Kesän ainoa majakka

Kallon majakka

Kesän kotimaanmatkat on nyt tehty. Ainakin kesä taitaa olla takana, jos vaikka joitakin matkaideoita lähikuukausina toteuttaisimmekin. Tänä kesänä majakat Suomessa jäivät vähiin. Tarkkaan ottaen yhteen.  Eikä sekään ollut ihan uusi, sillä olimmehan käyneet Kallon majakalla jo kesällä 2018, mutta tuolloin majakka oli remontin takia huputettuna.

Työnimellä Villa Mairea kulkeneen matkamme reitti oli Espoo – Noormarkku – Pori – Rauma – Turku – Espoo.
Noormarkusta matkasimme Poriin saaristotietä pitkin: Noormarkusta Reposaareen, Reposaaresta Mäntyluotoon ja Mäntyluodosta edelleen Kallon saarelle. Ennen Poria poikkesimme vielä fiilistelemässä hetken verran kesää Yyterin rannalla.

Tuulivoimaa Reposaari

Reposaari

Alkusyksyn pilvisenä arkiaamuna Reposaari huokuu menneisyyttä. Pienen saaren tuhat asukasta ovat jossain muualla – tai kotonaan. Kauan sitten Reposaari on ollut Suomen vilkkain vientisatama ja Björneborg Tidningin myötä on säilynyt mm. tieto siitä, että 20. kesäkuuta 1877 satamassa oli redillä yhtä aikaa 160 laivaa. 1700-luvun alussa Reposaarta on jopa ehdotettu Suomen pääkaupungiksi ja Saimaalta Päijänteen ja Kokemäenjoen kautta hahmoteltiin vesireittiä Pohjanlahdelle. 1900-luvun alussa Mäntyluodon uusi satama ja sinne rakennettu rautatie siirsi liikenteen Mäntyluodon puolelle ja Reposaaren liikenteellinen merkitys väheni.

Reposaari Reposaari

Reposaaren ehkä merkittävin nähtävyys on linnakepuisto, 1930-luvulla yksityisin varoin rakennettu rannikkopatteri, mutta ohitimme senkin, sillä toisaalta olimme suunnitelleet Noormarkun ja Turun välille jo yhteen päivään aika monta kohdetta ja toisaalta olimme äskettäin käyneet Salpalinnassa, joka on tällä saralla vielä Reposaartakin näyttävämpi kokonaisuus.

Bloggaajakolleegani Marjo kävi kuitenkin ihan samoihin aikoihin linnakepuistossa, joten halutessasi pääset tästä kierrokselle linnakepuistoon:

marjo reposaari

Me ihastelimme rannan tuulivoimaloita ja Eikan puistoa. Hyötytuulen voimalat Meri-Porin alueella ovat Suomen ensimmäiset teollisen kokoluokan tuulivoimalat ja ne rakennettiin vuonna 1999.

Rannan Eikanpuisto nauratti meitä, sillä päädyimme viime kesänä ihan vahingossa Herrankukkarossa vieraillessamme Eino Grönin konserttiin ja nyt tänne Eikanpuistoon. Eino Grön taitaakin olla yksi kuuluisimpia Reposaaresta maailmalle lähteneitä.
Eikanpuisto perustettiin Reposaaressa runsas kymmenen vuotta sitten pidettyjen loma-asuntomessujen yhteydessä sen kupeeseen. Loma-asunnotkin vaikuttivat näin syyskuun alussa hiljaisilta.

Reposaarea meitä turisteja elävämmin kuvaa muuten siellä asuva Maatiaismuori. Suosittelen!

maatiaismuori
Maatiaismuorin kuva Eikanpuistosta, etualalla paarlastiniittyä taustalla kalasatama. Paarlastiin lupaan palata myöhemmin Rauman merimuseon yhteydessä.
Reposaari näkymä Eikanpuistosta
Näkymä Eikanpuistosta Mäntyluodon suuntaan

Mäntyluoto

Siinä missä satama siirtyi Reposaaresta Mäntyluotoon siirryimme mekin seuraavaksi Mäntyluotoon. Valitettavasti Reposaaresta ei ole siltaa tai lauttaa Mäntyluodon puolelle, joten näköetäisyydellä olevaan Mäntyluotoon kertyy maanteitse matkaa yli kymmenen kilometriä.

Valtatie 2 päättyy Mäntyluotoon, jonka satama on nykyisin Pohjoismaiden suurin sahatavarasatama. Alueella toimii myös Mäntyluodon telakka.

Satama ja telakka eivät nyt varsinaisesti ole satunnaisen turistin kohteita, mutta rannan tornia pysähdyimme hetkeksi ihmettelemään. Torni osoittautui olevan nimeltään Ryssäntorni ja vaikka se majakalta tai loistolta näyttääkin, niin se on todennäköisesti ollut lähinnä viestitys- ja vartiotorni jonka avulla on pidetty yhteyttä satamaan saapuviin laivoihin lipuin, merkkipalloin tai pimeään aikaan valomerkeillä.

