Pitkällä lennolla Singaporeen (13 tuntia!) halusimme matkustaa vähän turistiluokkaa mukavammin, mutta kuitenkin maksamatta businessluokan lipuista (tai upgradesta), joten valitsimme vasta melko äskettäin Finnairin tarjontaan tulleen Premium Economy -luokan. Kieltämättä tuo Premium Economy -luokka viehätti myös uutuusarvollaan …
Premium Economy -luokkaa on tarjolla Yhdysvaltojen ja Singaporen reiteillä.
Premium Economyn hinnoittelun osalta viittaan Finnairin sivuille, sillä minkään päivän yksittäinen lentohinta ei kerro asiasta koko totuutta – jonnekin turistin ja businessluokan väliin hinta kuitenkin sijoittuu. Omalta osaltamme lentoihimme kuului paitsi Helsinki – Singapore myös ketju Singapore – Denpasar – Dili – Denpasar – Doha – Helsinki, joten lentojemme kokonaishinta ei kerro oikein mitään juuri tuosta välistä ja koska ostimme koko matkamme Aktiv-Resorin kautta käytettävissämme ei ole erottelua per lento.
Premium Economy -luokan istuimet
Heinäkuun lopulla yölennolla Helsingistä Singaporeen oli A350-koneessa vain muutamia Premium Economy -rivejä businessluokan ja turistiluokan välissä. Penkkien sijoittelu oli 2 + 4 + 2 ja saimme paikat ikkunan vierestä, eli istuimme kahdestaan rivillä 23. Käytävän vierellä sijainneella paikalla 23J oli jalkatilassa hiukan häiritsevä ylimääräinen tolppa/tuki, joka vähän vaikeutti jalkojen ojentelua. Viereinen ikkunapaikka, 23L, oli tältä osin parempi ja lennon aikana vaihtelimmekin hiukan paikkoja harmia tasataksemme.
Penkit olivat ehkä aavistuksen tilavammat kuin turistiluokan penkit ja niissä oli niskatuki, jota saattoi muotoilla aika mukavasti. Erillinen niskatyynykin oli tarjolla talon puolesta. Jalkatukikin löytyi, eli penkistä sai sen nostamalla ja selkänojaa kallistamalla vähän enemmän nojatuolimaisen, mutta istuinten väli ei kuitenkaan riittänyt siihen, että jalkatuen ja jalat olisi saanut vaaka-asentoon. Jalkatuen säätäminen oli myös hiukan haastavaa tilanteissa, joissa se piti välillä saada alas, mutta kyllä siitä hetkittäin iloakin oli.
Penkkirivien väli on kuulemma 96,5 senttiä, eli 17,5 cm suurempi kuin turistiluokassa.
Penkillä meitä odotti Marimekon kuosia olevat peitto ja kaulatyyny, jotka olivat ihan käyttökelpoisia molemmat. Peitto oli riittävän lämmin ja mukavaa materiaalia ja kaulatyynyn sai hyvin pysymään paikallaan.
Pienessä pussukassa oli businessluokan tapaan silmäsuojus, korvatulpat, hammasharja ja -tahna, kasvo- ja huulirasvaa kauniissa Marimekon matkapakkauksessa. Kuoseja on kuulemma kahdeksan erilaista tyyliin kerää koko sarja.
Matkan jälkeen annoimme pussukat, joista olimme käyttäneet vain silmäsuojuksia, matkaseurueemme nuorille naisille, jotka tuntuivat ottavan ne kiitollisina vastaan – itse emme näitä pussukoita ole innostuneet keräilemään.
Kaksi ateriaa
Helsinki – Singapore -välillä tarjoiltiin kaksi ateriaa, joista ensimmäinen kolmen ruokalajin ateria tarjoiltiin Premium Economy -luokassa posliiniastioilta ja teoriassa lämpimän ruuan osalta olisi ollut kaksi vaihtoehtoa, mutta Premium Economyn viimeisellä rivillä vaihtoehtona oli enää lohi. Inttäessäni hiukan asiasta minulle tarjottiin vaihtoehdoksi turistiluokan kana-ateriaa, jonka päädyinkin sitten ottamaan lämpimäksi ruuaksi, noin vertailun vuoksi. Ei ollut huono sekään. Myöhemmin tarjottu toinen ateria oli sama Premium Economy -luokassa kuin turistiluokassakin.
