Sunnuntai Kataloniassa

Poblet

Lauantain kokouspäivän jälkeen lähdimme paikallisten isäntiemme järjestämälle retkelle kahteen Katalonian maailmanperintökohteeseen eli Pobletin luostariin ja Tarragonan kaupunkiin.

Lähdimme matkaan 1898-hotellista jo aamuvarhaisella ja alkumatka menikin monelta lauantain illallisen jälkeen vielä hiukan nuokkuessa, mutta eipähän tuolla 130 kilometrin ajomatkalla mitään kovin ihmeellistä ollutkaan, eihän?

Pobletin luostari

Pobletin luostarin perustivat Barcelonan kreivin kutsusta Ranskasta tulleet munkit 1100-luvulla. Tuolloin ei vielä keskusteltu Katalonian itsenäisyydestä, sillä Barcelona oli vielä itsenäinen kaupunkivaltio. Luostaria ja erityisesti sen kirjastoa kehitettiin edelleen tulevina vuosikymmeninä: tärkeimmät rakennukset ovat 1200-1400 -luvuilta.

1100-1500 -luvuilla luostariin haudattiin useita kuninkaita ja kuningattaria. Hautapatsaat on sittemmin restauroitu ja kuninkaiden seurassa näkyy leijonia, mutta vaimojen kanssa koiria, kuvaamassa uskollisuutta ja alistumista.

1835 luostari jäi tyhjilleen. Espanjan sisällissota 1930-luvulla viimeisteli luostarin, etenkin sen arvokkaan kirjaston tuhon, mutta 1940-luvulla luostari restauroitiin. Unescon maailmanperintökohteeksi se listattiin vuonna 1991.

Tätä nykyä luostarissa asuu n. 30 munkkia, eli se on toimiva luostari, jossa valmistetaan mm. hunajaa ja tietysti (?) viiniä.

Poblet Katalonian Unescon maailmanperintökohteita

Poblet Katalonian Unescon maailmanperintökohteita
Luostarin neljä erilaista tornia

Poblet Poblet Poblet PobletPoblet FBPobletPoblet

Poblet
Munkkien käytössä oleva ruokasali

Poblet

Luostarivierailun lopuksi jonotimme muutaman muun kanssa matkamuistokaupassa mantelikeksipussit kädessä – ei siksi, että olisimme ostaneet niitä kotiin tuliaisiksi, vaan ihan vaan siksi, että lounaalle Altafullaan oli vielä vajaan tunnin verran matkaa ja olimme aikaisen lähdön takia korvanneet aamiaisen parilla kolmioleivällä.

Poblet

Tapaksia puutarhassa

Altafulla valikoitui lounaspaikaksi siksi, että se oli isäntinämme toimineen Travelers’ Century Clubin Mediterranean Chapterin kotikaupunki.

Altafulla

Pienen ravintolan puutarhassa nautimme possupainotteisia tapaslautasia toisensa perään ja jatkoimme lauantaina eri yhteyksissä aloittamiamme keskusteluja tai aloitimme uusia. Muutama osallistuja oli lähiaikoina poikkeamassa Suomeenkin, lyhyelle vierailulle Lappiin revontulia katsomaan tai alle vuorokauden stopoverin verran Helsinkiin. Arvelin revontulista kiinnostuneelle, ettei lokakuu vielä olisi ihan parasta aikaa nähdä niitä, mutta niin vaan kuulin sitten myöhemmin, että olihan niitä näkynyt, tosin Ruotsin puolella Övertorneåssa!

Lounaan lomassa sopi myös puolin ja toisin kiitellä niin paikallisia järjestäjiä kuin enimmäkseen Kaliforniasta asti kokoukseen matkustaneita Travelers’ Century Clubin johtoryhmän jäseniä. Seuraavaa kansainvälisen kokouksen osalta tällä hetkellä Brisbane on kuulemma vahvoilla.

Altafulla
TCC:n varapuheenjohtaja Timothy Skeet, puheenjohtaja JoAnn Schwartz ja paikallisen klubin vetäjä Martin Garrido

Altafulla Altafulla

Juttelin myös UK Chapterin vetäjän kanssa, joka toki oitis kutsui meidät osallistumaan heidän kokouksiinsa “milloin vaan”. Seuraava olisi jo 4. marraskuuta, mutta silloin me olemme Lontoon sijaan Myanmarissa. Mutta joskus, ehkä, teoriassa ainakin.

Lounaan jälkeen vierailimme vielä paikallisella klubilla, mutta siitä kirjoitinkin jo edellisessä jutussa.

Tarragona

Aloitamme tuuliselta rannalta ja mukanamme oleva historian professori kehottaa katsomaan ulapalle ja toteaa, että maailma aukeaa tästä. Satamakaupunkina Tarragona on aikoinaan ollutkin monella tapaa merkittävä keskus.

