Skotlanti, Belfast, Dublin – kustannusyhteenveto

Tema kustannukset

Matkamme pohjana oli Tema-matkojen vaellusmatka.

Kokemattomina vaeltajina ajatus sopivien vaellusreittien löytämisestä niin etukäteen karttoina kuin paikan päällä polkuina tuntui haastavalta. Ryhmämatka tarjosi reitit valmiiksi etsittyinä ja opastettuina. Toisaalta ne sitten piti kiertää suunnilleen ryhmän tahtiin, joten miten sitä sanotaan suo siellä, vetelä täällä. Mutta näin nyt tällä kertaa.

Skotlanti kustannukset
Tiesimme jo ennen kuin varasimme matkan, että halusimme liittää sen jatkoksi käynnin Belfastin Titanic-museossa, joten tarkistin ennen varausta, että tämä on matkanjärjestäjälle ok ja tuntui olevan. Saimme matkan hinnasta alennus 320 euroa (per nuppi) ja ostimme kaikki lennot itse. Tema-matkan hintaan olen sisällyttänyt myös käytännössä pakolliset juomarahat kuljettajalle (30 £) ja suomalaiselle oppaalle (10 £), jotka kerättiin matkan aikana käteisenä.

Ylämaan lehmiä

Tema-ryhmä lensi reittiä Hki – Lontoo – Edinburgh ja takaisin suoralla lennolla Edinburgh – Helsinki, me tulimme Edinburghiin suunnilleen samalla aikataululla Kööpenhaminan kautta (käytännössä Tema-ryhmän lennot olivat myöhässä vielä enemmän kuin meidän ja päädyimme odottelemaan Edinburghin kentällä yli tunnin heitä, mutta parempi näin päin).

Easyjetin hintaa Edinburgh – Belfast -välillä nosti yksi tarvittava ruumalaukku, sillä vähintäänkin vaelluskamppeiden takia emme yrittäneetkään selvitä 10 päivän reissusta pelkillä käsimatkatavaroilla.

Helsinki Vantaa
Vasta lähdössä Helsinki Vantaalta
Easyjet Belfast
Taas kerran sulloin koneeseen mennessä käsilaukunkin lentolaukkuun, mutta ei olisi tarvinnut – ja vaikka olisikin, niin saahan sen sieltä sitten hetimmiten ottaa pois!

Finnairin suoran paluulennon Dublin – Helsinki varaaminen jäi vähän myöhäiseen, mikä näkyi jo hinnassa ja lisäksi ostimme sillekin (turhaan) ruumalaukun. Varausvaiheessa en huomannut, että Finnair-korttini tasokin olisi sen tarjonnutkin, mutten jaksanut sitten enää selvittää, että olisiko sen voinut vielä peruuttaa.
Halusimme myös paluuseen jo suoran lennon ja päädyimme Finnairin tarjoamaan vaihtoehtoon, vaikka tunnetusti Finnairin yksisuuntaiset lennot taitavat olla kallein tapa lentää jokin väli.

Lentokenttäkuljetukset ja -paikoitus

Jätimme Tema-matkojen ryhmän Edinburghin keskustassa ja jatkoimme Uberilla lentokentälle Edinburghissa. Myös Belfastissa turvauduimme Uberiin, jotta pääsimme suoraan Titanic-hotellille, joka oli muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta.
Dublinissa hotellimme oli lähellä niin juna-asemaa kuin lentokenttäbussin yhtä pysäkkiä, että selvisimme kävellen/lentokenttäbussilla.

Airlink Express Dublin Skotlanti, Belfast, Dublin kustannukset

Suomen päässä emme edelleenkään usko yhdistelmään liityntäbussi – metro – juna vaan käytämme omaa autoa, jolle ostamme nykyisin paikoituksen etukäteen pienellä alennuksella.

Skotlanti kustannukset

Drogheda
Droghedan asemakin tuli tutuksi kun jonkun teknisen ongelman takia väli Dundalk – Drogheda kuljettiinkin junan sijaan bussilla

Hotellit

Tema-matkojen valitsemat hotellit olivat:

Listan linkit matkajuttuihimme, joissa hotellivalintojakin on sivuttu. Jos itse hotellin sivut haluat löytää, niin löytynevät hotellien nimillä vaikka Booking.comista.