Juomat kuuluivat lipun hintaan, shamppanjaa lukuunottamatta. Sikäli hassu juttu, että yleensä matkan aloitamme juurikin kuohuvalla, mutta tällä kertaa piti sitten tyytyä tavalliseen viiniin. Lähtöshamppanjan, siis vain yhden pienen pullon per henkilö, olisivat mielestäni saaneet kyllä sisällyttää lipun hintaan.
Yksi elokuvakin
Premium Economyä mainostetaan myös viihdejärjestelmällä, jossa on ”vähintään 13-tuuman näyttö”. Varmaan se sitä olikin. Viihdejärjestelmä toimi moitteettomasti, vaikka pääosan hereilläoloajastani tuijottelinkin lähinnä maapallon kuvaa, joka kertoi missä mennään. Yhden leffankin katsoin, Hannele Laurin tähdittämän 70 on vain numero. Muuten paneuduin iPadiltä Virgin Riverin neljänteen kauteen, mutten siinäkään edennyt kovin montaa jaksoa, sillä ilmeisesti pitkästä lennosta sittenkin aika monta tuntia tuli nukuttuakin. iPadin lataus kesti hyvin lennon ajan, mutta puhelimia vähän latasimmekin tarjolla olevista USB-pistokkeista.
Helsingistä 00:15 lähtenyt lento saapui melko tarkkaan aikataulun mukaisesti Singaporeen 18:20.
Me olimme matkalla Balille, mutta pitkän lennon ja tässä vaiheessa jo melko myöhäisen ajankohdan jälkeen jäimme Singaporeen yöksi ja jatkoimme Balin Denpasariin vasta seuraavana aamuna.
Singaporen vaatimuksesta lennolla piti periaatteessa pitää maskeja koko ajan, mutta tässä vaiheessa koronaa vaatimusta noudatettiin melko vaihtelevasti, eikä siihen juurikaan lähdön jälkeen puututtukaan, eli tunnustan, emme todellakaan pitänee maskeja koko 13 tuntia!
13 tunnin lento oli kieltämättä pitkä, mutta sittenkin helpompi kuin mitä etukäteen kuvittelimme. Ehkä sittenkin näillä pitkillä lennoilla niin jossain 8 tunnin kohdalla ylitetään raja, jonka jälkeen muutama lisätunti ei sitten enää teekään kokemuksesta sen pahempaa!
Singaporen maahantulomuodollisuudet
Singaporen Immigration vaati meiltä vielä heinäkuun lopulla muutaman etukäteisstepin. Koko viiden hengen seurueemme oli täysin rokotettu, joten osaan sanoa säädöksistä vain rokotettujen osalta.
Me teimme seuraavat stepit:
- Latasimme koronasovelluksen TraceTogether ja kirjauduimme siihen. Viimeinen vaihe sovelluksessa kehotettiin tekemään vasta maahantulon jälkeen, mutta koska perillä Singaporessa kukaan ei tuntunut sovelluksesta olevan kiinnostunut, niin emme tehneet sitä – emmekä tarvinneet sovellusta mihinkään.
- Latasimme koronatodistuksen suosituksen mukaan etukäteen Vaccination Check Portal (VCP) -sivulle – tosin en osaa varmaksi sanoa miten tarpeen tämäkään oli, mutta teoriassa tämä järjestelmä on liitetty jotenkin maahantulokorttijärjestelmään ja ehkä se, ettei meiltä kysytty mitään rokotuksista johtui siitä, että olimme ladanneet koronatodistukset etukäteen tähän järjestelmään.
- Jos pari edellistä steppiä olivat mahdollisesti turhia, niin ainakin elektronisen maahantulokortin, SG Arrival Card, täyttäminen oli ehdottomasti tarpeellista. Sen saattoi täyttää 3 päivää ennen maahan saapumista ja kätevästi meidän viiden hengen seurueellemme sen saattoi täyttää ryhmänä, eli jokaisen henkilö- ja passitiedot erikseen, mutta saapumiseen ja majoitukseen liittyvät tiedot vain kertaalleen. Maahantulossa näytimme saamamme vahvistukset noista Arrival Cardeista ja hetki maahantulon jälkeen itse kunkin sähköpostiin saapui e-Passi, josta käy ilmi oleskelulle myönnetty aika.
Lisätietoja Singaporen maahantulomuodollisuuksista löytyy tästä.
