Kaksi uutta maata

TCC 327 feature

Travelers’ Century Club käyttää alueistaan englanninkielistä termiä ‘country’ ja uutisoi sen mukaisesti äskettäin “Two New Countries Added To TCC List“.
Suomeksi ehkä kuitenkin voitaneen todeta, että Travelers’ Century Clubin aluelistaan on lisätty kaksi uutta aluetta ja sen myötä alueita on nyt yhteensä 327.

Britannian merentakaisia alueita

Uudet alueet ovat Akrotiri ja Dhekelia Kyproksella ja Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret eteläisellä Atlantilla.

Molemmat ovat Britannian merentakaisia alueita (joita yhteensä 14, väkiluvultaan näistä suurimmat ovat Bermuda,  Caymansaaret, Turks- & Caicossaaret ja Gibraltar).
TCC:n alueita määrittävien sääntöjen mukaan kaikki nämä ovat alueita säännön 1 mukaan erikseen hallittavina alueina.

Käsittääkseni mitään erityisen merkittävää muutosta ei ole tapahtunut kummankaan alueen hallinnon osalta, mutta syystä tai toisesta TCC:n listalla oli aikaisemmin vain 12 näistä Britannian 14 merentakaisesta alueesta ja nyt asia on korjattu siten, että myös TCC:n listalla kaikki 14 aluetta ovat omina alueinaan.

Edelliset muutokset TCC:n listaan tehtiin vuoden 2016 alussa, jolloin Jemeniin kuuluva Socotran saari lisättiin listalle ja vuoden 2014 alussa, jolloin osa niin Egyptistä, Venezuelasta kuin Päiväntasaajan Guineasta sai erillisen alueen statuksen.

Akrotiri ja Dhekelia

Tämän kertaisesta muutoksesta olin hetken aikaa hiukan huolissani, sillä olemme lievästi ylpeinä viime vuosina tavanneet kertoa, että olemme käyneet kaikissa Euroopan maissa ja myös kaikilla Euroopan TCC-alueilla, mutta entäs tämä Akrotiri ja/tai Dhekelia?

Ja tunnustettakoon taas, kuten Socotran osalta 2016, että en olisi osannut näitä alueita Euroopan kartalle ennen tätä sijoittaa, mutta ok, täällä ne ovat:

alueet kypros TCC:n 327 aluetta
Kävin vielä lisäämässä Ayia Napan merkittävän (?) turistikylän WIkipedian karttaan asian selventämiseksi 🙂

Karttaa ja matkailuhistoriaamme tarkemmin tutkiessani tulin kuitenkin siihen tulokseen, että olemmehan mekin Dhekelian läpi ajaneet! Ensimmäisellä Kyproksen vierailullamme keväällä 1991 asuimme Ayia Napan alueella, mutta yhtenä iltapäivänä kävimme Larnakassa, joten olemme pakkohan meidän on ollut ajaa Dhekelian läpi!

Mahdollinen kolmas Kyproksen vierailumme suuntautuisi ehkä Pafokseen, jonne emme
aikaisemmilla vierailuillamme saarella ole päätyneet. Ayia Napaan ja siis Larnakaan (ja Famagustan kohdalla saaren eri osien väliselle rajalle) suuntautuneen reissun lisäksi kävimme toisella kertaa Nicosiassa, molemmilla puolilla ja Kyreniassa.

Osa Akrotiria on osa Pafoksen Unescon maailmanperintöaluetta ja alueelle, sotilasalueita lukuunottamatta, pääsee vierailemaan kunhan vaan menee. Eli, ehkä, vielä joskus … Aikataulua tuolle retkelle ei kuitenkaan vielä ole.

Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret

Asumattomat Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret taitavat meiltä kyllä jäädä käymättä – tosin jotkut Antarktiksen risteilyt taitavat niilläkin poiketa.

Etelä-Georgia Etelä-Georgia TCC:n 327 aluetta

Maabongausmateriaalit päivitetty

TCC:n alueiden lukumäärän osalta päivitin myös niin Maabongauksen perusteet -jutun kuin maabongaushistoriamme kattavan 100 maata -jutun.