Glenspean Lodge oli hyvä, samoin sen ravintola. The Morar saa plussia lähinnä merinäköalasta. Kyle -hotellin olisin ehdottomasti vaihtanut sijainnin takia Sligachanin hotelliin ja vaikka saimmekin käyttöömme Gairloch Highland Lodgessa pienen huoneiston, niin en ehkä sinne menisi uudelleen.

Lihapiirakka skotlantilaiseen tapaan
Lihapiirakka skotlantilaiseen tapaan

Edinburghin Adagio-hotellista pidimme kuten Adagiosta Brysselissäkin huhtikuussa. Edinburghissa etenkin hotellin sijainti oli upea, mutta ei siinä muutenkaan mitään vikaa ollut. No ehkä aamupala oli vähän ruuhkainen.

Skotlanti kustannukset

Belfastissa valinta oli selvä, Titanic Hotel on osa Titanic-elämystä, ja sen sijainti on kaupungin Titanic-historiaan tutustuvalle mitä parhain.

Dubliniin päädyimme koska sieltä oli “seuraava” suora lentoyhteys Helsinkiin – ja olihan kaupungin lyhytkin kertaus taas paikallaan, kun edellisestä kerrasta oli jo 10 vuotta. Mutta tuon yhden yön hotellin, The Ripley Court, valitsimme vaan periaatteella lähellä rautatieasemaa (O’Connolly), riittävän tasoinen ja mahdollisimman edullinen, näillä kriteereillä.

The Ripley Court Hotel Dublin Skotlanti, Belfast, Dublin kustannukset

Museot ja retket

Vaellusmatkaosuus sisälsi aika vähän muuta kuin vaelluksia.
Yksi viskitislaamokierros kuului kuitenkin matkan hintaan – samoin Edinburgh Tattoo, kun osuimme kaupunkiin Tattoon aikaan.
Inverewen puutarhakin kuului matkan ohjelmaan, muttei hintaan.

Inverewe
Näytti Skotlannissakin olevan omenaongelmaa (kuten Iirislahdessakin)

Portreen retken teimme omatoimisesti Sligachanista.

Edinburghissa päädyimme käymään Camera Obscurassa Cadizin ja Taviran Camera Obscura -vierailujen innoittamana, mutta ei olisi oikeastaan kannattanut – esitys oli paljon huonompi kuin Espanjassa tai Portugalissa. Ehkä siksi, että pienemmässä kaupungissa kameroiden näkyvyys oli parempi ja selostus saattaa senkin takia olla seikkaperäisempi. Edinburghissa lähinnä lätkittiin kadulla kulkevia ihmisiä lasten iloksi (?).

Edinburgh
Edinburghin illassa, Camera Obscuran torni vasemmalla yläkulmassa

Titanic-museo on niin mahtava, että jo vaan sen takia kannattaa käydä Belfastissa. Teimme kuitenkin myös pienen retken Belfastin historiaan.

Belfast Titanic
Titanic-museo Belfastissa

Dublinissa päädyimme vierailulle  EPIC The Irish Migration Museumiin, joka kertoi hienosti irlantilaisuudesta maailmalla monesta näkökulmasta.

EPIC Dublin
EPIC The Irish Migration Museum Dublinissa

Belfastista ja Dublinista matkakohdejutut ilmestyvät lähiviikkoina.

Skotlanti kustannukset

Matkamuistoina mukaan päätyi tällä kertaa vastustamaton keltainen Harland & Wolffin nosturin pienoismalli ja jo aikaisemmin mainitsemani meriharakka-aiheinen taulu.

Yhteensä

Kahdelta koko kierros maksoi 4 947 euroa, siis 2 474 euroa per nuppi.
Tema-matkan perushinta lentoineen olisi ollut 1 930 euroa per nuppi.