Singaporessa olemme aikaisemmin käyneet kahdesti, ensimmäisellä matkallamme Australiaan 1997 ja vuoden 2014 Aasian kierroksellamme, joten emme tällä kertaa lopulta liittäneet matkaamme kunnon pysähdystä Singaporessa. Nuorisolle Singapore olisi ollut uusi tuttavuus, mutta he halusivat käyttää rajallisen lomansa Balilla – eikä etukäteen tehty päätös ilmeisesti heitä myöhemminkään harmittanut: Singaporen hintataso yllätti heti, eli Baliin verrattuna loma Singaporessa olisi vaatinut isomman lomakassan!
Yö lentokenttähotellissa
Singaporen kentällä lienee vähän, mutta käytännössä hyvin rajallisesti, hotellikapasiteettia myös transit-puolella, mutta koska olimme varausten kanssa liikkeellä vasta (?) pari kuukautta ennen matkaa, se oli jo myyty loppuun, joten jouduimme vaan yhden yön takia menemään Immigrationin läpi ns. landside -lentokenttähotelliin, Yotel Air.
Hotelli sijaitsi lentokenttäostoskeskuksen L4-tasolla ja sijainnistaan johtuen sen ympärillä oli lukuisia ravintoloita ja kauppoja, jos shoppailu öisessä Singaporessa olisi kiinnostanut. Monia tuntui kiinnostavan, ainakin ruokailu, sillä useimpiin ravintoloihin oli kunnolla jonoa, mutta pienellä jonottamisella pääsimme sentään illalliselle.
Matkatavaroiden osalta olimme valmistautuneet lentokaaokseen – ja Singaporessa yöpymiseen – varaamalla käsimatkatavaroihin muutamankin vaatekerran. Ruumalaukut tsekkasimme suoraan Denpasariin (lentomme olivat samalla lipulla) ja hyvin nekin pärjäsivät yön Singaporessa ja löytyivät sitten aikanaan Denpasarin kentällä. Kahdella meistä oli ruumalaukussaan AirTag, joten saatoimme jo Singaporessa todeta, että laukut ovat ainakin tulleet tänne asti.
Tämänkesäinen lentokaaos onkin kyllä tainnut olla lähinnä Euroopan ja Pohjois-Amerikan juttu – Aasiassa matkailu on vasta käynnistynyt, joten isompia kapasiteettiongelmia kentillä ei ole tainnut olla, lentoja kun on vielä vähemmän kuin aikaisemmin. Jälkimmäinen tietysti osaltaan vaikutta toki niiden saatavuuteen ja hintaan.
Kiitos mielenkiintoisesta jutusta, ja tuosta Finnairin Premium Econ kuvauksesta. Aika ahtaan näköistä se silti on, mutta ehkäpä hyvä lisä business ja econ väliin. Olen ihmetellyt tätä Finnarin palvelutason laskua jo pitkään ja olenkin siirtynyt enemmän käyttämään muita yhtiöitä koska niillä (Turkish Airlines tai Qatar) palvelutaso on toista, ja pieni välilasku ei nyt välttämättä ole pahaksi – esim. Bangkokiin olen näillä yhtiöille matkustanut. Singaporeen toki lensin Finnarin suoralla lennolla, ja ”voi pojat” että se oli pitkä ja tuskallinen matka vieläpä tällöin käytössä olleissa Airbua A340 koneella, eco luokassa. Toki tällöin oli käytössä 2+4+2 penkit myös ecossa ja se siinä jäi oikeastaan hyväksi että oli helppoa lähteä omalta paikalta pois verrattuna vaikkapa 3+3+3 komboon.
K:n liittyen tuo maskien pitäminen pitkillä lennoilla on yhtä tuskaa – ja hieman kyseenalaistan niiden käytön lennoilla kun siellä olla kuitenkin paikoillaan ja eikä huudeta sylki lentäen kuin joissain baareissa. Samoin näiden kaikkien appsien lataukset – vilkku sinne, vilkku tänne. No onneksi useampi maa on jo PCR testivaatimuksesta luopunut toistaiseksi jos on tarpeeksi piikkejä saanut, ja nyt en hetkeen matkusta maahan missä testejä vielä vaadittaisiin. Viimeisen vuoden joutui näissä PCR testien jälkeen aina olemaan ”jännityksessä” että pääseekö lennolle vai ei. Nyt saa riittää tämä hetkeksi.
