Dagmarin lähteellä Tapaninpäivänä

Dagmarin lähde Tammisaari

Kävimme syksyllä pienellä veneretkellä Tammisaaren saariston kansallispuistossa. Retken aluksi kiersimme hetken lahdella Dagmarin lähteen edustalla, mutta emme sillä kertaa rantautuneet emmekä siis käyneet itse lähteellä.

Tammisaaren saariston kansallispuisto

Myöhemmin syksyllä kävimme toistamiseen Tammisaaressa, mutta sillä kertaa Villa Schildtin tapahtuma ja kurpitsojen kaivertaminen vei mukanaan siinä määrin, että Dagmarin lähde unohtui.

Kaksi elämää

Talviretki Dagmarin lähteelle

Mutta palatessamme joulun vietosta Hangosta muistimme vihdoin lähteenkin ja koukkasimme hiukan ennen Tammisaarta sen muutaman kilometrin sivuun Hanko-Tammisaari -tieltä, mitä käynti Dagmarin lähteellä vaati.

Parkkipaikalta (Leksvallintie 300) lähteelle menevä polku on leveä ja hiekkapäällysteinen, joten se soveltuu myös talvisempaan liikuntaan. Ehkei nyt ehkä ihan viime päivien lumentulon jälkeen, mutta pieni määrä lunta joulun jälkeen ei haitannut menoa lainkaan.

Dagmarin lähde Tammisaari
Karttakuva Luontoon.fi -sivuston jutusta – ja Maria Fjodorovna “tyttönimeltään” Dagmar

Hienoinen lumipeite jo Tapaninpäivänä metsässä Joululta säästynyt pieni kuusi Tapaninpäivänä

Vierailimme ensin Dagmarin lähteellä ja seurailimme lähteen veden kulkua rantaan. Lähde sinänsä on osa alueen historiaa, mutta historiasta muistutti myös rannassa oleva männyn kanto ja pala mäntyä, jonka vuosirenkaisiin oli merkitty tapahtumia tällä rannalla monen vuosisadan ajalta.

Nimensä lähde on saanut tanskalaissyntyisen prinsessa Dagmarin mukaan. Prinsessasta tuli myöhemmin Venäjän keisarinna nimellä Maria Fjodorovna. Keisaripari vietti mielellään kesiään Suomessa ja tapasivat pysähtyä keisarillisella huvipurrellaan, Tsarevnalla, myös täällä Källvikenin lahdella – ehkä matkalla Kejsarhamniin Högsårassa?

Högsåra ja Farmors Café

Dagmarin lähde TammisaariDagmarin lähde TammisaariDagmarin lähde TammisaariDagmarin lähde TammisaariDagmarin lähde Tammisaari

Kauniita rantoja ja keisarinpöytä

Rannalla kävimme vielä katsomassa Keisarinpöytää, jonka ääressä Aleksanteri III:n ja Dagmarin kerrotaan nauttineen ruuasta ja lähteen vedestä.
Sittemmin veneilijät ovat täydentäneet makean veden varastojaan lähteen vedellä.

Kivisen pöydän jälkeen palasimme hiukan eri polkua takaisin parkkipaikalle.

Tarjolla olisi ollut lyhyitä polkuja myös Skutvikenin tai Vitsandin rannoille, mutta jätimme ne joulukuussa käymättä. Mutta niidenkin kanssa matkaa olisi kertynyt vain ehkä noin 5 kilometriä, joten pienenä ja puistomaisena alueena, jonka polut ovat helppokulkuisia, alue on hyvä kohde monenlaisille retkeilijöille.

Dagmarin lähde Tammisaari

Dagmarin lähde Tammisaari
Mänty katkesi syksyllä 2016. Vuosirenkaita on aina 1600-luvun loppupuolelta alkaen ja puu on elänyt niin Ruotsin kuin tsaari-Venäjän aikakauden ja melkein 100 vuotta itsenäistä Suomeakin. Oranssi: 1700-luvun puoliväli, keltainen: Suomi liitettiin Venäjään 1809, turkoosi: Krimin sota ja taistelu näillä rannoilla Vitsandissa 1854, sininen: Suomi itsenäistyy 1917.

Keisarinpöytä Tammisaari Dagmarin lähde TammisaariKällvikin lahti

Paluumatkalla Hangon joulustamme kotiin viivähdimme Dagmarin puistossa vain hetken, mutta halutessaan puistossa voisi viettää varmaan päiväkausia, sillä kyseessä on noin 40 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue, jonka Fiskars Oyj luovutti Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi sadaksi vuodeksi suomalaisten ja Suomen luonnon ystävien käyttöön.

Joulu Hangossa

Artikkelin avainsanoja
,

4 kommenttia

  • Tammisaaren kansallispuisto jäi meiltä viime vuonna käymättä, vaikka alun perin olimmekin sitä suunnitelleet. Keväällä lumien ja jäiden sulettua voisimme yrittää retkeä uudestaan. Jussarö kiinnostaisi erityisesti, mutta se taitaa olla vähän turhan kaukana rannasta. Samalla reissulla sitä voisi hyvinkin käydä myös Dagmarin puistossa.

    • Kiitos Mikko! Me kiertelimme syksyn veneretkellä hiukan tuon kansallispuiston alueella, mutta ajatuksissa on vähän ollut palata sinne vaikka toisenkin kerran ja sen verran väljemmällä aikataululla, että ehtisi myös kiertää muutamissa saarissa olevia luontopolkuja. Tuo syksyllä käyttämämme Guidematti kuljettaa tuolla alueella pienellä veneellä (max 5 matkustajaa) ihan suht edullisesti veneettömiä, joita mekin tätä nykyä olemme. Myös Majakkaseuran retket ovat yksi vaihtoehto – jos siis tästä vuodesta keväällä/kesällä jo tulisi jotenkin normaali.

  • Onpa mielenkiintoinen paikka, johon en ole aiemmin tutustunut. Kirjoitin itse juuri Langinkosken keisarillisesta kalastusmajasta, joka toimi keisariparin varsinaisena kesäpaikkana. Mielenkiintoista oppia, että he seilasivat noinkin kauas Suomenlahdella.

    • Kiitos Katja! … ja jatkoivat tuosta vielä Saaristomerellekin, eli ainakin Högsåran saarelta löytyy myös paikkoja, joissa ovat viihtyneet.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.