Naantaliin kuin Ruissaloon.

Naantalin kylpylä oli meille entuudestaan hyvinkin tuttu vuosien varrelta.
Edellisen kerran olimme siellä viime kesänä ja monena vuotena tapasimme yöpyä siellä pääsiäisenä ja heittää talviturkin uimalla kylpylän ulkoaltaassa, joka usein silloin oli vielä ihanasti valkoisen lumen ympäröimä.

Naantalin kylpylä Ruissalon kylpylä
Näköala Naantalin kylpylään ystäviemme Naantali Spa Residence -asunnolta

Ruissalon kylpylään emme olleet koskaan aikaisemmin majoittuneet – mitä nyt joillain kesäisillä pyöräretkellä poikenneet aulan kahviossa.

Kaksi peräkkäistä yöpymistä näissä kahdessa kylpylässä houkuttelevat vertailemaan näitä keskenään.

Naantalin kylpylä

Elokuun ensimmäisellä viikolla Naantali oli vielä täynnä Muumimaailmassa vierailevia lapsiperheitä – niin myös kylpylä. Hienoisesta ruuhkasta huolimatta totesimme kuitenkin, että kylpylä selvisi siitä kunnialla: jonoja syntyi vaan hiukan vastaanottoon sisäänkirjautumisen yhteydessä ja aamiaisella, ellei ollut ajoissa liikkeellä.

Naantalin kylpyläNaantalin kylpylä

Huoneemme oli tällä kertaa todella iso ja valoisa ja siinä oli aurinkoinen parvekekin. Edellisellä kerralla majoituimme talon toiselle puolelle, joka on hiukan pimeämpi, mutta toisaalta kovin aurinkoisina päivinä sekin voi olla hyvä vaihtoehto.

Tuttavaperheellämme on lomaosakeviikko Naantali Spa Residence -talossa kylpylää vastapäätä rannalla ja heidän viikkonsa oli sattumalta sama, jolloin me vierailimme kylpylässä, joten pääsimme tutustumaan myös tällaiseen asuntoon. Oli muuten upea, parveke merelle ja kaikki tilat tip top -kunnossa. Melkein jo päätimme, että ensi kesänä vuokraamme tuollaisen asunnon viikoksi! Hotellin ravintola- ja kylpyläpalveluthan ovat myös lomaosakeasukkaiden käytössä, joten asumalla tuolla saisi käyttöönsä koko paletin: ison asunnon, kylpylä ja ravintolapalvelut niin halutessaan.

Illallinen Le Soleil -ravintolassa oli alkuillasta vielä mukavan ruuhkaton. Buffeesta löytyi helposti kaikille sopivia vaihtoehtoja ja jälkiruokapöydän valikoimat olivat mahtavat.

Naantali Spa
Naantali Spa

Naantali Spa
Iltasäteet Naantali Spa Residence -asunnon parvekkeelta

Aamiaisen ruuhkaisuuten liittyvät varoitukset vähän stressasivat ja vaikuttivat aikatauluumme: päädyimme aloittamaan aamumme aamiaiselle ja pulahdimme aamu-uinnille vasta sen jälkeen, kun luontevammin olisimme käyneet uimassa ensin ja aamiaisella sen jälkeen, mutta menihän se näinkin.

Kylpylässäkään ei aamulla ollut tungosta ja ulkoallas auringonpaisteessa toimii hyvin kesälläkin!

Naantali Spa aamiainen

Kylpylän wifi-yhteys taisi olla kapasiteetiltaan riittämätön täyden hotellin tarpeisiin: bloggaajina jouduimme turvautumaan omiin Moi-liittymiimme saadaksemme ladattua kuvia nettiin ja televisiouutisten katselusta Areenasta saattoi vaan haaveilla. Kotimaisille vieraille, joilla on kännykässään datayhteys wifi ei ehkä ole kovin tärkeä, mutta etenkin Euroopan ulkopuolelta tuleville yhteydet ovat tärkeitä ja Muumimaailma vetää selvästi puoleensa mm. japanilaisia vieraita.

Naantaliwelcome

Lisää Naantalin kylpylästä ja sen tarjoamista palveluista heidän omilla sivuillaan.