Norwegianin pisteillä maksetut osuudet lennoista ovat mukana täydestä hinnastaan, sillä rahaahan cash point -pisteet vastaavat ja ne olisi tietysti voinut käyttää mihin tahansa Norwegianin lentoon, ei vaan tähän.

Mietteitä Tema-matkoista

Matka oli ensimmäinen Tema-matkamme ja siis vaellusmatka, ei kultturimatka, joita Tema-matkat myös tekevät, joten vertailu muiden matkatoimistojen kulttuurimatkoihin voi joltain osin olla epäreilu.

Pääosin kaikki toimi ihan hyvin. Ryhmän koko oli 24 henkeä, joka lienee Tema-matkojen maksimi. Isohko ryhmäkoko lienee vaikuttanut joihinkin hotellivalintoihin: etenkin Skotlannin ylämaillä 24 henkeä voi olla paljon pienimmille hotelleille.

Matkaan kuuluvat kolmen ruokalajin illalliset ja retkilounaat vaelluksilla olivat maittavia ja riittäviä – illallisten osalta välillä vähemmänkin olisi riittänyt!

Haggis Scotland
Haggista sivistyneessä muodossa perunamuhennoksen alla piilossa

Opaspalveluista voisi todeta samoin kuin hotelleista, että ihan ok, muttei nyt ihan positiivisesti erottuvan hyviä. Vaelluksilla opas piti kyllä koko ryhmästä huolta, mutta yhteisiä taukoja, joilla olisi käyty läpi vaikka reitin kasvillisuutta olisi voinut olla enemmänkin.

Vaelluksista olisi matkaesitteessä kertoa paremmin: nyt matkan pisintä vaellusta lukuunottamatta kaikkien vaellusten kilometrimäärät oli ilmoitettu alakanttiin ja itse asiassa kilometrimääriä parempi olisi ollut ilmoittaa ohjeelliset tuntimäärät tai sekä kilometrit että tunnit.

Iso bussi tarjosi 24 hengen ryhmälle tilaa matkustaa aika väljästi, mutta bussin penkit eivät kyllä olleet kovin väljästi: pitemmille jaloille ei oikein ollut tilaa. Esimerkiksi bussi,  jolla matkustimme Portreestä Sligachaniin, joka oli matkalla Invernessiin, oli mielestämme uudempi ja tilavampi.

 

Terveisiä Skotlannin ylämailta
Taidetta Skotlannin ylämailla 🙂

Hauskaa oli myös havaita miten me valmismatkoilla(kin) matkustavat jossain määrin taidamme turvautua kerta toisensa jälkeen hyväksi havaitsemaamme matkanjärjestäjään. Tutustumisillallisella moni kertoi olevansa jo neljännellä tai viidennellä Tema-matkalla, ihan samaan tapaan kuin Olympian tai Aventuran tai Arial Travelin kanssa matkustaessamme monet ovat olleet näiden matkanjärjestäjien matkassa jo useasti.

Meillä tämä oli ensimmäinen Tema-matka ja se, tuleeko seuraavaa, riippuu vain siitä, että sattuuko Tema-matkoilla olemaan tarjontaa kohteeseen, joka sattuu olemaan “meillä listoilla”. Juuri nyt voisin teoriassa harkita Senegal ja Gambia -yhdistelmää, mutta aika näyttää.

Skotlanti kustannukset

20 kommenttia

  • Tuo vaelluksen aika tunteina on muuten paljon selkeämpi kuin kilometrimäärä. Huomasin sen ensimmäisen kerran Costa Ricassa, missä usein ihmettelin, ettei johonkin lyhyeen kävelyyn voi mennä niin paljon aikaa, mutta hankalassa maastossa tai korkealla voi hyvinkin. Matka kilometreissä ei siis kertonut oikein yhtään mitään.