Lisäksi päivitin ajan tasalle jutun Ryhdy maabongariksi, erityisesti sen tarjoaman Excel-taulukon, jolla voi laskea omat TCC-alueensa.

Artikkelin avainsanoja
, ,

12 kommenttia

  • Maabongaroksi en itseäni nimeä vaikka eri maat ja niissä käynnit kiinnostavat kovin. Totean tässä kohdin, että olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin, vaikka viimeiset 10 vuotta eri maissa paljon matkattu onkin. No Euroopan otin tavoitteeksi mutta en TCC alueiden osalta. Kyproksen lisäykset näyttävät mielenkiintoisilta.

    • Kiitos Sari! Eurooppa on hyvä tavoite – ja toteutettavissa lyhyilläkin irtiotoilla ja kohtuullisilla kustannuksilla.

  • Tämä on kyllä mielenkiintoista ja aina oppii uutta. En ole tuollaisista paikoista koskaan kuullutkaan, enkä olisi osannut Kyproksen uusia alueita sinne sijoittaa. Tosin nimien perusteella jonnekin Kreikan suuntaan ne olisin asettanut.

    • Kiitos Merja! No en ollut minäkään, ja kuten Sinäkin, niin oikealle suunnalle olisin ehkä arvaamalla päätynyt, mutten ihan oikealle saarelle 🙂

  • Antarktiksen risteily on yksi unelmistani. Toivottavasti se jonakin päivänä toteutuu 🙂 Mielenkiintoinen tuo maabongailu järjestö eli TCC. Hyvä keino matkabloggaajalle tietää montako maata, tai aluetta, on vielä käymättä.

    • Kiitos Joanna! Minulla Antarktiksen osalta intoa on hillinnyt Draken salmen ylittämiseen liittyvä todennäköinen myrskyssä kärsiminen mennen tullen, mutta onhan tuokin teoriassa vielä joskus mahdollista, sittenkin.

  • Minä olen kyllä ihan pihalla näistä alueista – ihan on jo perässä pysymistä perinteisissä valtioissa 😀 Niitä on kyllä mukava laskea, kuinka monessa on tullut käytyä, joskin sekin laskeminen on nyt muutaman vuoden ollut vähän hataraa. Ehkä tässä joku päivä vielä tsemppaan ja tarkastan tilanteeni 🙂

    • Kiitos kommentista! Valtiot on sopivan “kevyt” tapa seurata maapallon valloitusta silloin kun ei halua asian tiimoilta hifistellä 🙂

  • Kommentoinkin jo tuota Kyprosta aikaisemmin, eli hallussa on.

    Nyt lukaisin tekstiä tarkemmin ja silmä kiintyi tuohon Egyptin jakamiseen kahdeksi alueeksi. Siinain niemimaa ei nyt ihan kuulu kohteisiin joihin haluaisin nykyiseltään mennä. Riittäisiköhän jos seilaisi Suezin-kanavan halki 😉 Tosin ilmeisesti Israeilin puolelta Siinain niemimalle Egyptiin pääsee ongelmitta – mutta pääseekö takaisin? Kas siinä pulma…

    • Kiitos Anna! Aikoinaan Siinailla kävimme Eilatista ihan sinne, Tabaan, kävellen. Takaisinkin pääsi, kävellen. Mutta toki rajalla oli passintarkastukset molempiin suuntiin. Ihan ajantasaista tietoa tuosta rajasta minulla ei ole.

  • No näitä maiden uusia sisäisiä osia taitaa aina silloin tällöin putkahdella esille, mutta silti mielestäni tärkeintä on itse maahan ja sen kulttuuriin tutustuminen. Ja hienosti olette kyllä tätä hommaa tehneet tällä saralla, hatun noston paikka toidellakin. 🙂

    • Kiitos Anna-Katri! Tietysti toisaalta tässä Kyproksenkin esimerkissä nuo kolme (tai tavallaan neljä) erillistä aluetta saarella ovat lopputulemaa saaren historiasta, joten jos ei nyt ihan maan kulttuuria, niin maan historian osa tämäkin, “aluejako”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.