Ruissalon kylpylä

Ruissalo tarjoaa luonnonrauhaa ja kylpylän ulkoaltaana meren! Lapsiperheiden osuus oli luonnollisesti paljon Naantalia pienempi ja osa vieraista olivat kuntoutusasiakkaita, joten vieraiden keski-ikä oli paljon Naantalia korkeampi. Kylpylä on kuitenkin raikas ja henkilökunta todella ystävällistä.

Ruissalo Spa

Saimme vinkin pyörän vuokraamisesta ja lähikohteista Ruissalossa ja tartuimmekin heti tähän, vaikka kylpyläkin houkutteli, mutta sinnehän voi mennä myöhemmin illallakin!

Ruissalon tietä reunustaa pyörätie ja pyöräily lehtimetsän siimeksessä on hyvä vaihtoehto tutustua saareen. Me valitsimme kohteiksi Honkapirtin kahvilan, jonka muistan jo kouluvuosiltani ja Turun Pursiseuran sataman ravintoloineen, joka oli meille tuttu veneilyvuosiltamme. Matka taittui vaihteettomilla vuokrapyörilläkin melko tasaisessa maastossa kivasti ja matkan varrella pääsi näkemään vehreää Ruissaloa vähän eri näkökulmasta kuin autolla. Ohitimme golf-kentän onnistuneesti saamatta yhtään palloa päähämme ja pysähdyimme paitsi kahvilassa ja ravintolassa myös ihailemaan laitumella olevaa karjaa. Kesäistä tunnelmaa vihreällä saarella.

Ruissalo Honkapirtti

Ruissalo Honkapirtti
Myös Honkapirtin kahvilassa voit nauttia samoista mahtavista leivonnaisista kuin kylpylän kahvilassa.

Ruissalo

Ruissalo pursiseura
Kesäelämään Turun Pursiseuran rannassa

Ruissalo Spa pyörävuokraus

Pyörälenkin jälkeen pulahdimme täälläkin kylpylän altaisiin, Lasse jopa mereen, kun helppo mahdollisuus siihen oli tarjolla.

Illallisen nautimme ravintolan à la carte -puolella: lohikeittoa, tofu-salaattia ja pippuripihviä ja kruunasimme aterian vielä mansikkapavlovalla. Aterian jälkeen totesimme yhteen ääneen, että tännehän kannattaisi ajaa vaikka vaan syömään!

Ruissalo Spa illallinen Ruissalo Spa Ruissalo Spa Ruissalo Spa

Kesäterassilla J. Mäkikalli Duon vielä musisoidessa me livistimme vielä pohjoisrannalle katsomaan auringonlaskua – emmekä olleet ainoita. Ei siksi, että musiikissa olisi ollut mitään vikaa, vaan auringonlaskut meren rannalla nyt vaan ovat niin mahtavaa katseltavaa!

J Mäkikalli Duo Ruissalo SpaAuringonlasku Ruissalo Spa

Aamiainen oli ehkä vaihtoehdoiltaan hiukan niukempi kuin Naantalissa, mutta toisaalta ainakaan me emme loistavan illallisen jälkeen kovin paljoa kaivanneetkaan. Letut olivat kiva lisä valikoimaan!
Ruissalo Spa aamiainen

Wifiä ei Ruissalon kylpylässäkään voi kehua, vaikka se aavistuksen parempi kuin Naantalissa olikin.

Lisää Ruissalon kylpylästä ja sen tarjoamista palveluista heidän omilla sivuillaan.

Naantali vai Ruissalo?

Naantali on ihana kesäkaupunki ja jos etsit paitsi kylpylämiljöötä myös pieniä kauppoja ja kahviloita, niin valitse Naantali. Naantalin kylpylä tarjoaa myös helpon mahdollisuuden vierailla Kultarannassa sieltä lähtevillä retkillä.

Jos taas haluat rauhallisen, luonnonläheisen ympäristön ja haluat uida meressä ja kävellä tai pyöräillä vehreässä maisemassa, niin valitse Ruissalo.

Kummassakin asut mukavasti ja syöt hyvin.
Kummastakin pääsee myös kätevästi pistäytymään Turussa, tosin Naantalista sille on ehkä vähemmän tarvetta. Ruissalon kylpylästä pääsee Kauppatorille Turussa bussilla puolen tunnin välein ja matka kestää noin puoli tuntia.

