Instagram Travel Thursdayn toukokuun teemana on Tänne haluaisin palata.
En ole moneen kuukauteen kirjoittanut IGTT-juttuja, sillä juttuja on muutenkin ollut koko ajan jonoksi asti. Nytkin ”pitäisi” vielä kirjoittaa muutama juttu Karibian saarihyppelystämme ja pääosa Amsterdamin ja Brysselin jutuistakin on kirjoittamatta. Myös #PINGFestival18 -tapahtumasta, jonne eilen osallistuin, voisi kirjoittaa yhteenvedon.
Mutta otetaan tähän väliin hiukan kertausmatkailua, jos ei muuten, niin sen kunniaksi, että varasimme viime sunnuntaina Easyjetin edulliset lennot Berliiniin vielä toukokuulle!
Uutta ja kertausta
Maabongareina meillä on tätä nykyä muutama päälinja matkasuunnitelmissa.
Haluamme edelleen, yli 120 maankin jälkeen, kokea uusia maita.
Ne ovat kuitenkin kaikki jo kaukomatkaetäisyydellä, joten niihin ei lähdetä ihan tuosta vaan vaikka viikonlopuksi. Lisäksi moneen niistä vaaditaan viisumi: tällä hetkelläkin passimme ovat tulevan Kiina – Mongolia – Venäjä -reissun takia viisumikierroksella useamman viikon ajan (ja vain toisella meistä on kaksi passia).
Uusien maiden rinnalle olemme viime vuosina nostaneet matkasuunnitelmissamme Euroopan kaupunkien kertauksen. Sen tiimoilta olemme käyneet Lissabonissa, Wienissä, Madridissa, Hampurissa, Prahassa ja nyt viimeksi Amsterdamissa ja Brysselissä. Edellisistä kerroista näissä kaupungeissa olikin päässyt joidenkin osalta kulumaan jopa kolme vuosikymmentä.
Kertausmatkoihin olemme useimmiten liittäneet myös jotain uutta, kuten vaikka Madridissa retken Toledoon, Hampurissa retken Schweriniin ja Prahan matkan yhteydessä vietimme pääosan ajasta Cesky Krumlovissa.
Alla pari muutama vuosi sitten Instagramissa julkaisemaamme kuvaa Lissabonista tyypillisimmillään.
… ja tässä muutama Instagram-kuvamme Toledosta ja Madridista.
Berliini, Dublin, Ateena …
Berliinissä kävimme viimeksi juhannuksena 2003, joten siitäkin on jo kohta 15 vuotta.
Sitä edellisellä kerralla, 1987, Berliinin muuri vielä jakoi kaupungin kahteen osaan.
Tällä kertaa yksi kolmen yön reissun pääkohteista on hotelli Adlon, jonka kirjasin ToTravel -listamme muistiinpanoihin jo viisi vuotta sitten katsottuani hotellin historiasta kertovan televisiosarjan Hotelli Adlon – elämää suurempi tarina (Das Adlon), . Nykyinen hotelli on rakennettu samalle tontille 90-luvulla, joten samasta hotellista ei enää ole kyse ja muutenkin sarja on pitkälti fiktiota, mutta silti!
Hotellin kuvia Instagramista etsiessäni tämä oli hauskin, vaikka kuvassa ei olekaan itse hotelli eikä viereinen Brandenburgin portti!
Hotellista ja Brandenburgin portista löytyy hienoja kuvia hotellin sivuilta.
Myöhemmin tänä kesänä on tarkoitus vielä kerrata paluumatkalla Skotlannista Dublin, jossa sielläkin on tullut käytyä jo parikin kertaa, mutta viimeisimmästäkin kerrasta on jo kohta 10 vuotta.
Tämän jälkeen pahiten kertausta kaipaisi Ateena, jossa emme ole kunnolla olleet sitten kesän 1976. Kaupungin läpiajoa lentokentältä Piraeuksen satamaan matkalla purjehdusreissulle Ateenasta Kosille vuonna 2004 ei oikein voi laskea – ja siitäkin on jo yli 10 vuotta. Ehkäpä vielä syksymmällä.
Ellei sitten projekti ”loput Euroopan pääkaupungit” kiertomatkan Zagreb – Sarajevo- Podgorica -muodossa ohita vielä kerran Ateenaa. Toisaalta Podgorican ja Ateenan välillä näyttäisi olevan lyhyitä suoria lentoja …
Tänne haluaisin palata?