Tätä kesän viimeistä kotimaan kierrosta suunnitellessamme yritin myös kevyesti selvittää mahdollisuutta majoittua yhdeksi yöksi Mäntyluodon hotelliin, mutten koskaan saanut vastausta sähköpostiini.  Hyvä niin, sikäli, että päädyimme sitten majoittumaan Noormarkun Ruukkiin, joka on varmasti paras vaihtoehto Villa Mairean kävijöille. Pysähdyimme kuitenkin edes ottamaan kuvan tästä vuonna 1918 valmistuneesta hotellista, joka vaikutti kovin hiljaiselta, ainakin näin syyskuussa. Booking.comin mukaan hotelli olisi nytkin auki, mutta lähestyin heitä sähköpostilla kysyäkseni muutamia yksityiskohtia ja kun en saanut siihen vastausta, niin annoin olla.

Mäntyluoto Kallon majakka Mäntyluoto Kallon majakka

Kallon majakka

Teknisesti ottaen Kallon saari ja siellä sijaitseva Kallon majakka kuuluu sekin Mäntyluotoon, mutta onhan nyt majakka ainva vähintään oman kappaleensa arvoinen.

Majakan valo syttyi ensimmäisen kerran syyskuussa 1885. Nykyinen rautainen kahdeksankulmainen majakkatorni ja punainen loistonhoitajan asunto on vuodelta 1903.

Tiesitkö muuten, että Kallon majakka on Suomen kuvatuimpia majakoita, sillä Hailuodossa sijaitsevan Marjaniemen majakan ohella se on ainoa majakka, jonka juurelle voi ajaa autolla.

Majakan lisäksi matalat kalliorannat sen edustalla ovat suosittuja kesäretkikohteena. Kesällä 2018 majakalla vieraillessamme kallioilla olikin kauniina kesäpäivänä paljon ihmisiä. Aikaan ennen koronaa rannalla sijaitsi myös pieni kahvila Kallon valo, jolla ilmeisesti oli jo silloin ollut jonkinverran kärhämääkin majakan yhteydessä majaansa pitävän Suomen vanhimman purjehdusseuran, Segelföreningen i Björneborgin, eli BSF:n, kanssa. Korona tai kärhämä, mutta nyt pieni lasinen talo, jossa kahvila ennen sijaitsi, oli myytävänä. Vaikket olisikaan rakennuksesta kiinnostunut, niin kannattaa katsoa ilmoitus ja sen kuvat: mukana on myös aika upeita ilmakuvia koko niemestä.

Kallon majakka Rantakalliot Kallon majakka Kallon majakka

Myytävänä Kallon majakka
Tämän ihanuuden saat omaksesi 79 000 eurolla

Vielä hetki kesää

Syyskuisena arkiaamuna Reposaaressa tai Mäntyluodossa ei mikään paikka näyttänyt olevan auki. Niin se Suomen kesä päättyy kun koulut alkavat. Tarkkaan ottaen emme nyt oikeastaan kovin kummoisia palveluita olisi tarvinneetkaan Noormarkun Ruukin aamiaisbuffetin jälkeen, mutta vessatauko oli sentään tarpeen ennen Poria. Siis Yyteriin. Yyterin hotelli oli taas kerran vaihtanut nimeään: tällä kertaa löysimme rannalta Virkistyshotellin.

Yyterin rantakin oli autio ja hivenen tuulisessa säässä vähintäänkin viileä. Mutta dyynit ja meri ovat ennallaan, vuodesta toiseen.

Yyteri Yyteri

Yyteri
Kesän toinen majakka 🙂
Artikkelin avainsanoja
, ,

5 kommenttia

  • Hauska, että teillä oli kesäreissulle työnimi. 🙂 Hieman särähti korvaan se ilmaisu, että ennen Poria pysähdyitte Yyterissä, sillä Yyterihän on osa Poria. Tuo lasiseinäinen kahvila näyttää viehättävältä, toivottavasti sille löytyy jatkaja.

    • Kiitos kommentistasi! Pitäähän sitä jotenkin pystyä viittaamaan näihin, edellinen, Itä-Suomeen suuntautunut, oli Karhuretki, kun se rakentui karhujen katselun ympärille.

  • Onpas ihania merellisiä tunnelmia näissä kuvissa! Tuttuja paikkoja on osaksi itsellenikin, Kallon majakasta pidän kovasti ja majakan edustan rantakalliot ovat todellakin kauniita.

    • Kiitos Anne! Kieltämättä kiva miljöö tuo Kallon majakka ja rannat, joten kyllä siellä kahvilakin olisi ihan paikallaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.