Jos olet autolla liikkeellä, kuten me, niin parkkipaikkoja on kummassakin paikassa hyvin, vähän ruuhkaisemmassa Naantalissakin paikka löytyi helposti. Naantalissa paikoitus on maksullinen (10 euroa/vrk), Ruissalossa ilmainen.

Naantali

Sunborn Saga Oy tarjosi meille huoneen ja illallisen niin Naantalissa kuin Ruissalossa.

Yövyimme täällä

Instagram Travel Thursday -tempauksen aiheena tänään tammikuun ensimmäisenä torstaina on katsaus juuri päättyneeseen matkavuoteen.

Matkavuosi 2016 numeroina -juttuumme kokosimme jo kertaalleen menneen vuoden matkat: uudet maat ja alueet, lentomailit, vuoden parhaat ja hiukan jopa arviointia siitä, että missä määrin vuosi sujui suunnitelmien mukaan.

Tuota katsausta tehdessäni laskin myös muualla kuin kotona vietettyjä öitä (63).
Mutta missä nuo yöt tuli sitten vietettyä?
Pääsääntöisesti hotellihuoneissa, 2 viikkoa risteilyllä Costa neoRomantica -aluksen hytissä, muutama loma-asunnoissa ja pari yötä lentokoneessa.
Airbnb ei ole vielä ainakaan ollut meidän juttumme: toisaalta yövymme keskimäärin vain pari yötä samassa paikassa, toisaalta haluamme majoituksen mielellään keskustasta, kävelyetäisyydellä useimmista kohteista jos vaan mahdollista, ja Airbnb-asunnot, silloin harvoin kun olen niitä edes tutkinut, ovat tuntuneet olevan useimmiten vähän keskustan ulkopuolella.

Mutta, pitemmittä puheitta, täällä me yövyimme vuonna 2016!

Aloitimme hulppeasti Kiovan Fairmontissa – 5 tähteä.

Kiova Fairmont

Kiovan jälkeen oli vuorossa Algeria, 3 yötä Algiersissa ja 2 Oranissa. Algiersin Albert-hotelli oli hiukan jo parhaat päivänsä nähnyt, mutta sijainniltaan ja näköalaltaan upea! Oranin Ambassadors -hotellista ei voi oikein mitään hyvää sanoa, sillä 4 hengen seurueemme jäi jopa jumiin hotellin hissiin ja jouduimme sitten metrin korkuisesta raosta ryömimään sieltä pois. Sijaintikaan ei ollut mitenkään hyvä.

Hotel Albert Algiers Hotel Ambassadors Oran

Wienin matkamme ostimme pikapäätöksellä Lentodiilien tarjouksesta, johon hotelli oli valittu puolestamme, mutta NH Belvedere -hotelli osoittautui ihan kelvolliseksi sijainniltaan ja sen aamiainen jopa vakuutti.

Hotel Ambassadors Oran

Lofooteilla vietimme viikon ja lisäksi yövyimme mennen tullen Bodössä, jonne/josta lensimme. Hotellivalinnat jäivät vähän viime tippaan, sillä Lofoottien rajallinen majoituskapasiteetti varataan aikaisin, mutta onnistuimme silti saamaan huoneen pariksi yöksi Henningsvaer Bryggehotellista, jonka aikaisemmassa matkayhteenvedossamme nimesin vuoden parhaaksi hotelliksemme.

Henningsvaer Bryggehotell

Tässä vaiheessa vuotta olin ja alkanut kyllästyä hotellisänkyjen kuvaamiseen ja heittäydyin ajoittain kapinalliseksi ja kuvasin niitä vasta aamulla. Siististi pedatut sängythän ovat aina jokseenkin saman näköisiä, jos vaikka nukutut sängyt olisivat mielenkiintoisempia!