Kaupunkikertausprojektimme perusteena ei ole ollut erityinen intohimo näihin kaupunkeihin vaan enemmänkin matkailullinen yleissivistys Euroopan osalta.
Pahasti haalistuneiden mielikuvien tai valokuvien tilalle on välillä haettava uutta tietoa myös omasta maanosastamme.
Jos matkailussa oikeasti menisin haaveilun puolelle, niin ne kohteet löytyisivät ehkä saarilta. Kesällä 2017 kirjoitin jutun 5 + 1 paikkaa, jonne matkustaisin uudelleen ja sama saarilista voisi ihan hyvin olla edelleen tällainen ”Tänne haluaisin palata” -lista.
Gotlantia ehkä juuri nyt lukuunottamatta, sillä vaikka Gotlanti on nasta paikka, niin ei siellä ihan joka vuosi tarvitse käydä.
Alla lempimaisemani Gnisvärdistä viime kesältä.
Saarilistalle voisin vielä lisätä Kreetan, joskaan ei sinnekään palaaminen johtuisi erityisestä intohimosta Kreetaan vaan toiveesta vierailla Spinalongan saarella, jossa emme viettäessämme viikon Rethymnonissa tulleet käyneeksi.
Myöskään Scilly-saaret eivät viime kesänä päätyneet tuolle 5 + 1 -listalle.
Ehkä siksi, että pidän paluutamme niille melko epätodennäköisenä, mutta vuonna 2008 ne näyttäytyivät kyllä niin hienona kohteena, että ehkä uusintavierailua pitäisi harkita!
Vuonna 2008 ei Instagram ollut vielä käytössä, mutta tässä yksi saarten tunnelman hienosti mielestäni tallettava kuva viime kesältä Instagramista Visit Isles of Scilly -tililtä (IG: @visitislesofscilly).
Haaveiden sijaan suunnitelmia
Seniori-ikäisenä ja jo paljon matkustaneena minulla ei oikeastaan ole enää matkailuun liittyviä haaveita. Toki on kiva kokea uusia maita, mutta ei mikään niistä ole minulle kohteena ihan erityinen. Jos olisi, niin olisin luultavasti jo toteuttanut matkan sinne – tai ainakin olisin jo suunnittelemassa sitä.
Vanhemmitenhan varmuus siitä, että asiaan voi palata ensi vuonna tai joskus kauempana tulevaisuudessa pienenee koko ajan. Viimeistään tässä iässä elämä on tässä ja nyt!
(Otsikkokuvan maapallot ovat Schipholin kentältä ja Hampurin Sternschanzen alueelta.)
Vaikka en vielä ole ihan seniori-ikäinen, niin tämä sinun viimeinen lauseesi on niin kovin totta. Matkoja (ja monia muitakin asioita elämässä) ei kannata siirtää epämääräiseen sitten kun —tulevaisuuteen.
Siksi itselläni on mielessä ensimmäisenä uudet paikat ja maat, joissa haluaisin käydä ja vasta sitten ne kerrattavat. Elämän arvaamattomuuden takia en myöskään halua tehdä mitään kovin pitkälle meneviä suunnitelmia. Taitaa kuitenkin käydä niin, että elämä ei riitä sekä kaikkeen mitä haluaisin nähdä että niihin kerrattaviin paikkoihin. Onneksi jotain on jo ehtinyt nähdä kuitenkin! ?
Kiitos Hannele! Kyllähän mekin mielellämme uusiakin paikkoja edelleen käymme katsomassa ja kokemassa, mutta aina ei vaan voi matkustaa kaukomaille asti ja silloin voi välillä käydä kertaamassakin jotain :-)
Meitä nuoremmat ovat tainneet oppia tämän mieluummin nyt kuin joskus jo meitä aikaisemmin, mutta toisaalta tähänkin asti panostus ensin opintoihin ja sitten työhön toisaalta nyt rahoittaa tätä matkailua ihan kelvollisesti.