Tosin useimpien katse kääntyy jo mahtavan amfiteatterin puoleen. Ei tämä ihan vedä vertoja Tunisian El Jemille tai Rooman Colosseumille, mutta mahtava tämäkin on. Professori oppaana avaa myös alueen historiallista arvoa auttamalla meitä huomaamaan raunioiden eri kerrostumia: paitsi Rooman vallan aikainen amfiteatteri alueella on myös myöhemmällä ajalle sen päälle rakennetun kirkon rauniot.

Tarragona Katalonian Unescon maailmanperintökohteitaTarragonaTarragona

Amfiteatterilta siirrymme Tarragonan toiselle nähtävyydelle, 1100-1300 -luvuilla rakennetulle katedraalille, mutta matkalla sinne pysähdymme, tietysti, katsomaan myös yhtä Tarragonan ylpeyttä, eli tätä hyväntuulista muraalia.

Tarragona

Katedraalin edustalla on taas ryhmäkuvan vuoro – TCC:n toimintaa tuntevat tietävät, että klubi on tunnettu lounaistaan ja ryhmäkuvistaan 🙂

Tarragona Katalonian Unescon maailmanperintökohteita

Tarragonassa, kuten muuallakin Kataloniassa, on omalaatuinen perinne rakentaa etenkin juhlapyhien yhteydessä ihmispyramideja, mutta näiden osalta saimme tyytyä kuviin.

Tarragonan vanhan kaupungin asema Unescon maailmanperintökohteena on ylpeästi näkyvissä monessa kohdin.

Tarragona Tarragona

Itsenäinen Katalonia?

Tarragonan katedraalin edustalla päädyimme keskustelemaan paikallisten oppaittemme kanssa kaikkialla kaupungissa näkyvistä erilaisista Katalonian lipuista ja keltaisista nauhoista.

Katalonian virallinen lippu on punakeltaraitainen, mutta arviolta yli puolet ikkunoista ja parvekkeilta riippuvissa lipuissa on myös sinikeltainen kolmio. Näillä liputtavat Katalonian itsenäisyyttä kannattavat.

Keltaiset nauhakuviot, joita myös näkee kaikkialla, vaativat itsenäistä Kataloniaa ajaneiden vankilaan päätyneiden poliitikkojen vapauttamista.

Tarragona
Näkymä Tarragonan katedraalilta
Altafulla
Itsenäisen Katalonian puolesta Altafullassa
Barcelona
Poliittisten vankien vapauttamisen puolesta Barcelonassa

Tässä kohtaa jo paikallisten isäntiemmekin kuvaukset tilanteesta ja siihen liittyvistä symboleista erosivat toisistaan. Espanjalainen Jorge piti itsenäisyyttä ajaneita poliitikkoja rikollisina, jotka kuuluvatkin vankilaan, mutta ruotsalais-katalonialainen nyttemmin Kataloniaan asettunut Frans kertoi halukkaille omana kantanaan, että poliitikot on vangittu ottamalla ensimmäisen kerran sitten Francon ajan käyttöön pykäliä, jotka sallivat sen: mielipidevankeja.

Jorgen mukaan Katalonia on osa Espanjaa, ja jos joku ei siitä pidä, niin hän voi vapaasti muuttaa johonkin muuhun maahan. Frans ymmärtää myös itsenäisyyspyrkimyksiä: vauraan Katalonian verotulot menevät Madridiin, joka harkintansa mukaan palauttaa niistä osan Kataloniaan, kun taas Baskimaa saa pitää verotulonsa ja maksaa niistä vaan pienen osan Madridiin.

Jos kesällä ylittäessämme Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajan olimme Brexit-neuvottelujen polttopisteessä, niin täällä Tarragonan katedraalilla päädyimme osaksi keskusteluja Katalonian asemasta Espanjassa.

Katalonia

Välähdyksiä Barcelonastakin

Retki päättyi osaltamme Barcelonan lentokentälle, joten itse Barcelona jäi tällä kerralla aika vähälle. Yhden kertauskuvan kävimme kuitenkin “uusimassa”.

Barcelona
Barcelonassa 2010 ja 2018

Toki poikkesimme lauantaina pikaisesti myös La Boquierassa, olihan se vaan muutaman korttelin päässä kokoushotellistamme ja opin taas yhden uuden vihanneksen, eli vähän perunantapaisen ullukon, jota viljellään kuulemma lähinnä Andeilla, mutta niin sitä vaan täälläkin oli tarjolla.