Kuvassa alla hotellisänkyjä Bodön Radisson Blusta, Scandic Svolvaerista, Hagstuan loma-asunnosta ja Sörvågen Innistä. Radisson Blu oli taattua laatua, etenkin aamupalalla, Scandic Lamholmenilla oli loistavasta sijainnista huolimatta hotellina aika tylsä. Hagstuan mökin kanssa meillä oli ongelmia alusta loppuun: jouduimme odottamaan melkein tunnin avainta ja lopuksi Lasse löi päänsä väärällä korkeudella/väärässä kohdassa olevaan keittiönkaapin kulmaan niin, että yksi valkoinen pyyhe siinä värjäytyi punaiseksi ennen kuin verenvuoto tyrehtyi. Onneksi jäi kuitenkin pintahaavaksi. Sörvågen Innin paras puoli oli aamulla kilometrin matka Moskenes – Bodö -lautalle.

Lofootit hotelleja

Kanadassa liikuimme itsellemme hiukan tavanomaista verkkaisempaan tahtiin ja asuimme Prince Edward Islandin The Harbour Housessa ja Halifaxin Residence Inn Marriotissa kummassakin kokonaista 4 yötä. Alla kuva Residence Innin kodistamme. Kodista nimenomaan, sillä täällä käytössämme oli asunto, jossa oli myös keittiö ja alakerrassa pesukone.

Halifax hotelli

Muut Kanadan (ja Ranskan puolella Saint Pierre et Miquelonilla) sänkyjen värimaailma näyttää olleen melko tummasävyinen, mutta ihan kelvollisia hotelleja (ja sänkyjä) ne kaikki olivat.
Kuvassa alla The Harbour House Prince Edward Islandilla, Hilton Garden Inn Halifaxin lentokentän lähellä, Hotel Robert SPM:llä ja Oceanstone Seaside Resort Peggy’s Coven lähellä.

The Harbour House oli tunnelmaltaan ihana vanha talo ja aamiaiset olivat ylimaallisia! Hotel Robert oli ainoa, jonka onnistuin Saint Pierre et Miquelonilta netistä löytämään (eikä sitäkään mistään normaalisti käyttämistäni varausjärjestelmästä löytynyt). Taisi saarella sitten joku toinenkin hotelli olla, mutta Hotel Robert oli kyllä taas etenkin sijaintinsa puolesta keskustassa ja rannalla nappivalinta!

Kanada hotelleja

Syksyllä kävimme vielä Varsovassa, jossa Hotel Metropol (jota emme itse valinneet) yllätti ehkä kuitenkin hiukan modernilla sisustuksellaan. Hotellin kaikkia kerroksia ei ainakaan vielä silloin oltu remontoitu, mutta nämä remontoidut olivat kivoja, hotellin sijainti hyvä ja aamiainen ja ravintolassa nautittu yksi hampurilaisateria hyviä.

Hotel Metropol Varsova

Costa neoRomanticalla nukuimme enemmän öitä kuin missään muualla kuin kotona koko vuonna, mutta kunnon kuvaa hytistämme emme ”ehtineet” kahdessa viikossa ottaa!

11 Costa

Kotimaassa yövyimme tänä vuonna Kuopiossa, Naantalissa, Velkualla, Turussa ja kolmessa paikassa Ahvenanmaalla. Ahvenanmaan pienet, erilaiset, majatalotyyppiset majoitukset, Kvarnbo Saltvikissa ja Björnhufvud Eckerössä, jäivät ehkä eniten mieleen.

Kvarnbo Björnhufvud

Tai Meriharakka Velkualla tai Pikku-Lintula Naantalissa! Valitse nyt näistä …

Pikku-Lintula K05 Velkua

Naantalin kylpylä ja Arkipelag-hotelli Maarianhaminassa ovat molemmat tietysti erinomaisia hotelleja, mutta vähemmän persoonallisia kuin edellä mainitut.
Kylpylä painii tietysti palveluiltaan ihan eri sarjassa kuin perushotellit ja Arkipelag sai minulta runsaasti ylimääräisiä pisteitä Peppi-mukeista aamiaisella!

hotelli collage kotimaa1

Kuopion Scandic oli aika kaukana keskustasta, mutta toisaalta sitten järven rannalla. Kuopiossahan kävimme katsomassa Frida Kahlosta kertovaa näytelmää ja hotellin panostaminen oman kaupungin teatterin teemaan sai kyllä meiltä täydet pisteet!