Tuo AirTag kuullostaa mielenkiintoiselta jos sillä pystyy laukun sijainnin tarkistaa – vaikkakin matkustetaan käsimatkatavaroilla, niin olisihan se hyvä olla niissäkin, niin pystyisi tarkistaa että onko huoneesta viety laukku vai vieläkö on paikoillaan.
Kiitos Jani! Samoilla linjoilla noiden penkkikombinaatioiden suhteen. Lentoyhtiöt valitsimme pitkään vaan parhaan reitin ja lentoajan perusteella, mutta nyttemmin olemme kyllä jo vähän alkaneet karttaa Turkishia poliittisista syistä, ei siis nyt tämän Nato-kuvion myötä vaan jo aikaisemmin Erdoganin muiden ideoiden takia.
Airtag tuo kyllä ehkä vähän mielenrauhaa, vaikkei sitä vielä missään varsinaisessa ”tilanteessa” ole tullut testattua. Helppo ja halpa lisä matkavarusteisiin kuitenkin.
No, millaiset loppufiilikset tuosta lopulta jäi, voisitko käyttää kyseistä luokkaa toisenkin kerran? Varsin hyvin kyllä kuvasin luokan keskeiset ominaispiirteet. Tämä hieman kiinnosti taannoisella matkalla, joka kulki Singaporen kautta. Lopulta se ei kuitenkaan kiinnostanut tarpeeksi, mutta eiköhän tuota joskus tule koitettua.
Kiitos Mikko! Tuota loppufiilistä taisi joku jo Facebookin puolellakin kysellä – eiköhän se viime kädessä ole kulloisestakin hinnoittelusta kiinni. Jos hinta ei ole kovin paljoa pahempi kuin turistin, niin voisihan sitä ehkä toisenkin kerran käyttää vaikkei ero turistiin nyt ehkä hirmuisen suuri ollut. Toisaalta kun kävimme Sri Lankassa busineksessä lentäen niin edellisestä turistiluokan pitkästä lennosta on jo aikaa, niin ehken osaa kaikkea tuossa arvostaa. Takaisin Balilta on tarkoitus lentää Qatarilla turistissa, joten katsotaan sitten sen jälkeen :-)
Kääntyvät niskatuet ovat unelma, muistaakseni jopa Ryanairillä tai Wizzillä oli näitä. Pitäisi olla kaikilla automaattisesti!
Kiitos Mari! Itse ole haluton roudaamaan niitä niskatyynyjä, sillä sitten sitä pitää kuljettaa mukanaan koko ehkä useammankin viikon ja etapin matkan ajan, joten on mukavaa jos lennolla niskatuki, peitot ja kaulatyynytkin ovat koneen puolesta.
Minäkin jäin miettimään niitä loppufiiliksiä kuten Mikko tuossa, eli varaisitko uudelleen? Mielestäni näitä premium economy luokkia on myös Pohjois-Amerikan lennoilla, ainakin itse katselin jo hetkellisesti luokan korotusta kun tultiin Suomeen. Ja olen samaa mieltä kuin Jani, että palvelun taso on kyllä laskenut. Meille kävi myös vähän samalla tavalla, että olimme ihan viimeisellä rivillä ja sitten vähän kaikki oli loppu..mustikkamehut ja kaikki. Minua se sapetti siksi, että olin maksanut paikat ihan eri osaan konetta mutta meidät oli silti siirretty ja meidän porukka oli erotettu toisistaan. Nyt mietin, että kannattaako paikoista edes maksaa kun se ei takaa näköjään mitään.
Finnairin taso on koronakurimuksessa, ja Putinin kurimuksessa, laskenut aika lailla. Kaikesta säästetään, mistä voidaan. Se on sääli, sillä Finnair ei voi oikein hinnallakaan kilpailla, suomalaisilla työvoimakustannuksilla. Nyt eivät kilpaile sitten laadullakaan. Ruokakin alkaa olla, jopa bisneksessä, ns. mielenkiintoista.
Näinhän se valitettavasti on, että Finnairilla lentämiseen melkein tarvitaan hiukan isänmaallisuutta. Toki edelleen esimerkiksi moneen Euroopan kohteeseen Finnairin lentoajat, siis lähtö- ja saapumisajat ovat kivoja.