120:n maan jälkeen varmaan kohteet ovat jo hieman hankalammin saavutettavia, ja vaativat erinäisiä järjestelyjä. Adlon Berliinissä kuulostaa huikealta (ja kalliilta) idealta, olisi kiva joskus kokea Berliini siitä näkökulmasta. Omaa kokemusta odotellessa jään mielenkiinnolla odottelemaan teidän juttuja siitä?
Kiitos Tuuli! Totta, kohteet ovat kauempana – ja vaikka maailmassa maita onkin lähes 200, niin ihan kaikki niistä ei ole sellaisia, joihin edes haluaisimme näiltä näkymin: niissä voi olla sotatila tai ne voivat muuten vaan olla niin alikehittyneitä, että ainakin jossain määrin mukavuutta arvostavalle matkailijalle ne ovat turhan extreme-kohteita.
Te olette kyllä osanneet elää elämäänne tässä ja nyt -hengessä pitkään tuon perusteella, että matkahaaveet on jo toteutettu. Tuo on niin kunnioitettava valikoima kohteita! Ja aina tosiaan ”vanhoista” paikoista löytyy jotain uutta.
Minulla on juuri työn alla jäsentely siitä, mitkä ovat lähitulevaisuuden matkahaaveitani. Edelliset haaveet kun jo toteutin.
Kiitos Teija! Ajoittain listaa, oli se sitten haaveita tai ihan vaan hahmotelmaa siitä, että mitä voisi seuraavaksi katsoa, pitää tietysti päivittää. Meillä uudet ajatukset syntyvät usein matkoilla, joten viimeistään pari päivää kotiutumisen jälkeen katsotaan yleensä listaa uudelleen :-)
Te olette kyllä reissanneet ja kokeneet yhtä sun toista vuosien varrella – todella ihailtava valikoima matkakohteita!
Kiitos Karoliina! Tähän aikaan vuodesta kaukomatkat eivät kyllä varsinaisesti ole juttumme, tuo Mongoliassa käynti on poikkeus – mutta toisaalta monia matkoja on vaan pakko suunnitella aika pitkälle eteenpäin, joten kesästä huolimatta viimeistään elokuussa pitää jo taas paneutua talveen ja silloin kauas, sillä Eurooppahan ei talvella tunnetusti ole parhaimmillaan.
Meillä on muutamia kohteita, joihin palaamme kerta toisensa jälkeen – Pariisi yhtenä esimerkkinä. Yritämme käydä siellä vähintään kerran vuodessa, mikä toki on junayhteyksien ansiosta täältä päin Eurooppaa huomattavasti helpompaa kuin Suomesta. Berliini on varmasti ihana tähän aikaan vuodesta, kivaa reissua! :)
Kiitos Liisa! Pariisi on yksillä tutuillammekin se suosikkikertauskohde – ja onhan Pariisissa jotain tarunhohtoista.
Itse en ole aikoihin IGTT:hen osallistunut, ja se jäi nyt myös taas tekemättä. Mutta kyllä minä vielä joku kerta jälleen..
Just juteltiin, mihin haluttaisi mennä uudestaan ja kummallakin se oli – Skotlanti. Jännä, että siitä tuli nyt tällainen uusi ”kaipuun kohde”. En olisi ennen vierailua nimittäin sitä uskonut.
Kiitos Anna! IGTT:n säännöt ovat menneet niin tiukoiksi ja nuo teemat eivät oikein koskaan tunnu olevan ajallisesti itselleni oikeita, joten se on sitten vähän jäänyt. Mutta voihan sitä joskus sielläkin ”vierailla” :-)
Hei Pirkko, ikävä kuulla että pidät IGTT:n sääntöjä niin tiukkoina, että se on latistanut osallistumisintoasi. IGTT:ssä ei ole montaa sääntöä, ja nämä muutamat säännöt on luotu sen vuoksi, että tempauksen perusidea vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon levittämiskanavana toteutuisi. Teemoista on pidetty todella paljon, mutta on ymmärrettävää että kaikki teemat eivät aina ole kaikille mieluisia. Tämän vuoksi olemmekin pitäneet joka toisen kuukauden teemattomana, jolloin kaikenlaiset Instagram-kuvin kuvitetut matkapostaukset ovat tervetulleita!