K04 Kuopio

Turussa yövyimme tänä vuonna Centrossa, joka oli meille uusi tuttavuus, mutta ihan varteenotettava vaihtoehto sekin ja usein käyttämässämme Hamburger Börsissä.
Alla olevat hotellihuoneiden kuvat jouduin lainaamaan hotellien sivuilta, sillä pistäytymisiä entisessä kotikaupungissamme emme useimmiten oikein osaa edes mieltää matkoiksi ja valokuvien ottaminenkin tapaa unohtua.

hotelli collage kotimaa2

Lopuksi täytyy myös tunnustaa, että ihan kaikki näistä sängyistä eivät ole vuoden mittaan esiintyneet Instagramissamme, eivät ainakaan ihan tässä muodossa, mutta hyvän idean ja tarinan takia pitää joskus rikkoa sääntöjä! Minusta ainakin idea koota vuoden vuoteet yhteen juttuun oli hyvä – ainakin tätä oli kiva koota!

Linkkeja hotelleihin en tähän juttuun halunnut laittaa, sillä ne vanhenevat helposti ja niitä olisi tullut niin monta. Hotellien nimellä ne löytynevät kuitenkin helposti varaussivustoilta tai yleensä netistä, jos joku niistä syystä tai toisesta erityisesti jäi kutkuttamaan.

Edit 10.1.2017

Jos emme Turussa pistäytymisiä osaa matkoiksi mieltää, niin näköjään vielä vähemmän sitä, jos jostain kumman syystä yövymme Helsingissä. Näin pääsi vuosikymmenien tauon jälkeen tapahtumaan joulukuussa, eli tässä vielä yksi lisäys, Lilla Roberts, Helsinki.

lillaroberts

instagram-travel-thursday-FIN-150x150
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat matkablogit
Muru Mou
ja Travellover
.

Käy tykkäämässä Meriharakan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi. Seuraa kuviamme ja kommenttejamme myös Instagramissa (@Meriharakka) ja Twitterissä (@Meriharakka1)!

Naantali feature

Naantalin Pikku-Lintula vei sydämeni

Osan kuluneen kesän matkoistamme olemme tehneet blogiyhteistyön merkeissä.

Alkukesän matkamme Naantaliin tarjosi Visit Naantali ja juhannusmatkamme Ahvenanmaalle Visit Åland -organisaatio.

Matkalipuista, hotelliöistä ja aterioista maksoimme blogijutuilla ja Instagram- ja Twitter –julkisuudella, mutta juttujen sisältöön yhteistyökumppanimme eivät vaikuttaneet ja idea kummastakin yhteistyöstä tuli meiltä, eli kohteet olivat sellaisia, jotka kiinnostivat meitä muutenkin kuin ”ilmaisen matkan” takia.

Kohteista kirjoittamamme jutut, kuten kaikki muutkin blogiyhteistyönä tekemämme jutut, ovat myös sellaisiksi blogissamme merkittyjä, toisaalta kategorialla Yhteistyössä ja toisaalta jutun lopussa pienellä kuvauksella siitä, miltä osin yhteistyö kattoi kustannuksemme.

Nämä blogiyhteistöihin liittyvät asiat tässä kertauksena siksi, että kohdallani Pikku-Lintula oli rakkautta ensi silmäyksellä ja tämä juttu saattaa vaikuttaa täysin kritiikittömältä maksetulta mainokselta, mutta se ei sitä ole 🙂 : Yö Pikku-Lintulassa maksoi elokuisena viikonloppuna 180 euroa ja maksoimme sen itse.

Pikku-Lintula Naantali

Pikku-Lintula on yksi Naantalin matkailun hallinnoimista vanhoista, kauniisti kunnostetuista taloista Naantalin vanhassa kaupungissa, arviolta 100 metriä Mannerheimintieltä ja venesataman kioskilta.
Talot ovat kuitenkin hiukan piilossa Fleminginkadulla siten, että niissä on oma rauhansa. Ne asettuvat yhteisen pihapiirin ympärille, joka on avoin kaikille asunnoille, tosin esimerkiksi Pikku-Lintulan edessä oleva pöytäryhmä on kovin luontevasti juuri sen käytössä.
Asunnon vuokraan sisältyy myös parkkipaikka talojen välittömässä läheisyydessa – paikoitushan ei muuten Naantalin vanhassa kaupungissa ole ihan helppo juttu!