Kiitos Paula! Mikolle juuri vastasin, että joo tai ehkä, jos hintaero ei ole paha, mutta tosiaan, ei tuo Premium Economy ihan hirmuisesti enemmän tarjoa, kun tärkein mittari on kuitenkin matkustusmukavuus, noilla erilaisilla pussukoilla ei ole merkitystä :-)
Tuo ruokavalintojen loppuminen on harmittavaa – eikö voisi nykyisin ajatella kun kaikkea muutakin varataan, että vaikka viimeistään checkinissä saisi kertoa valintansa ja sitten saisi haluamansa.
Koeistuin Lontoosta tuon Premium Economyn maaliskuussa. Olihan se turistia mukavampi, ja menisi ehkä nykkiläisellä päivälennolla, mutta olen kyllä nykyään niin mukavuudenhaluinen, että Singapore tuossa penkissä ei houkuttelisi – eikä noilla ruuilla.
Viime viikolla Los Angelesiin minäkin katsoin juuri tuon saman elokuvan. En edes muista, milloin viimeksi olisin koneessa katsonut leffan, mutta tuon olin muutenkin halunnut nähdä ja mainiohan se oli, kuten oli Hannele Laurikin, tietysti.
Jos olette vielä matkalla, niin oikein mukavaa loppumatkaa! Balin ja Dilin kokemuksia odotellessa…
Kiitos Daniel! Tuo on muuten totta, että pitkällä päivälennolla tuo vähän isompi tuoli ja kevyt jalkatuki toimisi varmaan paremmin kuin yölennolla. Busineksen suhteen olemme joskus itsellemme armeliaita ja käytämme siihen rahaa, joskus taas ajatellaan, että kyllä se siitä … Dilissä vielä tänään, muttei enää montaa päivää.
Nuo AirTagit pitäisi kyllä hommata itsekin. Matkalaukkujen kuvausta on tullut täälläkin harrastettua jo vuosia :) Singapore kiinnostelee kovasti, joten kiva, että sinne on suorat lennot Suomesta.
Kiitos kommentista! Kun kevättalvella unohdin lentolaukun Qatarin koneeseen ja jouduin sitten odottelemaan sen palautumista, hermostuneena, pari päivää, niin muistelin laukun sisältöä ja kirjoittelin siitä jo listaa muistinvaraisesti mahdollista vakuutuscasea varten ja yllättävän hyvin olin muistanut kaiken kun sitten tarkastelin listaani vs. laukun sisältöä kun sen sain, ihan noin vaan huvin vuoksi. Mutta tosiaan kuva on helppo ottaa ja auttaa ehkä tarvittaessa listan laatimisessakin.
Nuo AirTagit tms. jäljityslaitteet on oiva idea, ainakin Euroopassa lentokenttien tilanne vaikuttaa todella kaoottiselta ja matkatavaroita kuulostaa hukkuneen monilta, jos nyt ei välttämättä ihan kokonaan niin useammiksi päiviksi, ja kadonneen laukun metsästys ei ole se mukavin tapa aloittaa reissu, tai lopettaakaan. Mitä tuohon premium economy -luokkaan tulee, mielenkiintoista lukea mitä se tarjoaa. Me tosin ollaan sen verran pihejä matkaajia että ei tule investoitua mihinkään tasokorotuksiin, vaan yleensä etsitään ne edullisimmat lennot turistiluokassa, ja toisinaan on nukuttu myös kentän lattialla lentojen välissä / ennen superaikaista lentoa. Toki noin pitkällä lennolla tilavampi paikka ja parempi penkki lisää mukavuutta huomattavasti ja pystyy paremmin nukkumaankin, ja olemaan virkeämpänä perillä.
Kiitos Anne! Ikä lisää mukavuudenhalua – ja usein varallisuuttakin :-) – jolloin päätös käyttää lentoon vähän enemmän rahaa on helpompi. Mutta harvemmin mekään päädymme maksamaan busineksestä, useammin hyvistä lento- ja vaihtoajoista.
13 tuntia maskin kanssa. Pystyykö siihen kukaan?
Ja jos noin vierekkäin kuin koneessa ollaan, epäilen että tartunta tulee kyllä muutakin reittiä.
Miltä tuo lentomatka ylipäätään tuntui?