Hei Terhi! Ehkä vielä enemmän tosiaan on ollut kyse siitä, että jos muutakin materiaalia omaan blogiin on lähes jonossa, niin sitten jutun kirjoittaminen jostain yleisestä teeman mukaisesta aiheesta ei ole tuntunut tärkeältä. Lisäksi tuo nyttemmin korostettu juttu kuvien osalta, että niiden pitää olla paitsi Instagramissa julkaistuja, myös tasan samoja kuvia, samoilla rajauksilla ja filttereillä tai miten se nyt menikään, tekee välillä jutusta työlään, kun pitäisi oikeasti etsiä ne kuva melkein Instagramista, että voisi olla varma, että tämä meni nyt oikein!
En ehkä myöskään ole ihan ainoa, joka näin ajattelee, sillä minusta joskus kun IGTT:hen aktiivisemmin osallistuin, juttuja oli mukana joinakin kuukausina tuplasti sen verran mitä nykyisin – toisaalta tietysti muut kanavat ja aktiviteetit juttujen jakamisen tiimoilta ovat ihan muuten vaan voineet vähentää kiinnostusta IGTT:hen.
Mutta ehkä minäkin taas joskus satun ajankäytön ja/tai teeman osalta oikeaan kohtaan …
120 eri maata on aika hyvä saavutus. Itselläni vielä vähän vajaa 100 ja silti tuntuu, että uusien paikkojen löytäminen alkaa olemaan yhä haasteellisempaa tai ainakin matkat pitäisi olla pidempiä.
Pitääpä käydä tutustumassa teidän käyttämään TCC:n. Meillä on uusi statistiikka haussa kun MTP ei oikein ole kehittynyt siihen suuntaan kun mitä olemme toivoneet.
Itse en osaisi sanoa mihin haluaisin palata. Minulle matkoilla tärkeitä ovat kokemukset, elämykset ja luonto ja niitä on vaikea toistaa. Toisaalta uutuuden viehätys on vielä tähän asti usein voittanut. Usein teemme kuten tekin; ainakin vähän uutta joka matkalla.
Kiitos Anu!
Oletko jo tutustunut Nomadmanian uuteen sivustoon. Se kokoaa nyttemmin yhteen kaikki pistejärjestelmät alkaen YK:n jäsenmaista (UN), edeten TCC:hen ja MTP:hen ja lopulta Nomadmanian omaan lähes 1300 alueen järjestelmään.
Scillyn saarista en ole kuullutkaan, mutta jopas alkoi kiinnostaa! Selailin Googlen kuvahaun tuloksia pitkän tovin ja tulin siihen tulokseen, että siellä olisi kiva käydä :) Englantia haluaisin muutenkin koluta ihan ajan kanssa, joten toivottavasti muistan yhdistää myös Scillyn sitten joskus toteutuvaan reissuun!
Kiitos Terhi! Brittein saarten ympärillä on monta hienoa saarikohdetta – ja toki rannikoillakin paljon kivoja paikkoja.
Tulevana kesänä palaamme Ateenaan yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen. Hieman odotankin jo reissua koska onhan se mielenkiintoista nähdä kuinka kaupunki on tuossa ajassa muuttunut, jos on. Kävimme muutama vuosi Alanyassa ja väliin oli mahtunut samaiset 20 vuotta. Muutos oli melkoinen, ei tunnistanut enää samaksi kaupungiksi tai edes omien mielikuvien kohteeksi. Sen verran paikka oli vuosikymmenien aikana muuttunut.
Kiitos Heidi! Saa nähdä miten tuon Ateenan paluumme kanssa käy, mutta ennemmin tai myöhemmin, ihan varmasti :-)
Te olette kyllä reissanneet niin hurjan paljon, että varmasti jo tässä vaiheessa vaikea saada niitä uusia kohteita, mutta toisaalta onneksi aina voi palata takaisin niihin omiin suosikkipaikkoihin. Itse käyn edelleen jatkuvaa kamppailua sen suhteen että mieli janoaa aina uusiin kohteisiin, mutta siitä huolimatta jotkut tutut paikat ovat muodostuneet niin lemppareiksi, ettei niihin voi olla palaamatta. Esimerkiksi nyt kesällä suuntaan takaisin Balille, vaikka voisihan sen kesäloman käyttää niiden uusienkin kohteiden koluamiseen. :)
Kiitos Anna-Katri! Ehkä minunkin pitäisi alkaa suunnitella oikeasti paluuta Nantucketin saarelle :-)