Pikku-Lintula NaantaliPikku-Lintula Naantali
Pikku-Lintula Naantali
Pikku-Lintula Naantali

Sisältä vanhat talot ovat täysin kunnostettuja ja niissä on ajanmukaiset kodinkoneet: jääkaappi, liesi, kahvinkeitin, vedenkeitin, jopa pesukone (ainakin siis Pikku-Lintulassa).
Asunnossa oli myös hyvin toimiva langaton verkko ja keittiössä tarvittavat astiat ja ruuanlaittovälineet.

Pihapiirin talot ovat kaikki erilaisia ja Pikku-Lintula on näistä suurin. Makuusijoja on leveän parisängyn lisäksi vuodesohvassa kahdelle muullekin vaikka aikuisen kokoiselle yöpyjälle ja lisäksi huoneeseen liittyy pieni parvi, jonne sopivan ikäiset lapset kiipeävät kätevästi – ja luultavasti mielellään – tikkaita pitkin katon rajaan.

Pikku-Lintula Naantali

Talojen sisustus on toteutettu vanhaan miljööseen sopivassa hengessä, pieniä yksityiskohtia myöten. Ihastelin jo ensi käynnillämme kesäkuussa Pikku-Lintulan tapetteja, sänkyä, päiväpeittoa ja parvella istuvaa nallepariskuntaa ja kun sitten oikeasti elokuussa yövyimme täällä, niin sinikellokukalliset lakanat vetivät suupielet vielä enemmän hymyyn. Jotenkin vaan kaikki oli niin kohdallaan. Tällainen sänky tai tällaiset lakanat eivät ”kuulu” kaupunkikotiimme, mutta täällä kaikki oli juuri sellaista kuin pitikin!

(Osana kesäkuista Visit Naantalin meille kokoamaan Naantalin matkaamme pääsimme käymään muutamassa sinä iltapäivänä tyhjänä olevassa asunnossa ja olin heti myyty!)

Pikku-Lintula Naantali Pikku-Lintula Naantali

Kylpyhuone oli pieni, mutta valoisa ja pienelle perheelle ja lyhyempään oleskeluun ihan riittävä.

Tällä kertaa Naantalin vierailumme ainoa blogiyhteistyöosuus oli Linnan juhlat –esitys Emma-teatterissa joten aikaa jäi myös ystävien ja sukulaisten tapaamiseen ja Naantalin omatoimiseen tutkimiseen. Blogiyhteistyönä toteutettujen matkojen ohjelmassahan on yleensä vapaa-aikaa todella vähän!

Saavuimme Naantaliin lauantaina puolilta päivin, kävimme S-Marketissa ostamassa iltapäiväkahvi- ja aamiaistarvikkeet ja asetuimme taloksi. Halusimme näyttää taloa myös muille ja niinpä meillä oli talo täynnä jo pari tuntia saapumisemme jälkeen.

Pikku-Lintulan, kuten muidenkin talojen, ”ohjeissa” sanotaan, että ne eivät sovellu isojen ja/tai äänekkäiden juhlien järjestämiseen, mutta ehkä me sitten kuitenkin olimme nuo iltapäivän muutamat tunnit riittävän siististi. Kukaan ei ainakaan tullut valittamaan!

Nuoret ystävämme asuivat Turussa ja Naantalihan on turkulaisille usein tuttu useammankin vierailun jäljiltä, mutta kukaan vieraistamme ei ollut tiennyt näistä taloista, sillä ne eivät nyt vaan näy sillä lailla pääkaduille, vaikka ovatkin ihan kaupungin sydämessä.

Wanha Naantali
Wanha Naantali Wanha Naantali
Wanha Naantali

Vanhassa kaupungissa ehdimme kahdestaan kiertelemään lauantaina ja sunnuntaina sen verran, että tulimme poikenneeksi matkablogimaailmasta poimitun vinkin perusteella katsomassa Wanha Naantali –kaupan pienen pientä Titanic –näyttelyä: ajatus kutkutti, sillä olemmehan kohta lähdössä Kanadaan ja siellä Halifaxiin, jonka hautausmaalle on haudattu paljon Titanicin uhreja.