Kiitos Sari! Nykyisin meidän kokemuksilla nämä maskisäännöt ovat vähän hassuja, kun periaatteessa joo, pitää pitää maskia. Käytännössä vaan kun nousee koneeseen. Sen jälkeen maskit pikkuhiljaa putoavat alaspäin ja sen jälkeen enemmän tai vähemmän häviävät useimmilla, eikä niiden puutteesta enää edes huomauteta. Itse asiassa, kuten jollekin jo taisin kommentoida, olen tässä kehitellyt teoriaa, että onkohan jossain 8 tunnin tienoilla raja, jonka jälkeen muutama lisätunti sinne tai tänne ei enää muuta pitkää lentoa sen pidemmäksi, eli ei tuntunut mitenkään erityisen kauhealta. Tietysti Premium Economy oli kokemuksena ehkä vähän kivampi kuin turisti, kuitenkin. Turistissa matkustanut seurueemme nuoriso valitti esimerkiksi kirkuvista lapsista, joita nyt kesällä taitaa lentää tavallista enemmän, mutta sekään ei häirinnyt koneen etuosassa.
Olen uteliaisuudestani tarkistanut Premium economy hintoja, ja ne näyttää olevan noin kaksinkertaiset economyyn verrattuna. Oliko tuplahinta sen väärti mielestänne?
Kaaokset lentokentillä johtivat kai siitä, että kahden vuoden säästökuuri sekä henkilökunnan vähentäminen eivät lyöneet hyviä edellytyksiä selviytyä tämän kesän matkustusbuumista. Niihin ei oltu varauduttu kunnolla.
Itselläkin kaikki viimeaikaiset lennot sujuivat kohtuullisesti. Kaikki yli buukattu täyteen ja jonkin verran myöhässä (15-45 min), mutta ei mitään suurempia katastrofeja. Kaikki kassit tulivat perille, jos ylipäänsä minulla oli ruumassa jotain.
Kiitos Nadine! Ehkei ihan, mutta tällä kertaa uteliaisuudenkin takia otettiin tuo vaihtoehto. Seuraavalla kerralla ei enää siitä kannata maksaa, joten hintaportaan pitäisi olla matalampi. Täysiä koneet ovat kyllä olleet kautta linjan nyt!
Nykyään Finnairilla on niin säästökuuri menossa, että se päätyy valinnaksi enemmänkin suorien lentojen ansiosta. Kuvailemasi perusteella en viitsisi 100 e enempää maksaa premium economysta tavalliseen verrattuna.
Kiitos Sandra! Mekään emme ole mitenkään erityisen Finnair-uskollisia, mutta suorat lennot hyvillä lentoajoilla vaikka vähän siitä lystistä maksaen on meillä useamman kerran ollut syy valita Finnairin tarjoama vaihtoehto. Premium Economyssa odotukseni olivat suurimmat tuon penkin osalta, mutta minusta tuo lisäjalkatuki ei nyt ollut niin onnistunut, sillä penkkien väli oli kuitenkin pieni ajatellen sitä, että penkistä olisi saanut edes ”lähes” vaakaversion.
Täytyy myöntää, että en ole niin isänmaallinen, että kovin usein valitsisin Finnairin lentoja. Sen mitä olen niillä Euroopassa lentänyt, ei ole mitenkään erityisesti jääneet mieleen. Suosin yleensä Lufthansaa ja Pohjois-Amerikassa AeroMexicoa. Olen AM:n kanta-asiakas, ja joskus ovat siirtäneet veloituksetta Premium Economy -luokkaan siellä. Noita Aasian parempia lentoyhtiöitä en ole vielä päässyt testaamaan.
Kiitos kommentistasi! Lufthansa on ihan ok, mutta aamulähdöt Helsingistä ovat usein epäinhimillisen aikaisia – siksi Finnair, joka lähtee tyypillisesti 8 pintaan siinä missä Lufthansa 6 pintaan :-)
Hei,
Vieläkö muistaisit, että mihin aikaan ruuat tarjoiltiin lennolla? Kuinka pian nousun jälkeen?
Kiitos kommentistasi! Enpä osaa sanoa minuuttien tarkkuudella. Premium Economyn ns. parempi ateria tarjoiltiin kuitenkin lähdön jälkeen niin etten muista sitä juurikaan ehtineeni kärsimättömänä odottamaan ja toinen ateria sitten vähän ennen laskeutumista, eli suunnilleen 10 tunnin päässä ensimmäisestä.