    Minulle täytyisi osua ja upota kyllä aika hyvin matkan ohjelma, jos osallistuisin noin järjestetylle matkalle, mutta toisaalta olisi aika ihanaa vain mennä perässä sinne, minne opas vie 🙂 Puolensa tuossakin 🙂

    • Kiitos Teija! Vähän olen tavannut keskusteluissa sanoa, että tämä oli ensimmäinen – ja viimeinen – vaellusmatkamme. Mutta toki, vannomatta paras. Vaelluksia voimme kyllä tehdä jatkossakin, mutta ehkä sellaisia max 2-3 tunnin mittaisia ja ilman tiukkaa aikataulua. Mutta ei minua kyllä matka mitenkään harmita, tämä tarjosi oikein hyvän johdannon aiheeseen vaellusmatkat ja näimme me ihan kohtuullisesti Isle of Skyeta, mikä oli yksi matkamme pääkohteista.

  • Me olemme välillä kokeneet, että useimmiten näin valmiit matkat eivät sovi matkarytmiimme (joskus 4 tunnin vaellus kestää 7h, kun jäämme ihastelemaan ja siemailemaan paikkoja kameralla ja/tai ilman :D). Tämä tuskin olisi onnistunut 24 henkisen ryhmän kanssa, vai miten on? Kuinka tiukasti ryhmän matkassa pitää vaelluksella pysyä vai saanko tallustaa omaan tahtiin, kunhan perille pääsee? ps. Onpa Titanic-museo arkkitehtuuriltaan upea!

    • Kiitos Eve! Osittain tuo tiukahko tahti etenkin pisimmällä vaelluksella johtui myös säästä, sateessa ihmiset eivät niin innostuneet tauoista. Ihan omaan tahtiin ei vaeltaminen olisi ollut ihan ok, sillä, ihan asiallisesti, opas tunsi vastuuta koko ryhmästä eikä halunnut jättää ketään jälkeen.
      Titanic-museosta lisää omana juttunaan ihan kohta!

  • Ryhmässä meno tuo aina haasteensa. Ja huono puoli on siinä, ettei voi jäädä pitkäksi aikaa ihastelemaan jotain paikkaa. Toisaalta taas opas voi viedä sellaisiin paikkoihin, minne itse ei osaisi mennä. Mitäköhän maksaa oma opas?

    • Kiitos Sari! Länsimaissa varmaan omalle oppaalle kokonaiseksi päiväksi tulisi hintaa – Aasiassa ei niinkään. Juuri olemme rakentelemassa Myanmarin kierrosta siten, että meillä on oma opas käytettävissä koko matkan ajan.

  • Ihanan näköisiä paikkoja. Minullekkaan nämä ryhmä matkailut eivät oikein sovi. Olen itse sen sorttista tyyppiä et tykkään mennä omaan tahtiin ja pitää taukoja aina kun itse haluan, mutta toisaalta taas niinkuin Sarikin sanoi, opas todennäköisesti tietää paikasta paljon enemmän ja tietää varmasti paikkoja minne itse ei osaisi mennä.

    • Kiitos Noora! Olisikohan niin, että nuoret ja matkabloggaajat useimmiten kulkevat omia polkujaan, sillä meidän ikäluokassamme iso osa valitsee kyllä valmiiksi rakennettuja kokonaisuuksia, joko ihan valmiin kiertomatkan tai sitten matkatoimiston juuri heille kokoaman kokonaisuuden, tarvittaessa kuljettajine ja oppaineen. Jälkimmäinen on helpompaa, toki myös kalliimpaa, ja osa seikkailu- ja ex tempore -elementeistä jää tietysti pois.

  • Suo siellä, vetelä täällä -lausahdus sopii kyllä hyvin omatoiminen vaellus vs. opastettu vaellus keskusteluun. Mä itse preferoin omatoimisia vaelluksia, kun tykkään niitä suunnitella ja omat päivämatkat ja etenemistahdin saa silloin itse valita vapaasti. Mutta onhan vaelluksen suunnittelussa aina oma vaivansa, ja etenkin jos tietoa vaelluskohteesta on huonosti saatavilla, helpottaa opas hommaa kyllä huomattavasti. Ihan pelkkä logistiikka reitin alkupisteeseen pääsemiseksi ja reitin loppupisteestä pois pääsemiseksi on välillä työn ja tuskan takana (etenkin, jos kyseessä ei ole ympyräreitti), joten niissä tilanteissa tällainen pakettimatka helpottaa tilannetta takuulla isosti.