Samoin matkablogivinkkien perusteella kävimme testaamassa Cafe Amandiksen vohvelit ja totesimme ne juuri niin hyviksi kuin oli väitetty. Tosin elokuisena, lämpimänä aamuna terassilla on sen verran vilkasta ampiaisrintamalla, että oli hiukan vaikea keskittyä vohveliinsa, kun sitä joutui varjelemaan muilta samalla apajalle pyrkiviltä yrittäjiltä!

Vohveli Cafe Amandis Naantali

Lopuksi etsimme vielä Rakkaudenpolun ja nousimme korkealla kalliolle ihailemaan näköalaa niin Naantalin kirkon kuin Kultarannan suuntaan. Tosin Rakkaudenpolun osalta äänemme menee sittenkin Hangon polulle, mutta ei tämäkään huono ollut, etenkään tuon näköalakallion osalta!

Tänä kesänä tulimme siis käyneeksi Naantalissa kahdesti – ja varmasti palaamme kaupunkiin vielä tulevinakin kesinä. Tai jonain talvena. Tai pääsiäisenä, sillä vietimmehän aikoinaan useammankin pääsiäisen Naantalin kylpylässä.  Tai vaikka vaan lounaalle tai illalliselle, venesataman rantaan, veneitä ja merta katsellen.

Rakkauden polku NaantaliNäkymä Naantaliin ja Kultarantaan

Save

Save

Save

Save

Save

Emma-teatteri Naantali Muumimaa

Linnan juhlat elokuussa

Kesäteatterin julisteen päälle on vedetty punaisella muistutus – kesän viimeisen näytökset.
Elokuun puolivälissä kesä on sesonkina ohi, vaikka kesäisiä päiviä saattaisi vielä riittääkin.

Linnan juhlat Kailon saaren, siis Muumimaailman, kesäteatterissa, Emma-teatterissa, kestäisi kyllä hiukan syksyäkin (viimeinen esitys on jo tulevana perjantaina 19.8.).
Ison teatterin tilat ovat suojassa katon alla ja Linnan juhlat -aiheena olisi vielä ajankohtaisempi taas muutaman kuukauden päästä.
Kultarannassakin on vielä lippu ylhäällä, ihan oikeakin presidenttipari on paikkakunnalla, muttei sentään ainakaan tänä lauantaina katsomossa. (Olisi kyllä kiinnostavaa tietää, että ovatko he esityksen nähneet!)

Kesäteatterivarustus
Linnan juhlat Emma-teatteri

Asetumme paikoillemme, vilkaisen käsiohjelmaa ja jään ihmettelemään lyhyttä näyttelijälistaa ja jokaisen nimen perässä olevaa pitkää roolilistaa.
Tunnustan, en ole juurikaan ottanut etukäteen näytelmästä selvää, mutta toisaalta niinhän sen kokee aidoimmin, ilman ennakkokäsityksiä, vai mitä?

Nimilistaa ja roolitusta ei kuitenkaan kauaa ehdi miettiä, sillä vauhdikas näytelmä vyöryy päälle, kaikkien lukuisine rooleineen. Neljä näyttelijää muuntuvat hetkessä tarjoilijasta presidentin vaimoksi ja etikettimestarista muotisuunnittelijaksi.
Tässä on jotain samaa kuin Helsingin kaupunginteatterin legendaarisessa Kiviä taskussa -esityksessä, joka taitaa olla edelleen ohjelmistossa, vaikka siitä kuin me sen näimme on varmasti yli kymmenen vuotta!
Tämä esitys on muuten Turun Kaupunginteatterin tuottama, eli mitenkään harrastelijateatteria väheksymättä, niin täällä ovat ammattilaiset asialla.

Kohtaukset seuraavat toisiaan samassa järjestyksessä kun ne oikeasti tapahtuisivat: odotellaan kutsuja, mietitään pukuja, valmistellaan tarjoiluja, kätellään, syödään, tanssitaan ja jatketaan vielä jatkoille.

Kesäteatterin tapaan kaikki on kepeää ja hauskaa. Vai onko?