Ulluko

14 kommenttia

  • Ihana luostari! Mahtavaa että vanhoja aarteita on restauroitu ja tänä päivänä ne ovat meidän kaikkien ilona.
    Tarragona on nimenä ihan uppo-outo, mutta pitääpäs kaivella karttaa ja tutkia tarkemmin.
    Kiva kun sinä linkität näissä tarninoissasi historian ja nykyhetken niin sulavasti 🌸

    • Kiitos Tanja! Erityisesti viimeisestä lauseesta. Historia on ok ja usein tärkeää asioiden ymmärtämisen kannalta, mutta mieluiten haluamme, että matkoillamme pääsemme tutustumaan myös maan nykytilanteeseen, tai tässä tapauksessa alueen nykytilanteeseen.

  • Jo on kuvauksellinen luostari! Ja mielenkiintoinen juttu muutenkin. Tarragona on ollut monesti mielessä, pitäisi sielläkin vierailla joku kerta. Kuvien ja jutun perusteella vaikuttaa vierailemisen arvoiselta kohteelta.

    • Kiitos Suvi! Tarragona oli kivan tuntuinen pikkukaupunki runsaalla 100 000 asukasluvullaan. Ja merihän on aina plussaa.

    • Kiitos Sari! Kun matkoilla usein tapaamme, mekin, maleksia markkinoilla(kin), niin tapaan erityisesti innostua uusista jutuista siellä(kin). Tällä kertaa ullukko. Saudi-Arabiassa viime syksynä Custard Apple, jolle en löytänyt oikein suomenkielistä nimeä.

  • Tuossa luostarin avarassa holvikaaritilassa olisi hienoa järjestää meditaatio- ja joogapasseja. Monessa luostarissa on kyllä todella hieno arkkitehtuuri.

    • Kiitos Annukka! Meditaatio voisi ehkä mennä läpikin luostarin hallinnosta. Joogasta en enää ole, munkkiluostarista kun on kyse, ihan varma.

  • Onpa kaunis luostari ja hienot ovat myös kuvasi sieltä! Tuonne voisikin joku Barcelonan piipahdus käydä tutustumassa. Ihan uusi retkikohde meille, vaikka Barcelonassa onkin käyty useamman kerran:)

    • Kiitos Eve! Näiden lisäksi Barcelonasta kannattaa tietysti tehdä retki Montserratiin ja Andorraan. Mutta tällä kertaa nyt tämän kokousjärjestäjän valinnoilla kävimme näissä: ihan hyviä valintoja ja meille tosi sopivat kun nuo pari olikin jo aikaisemmilla reissuilla nähty.

  • Minäkin ihastuin tuohon luostariin. Se toi etäisesti mieleeni erään luostarin Perussa, johon kävimme taannoin tutustumassa. Mielessä on ollut pitkään, että pitäisi Espanjaa kiertää muutenkin kuin Barcelonan ja Madridin kautta, mutta enpä ole saanut vielä aikaiseksi. Helposti tulee otettua joku ihan uusi kohde mielummin, mutta tämäkin juttu taas todisti sen, miten paljon Espanjassa on mielenkiintoista nähtävää.

    • Kiitos Merja! Espanjassa(kin) taitaisi riittää kivoja kohteita moneksikin reissuksi. Ainakin Sevilla ja Ronda ovat vielä “listallani”.

  • Me palattiin vasta Barcelonasta, ja sekä Katalonian lippujen että keltaisten nauhojen määrä oli kaduilla ja ikkunoissa selvästi suurempi kuin ennen. Itsekin olen kuullut katalonialaisilta ystäviltä ja tutuilta yhtä ja espanjalaisilta toista – ja toisaalta moni identifioituu tietysti sekä katalonialaiseksi että espanjalaiseksi. Suomalaisena on helppo ymmärtää pienten maiden, kuten Katalonian ja Skotlannin, itsenäisyyspyrkimyksiä. Toisaalta niidenkään sisällä kaikki eivät havittele itsenäisyyttä, kuten esim. Skotlannin muutaman vuoden takainen kansanäänestys osoitti. Tosi hankalia kysymyksiä, tärkeintä varmaan on että väkivaltaisuuksilta vältytään.

    Ps. Kävin Tarragonassa 11-vuotiaana ja muistan edelleen, miten suuren vaikutuksen kertomukset ja kuvat ihmispyramideista minuun tuolloin tekivät. 🙂

    • Kiitos Liisa! Hankalia kysymyksiä – ja etenkin ulkopuolisen aika vaikea olla niistä mitään mieltä. Varakkaiden provinssien/osavaltioiden/millä nimellä niitä nyt missäkin kutsutaan itsenäisyyspyrkimykset tietysti usein nojaavat taloudellisiinkin asioihin, kuten kai Kataloniankin kohdalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.