    • Kiitos Katariina! Tuota omatoimista vaellusta, pienessä mittakaavassa, kokeilimme taannoin Cornwallissa ja nopeasti siinä tuli vastaan tuo, että pitää sitten kävellä sama reitti edestakaisin.

  • Vaellusmatkat houkuttelisivat minuakin ja näin yksin matkustavana olen alkanut harkitsemaan jotain ryhmämatkaa. Yksin vieraassa maassa metsään meneminen arveluttaa 🙂 Kanadassa ja USAssa ihan pieniä päivävaelluksia toki oli mukava tehdä yksinkin.
    24 hengen ryhmä vaikuttaa minulle liian suurelta. Muutenkin tosi hyviä huomioita tässä matkanjärjestäjästä jotka yritän muistaa matkanjärjestäjiä vertaillessani.

    • Kiitos Heli! Tällä matkalla oli useampiakin yksi matkustava – ja tosiaan, ei ainakaan tuolle 18 kilometrin vaellukselle paikoitellen vaikeaan maastoon ihan yksin kannata lähteä, puhelinverkon kantavuuskin on Ylämailla paikoitellen aika huono.

  • Kiva kuulla miten Tema-matkat toimii käytännössä. Olen heidän reissuja joskus katsellut ja siellä on valikoimissa ollut ihan varteenotettavia paketteja. Kaikki omat vaellusmatkat olen ottanut valmismatkoina. Joka paikkaan kun ei voi ihan itsekseen edes mennä ja enemmän niistä saa irti, kun on opas mukana. Oliko teillä vain suomalainen opas vai oliko paikallinen opas / apuoppaita myös? 24 hengen ryhmä on iso yhdelle oppaalle. Mun tekemissä vaelluksissa on jokainen mennyt omaa tahtia, koska yksi opas vetää edessä ja toinen joukon viimeisenä. Mahdollisesti on ollut vielä kolmaskin, joka on kulkenut keskijoukoissa. Näin varmistetaan jokaisen turvallisuus, koska vuorilla varsinkin voi sattua mitä vaan.

    • Kiitos Merja! Juu, kuulimmekin matkaseuralaisiltamme noista Dolomiittien vuoristovaelluksista – ja hyvä, että niillä on useampiakin oppaita, sen verran hurjilta ne vaikuttivat.

  • Mielenkiintoinen postaus. Tykkään kovasti myös uudesta teemastanne, huomattavasti freshimpi ilme nyt :).

    Tuollaiset vaellusreissut noin ison porukan kanssa ei sopisi itselleni, sillä tykkään itse liikkua rivakkaan tahtiin, mutta sitten joskus voin jäädä pitkäksikin aikaa kuvailemaan.

    • Kiitos Sandra! Mukavaa jos pidät uudesta ulkoasusta – ja kiva, että “jaksoit” vanhankin teeman kanssa lukea juttujamme 🙂

  • Mielenkiintoinen ja mahtavan yksityiskohtainen postaus. Olen itse tehnyt päiväretkiä ryhmässä ja jollain kierolla tavalla pitänyt niistä todella paljon – toisaalta ne ovat aina olleet nimenomaan päivän pyrähdyksiä ja muu loma menty omilla ehdoilla.

    • Kiitos kommentistasi! Joskus ryhmästä on kyllä iloa & hupiakin – mutta aikansa kutakin ja joskus ryhmässä joskus kahdestaan.

  • Voi harmi, kun meillä jäi tuo Titanic-museo toukokuussa käymättä. Olimme Belfastissa tosin vain yön verran ja jatkoimme siitä Causeway coastal routelle. No, seuraavalla kerralla sitten, Irlanti vei kyllä sydämen ihan täysin, joten ihan varmasti sinne vielä palataan.

    • Kiitos Merja! Näin se menee, yksi menee kaupunkiin yhden nähtävyyden takia, toinen taas toisen syyn takia. Me taas emme olleet roadtripillä, joten halusimme tällä kertaa nimenomaan nähdä Belfastin ja nimenomaan tuon museon 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.