Kutsuista kilpaileminen televisiovisailussa ei ihan kolahtanut. Ehkä siksi, etteivät televisiovisailut muutenkaan ole meidän juttumme. Kunniamerkkien käyttöä käsittelevä lyhyt osio meni mielestäni turhaan vähän alapäähuumorin puolelle.
Tavallisen kansalaisen huomionhakuinen pukuvalinta ja myöhemmät ongelmat puvun kanssa lakkasivat myös jossain vaiheessa olemasta hauskoja: ainakin minun sympaniani alkoivat olla tavallisen Sanna Jokisen puolella ja nyt tuntui siltä, että näytelmä pilkkaa häntä ja muita tavallisia kansalaisia.

Linnan juhlat Emma-teatteri
Minna Koskinen ja Juha-Pekka Mikkola

Linnan kutsua alussa erityisesti norkoileva baritoni ja hänen yrityksensä päästä linnaan ilman kutsua jäi vähän irralliseksi – kokonaisuus olisi toiminut ilmankin näitä episodeja.

Mutta toki, tällaisessa sikermässä kohtauksia kaikki eivät voi pitää kaikesta ja minäkin pidin monesta kohtauksesta.

Miska Kaukosen toteuttama muotisuunnittelija oli vaan niin ihana!

Linda Wiklund ja Juha-Pekka Mikkola presidenttiparina tekivät loistavaa työtä.
Eniten pidin keskustelusta veteraanien kanssa, joka meni melkein käsikirjoituksen mukaan käyttäen vain sovittuja muutamaa sanaa ja keskustelu oli silti koko ajan melkein järkevää! Tämä oli hauska!

Linnan juhlat Emma-teatteri
Miska Kaukonen, Linda Wiklund, Minna Koskela ja Juha-Pekka Mikkola

Verbaalista iloittelua oli myös linnan tarjoilijan (Linda Wiklund) milloin milläkin kielellä käymissä keskusteluissa, yhtenä kielenä politiikka ja kivat pienet heitot Ikeasta löytyneestä poikaystävästä, joka on tämän kielen hänelle opettanut.

Myös kaikkien elossa olevien presidenttien kuvaussessio oli hyvä, hahmot ja jutustelu olivat juuri sopivan kliseisiä.

Linnan juhlat Emma-teatteri
Linda Wiklund ja Miska Kaukonen
Linnan juhlat Emma-teatteri
Juha-Pekka Mikkola, Linda Wiklund, Minna Koskela ja Miska Kaukonen

Mutta parasta olivat säännöllisen väliajoin toistuva sanailu presidenttiparin kesken kylpyhuoneessa, aamutakeissa. Tämä oli niin hauska kurkistus presidenttiparin yksityiselämään, että illan jo pimetessä, Kailon saarelta pois päin kävellessämme, Kultarantaan päin katsellen piti miettiä, että mistähän siellä tänään, kylpyhuoneessa, keskustellaan 🙂

Auringonlasku Naantali

Ennen esitystä Etkoilla oli Mamman keittiössä tarjolla ruokaa ja juomaa.
Ruoka noutopöydästä ei ollut huonoa, muttei erityisen hohdokastakaan : nimi Linnan juhlien Etkot -nimi olisi melkein velvoittanut johonkin juhlallisempaan.
Kuulemma ruokailu ennen teatteria on ollut jossain määrin ryhmien suosiossa, mutta ainakaan nyt elokuisena lauantaina kovin moni ei tätä vaihtoehtoa ollut valinnut. Toisaalta Naantalin rannassa on paljon muitakin ruokailuvaihtoehtoja, joten ehkä kilpailu on liian kovaa.

Linnan juhlat Emma-teatteri Etkot Linnan juhlat Emma-teatteri Etkot

Väliaikatarjoilu ison katsomon liepeillä sujui monesta kojusta jouhevasti. Ei ole kerran tai kaksi, jolloin teatterissa ehkä jo harkitsemamme viinilasillisen jätämme jonojen vuoksi juomatta – täällä ei tarvinnut.

Linnan juhlat Emma-teatteri

(Teatterin ja Etkot tarjosi Emma-teatteri. Kuvat näytelmästä Otto-Ville Väätäinen.)