Lyhyellä kolmannella Osloon suuntautuneella lomallamme kävimme Munch- ja Kon-Tiki -museoissa ja kiertelimme Grünerløkan ja Aker Bryggen alueilla. Otos on pieni ajatellen kaikkea mitä Oslolla on tarjota ja siihen vaikuttivat aikaisemmat kaksi vierailuamme ja maaliskuun lopulla vielä hiukan talvinen sää.
Siltä varalta, että olisit suuntaamaan Osloon ensimmäistä kertaa, niin tässä vielä kertauksena vähän kattavammin mitä kaikkea Oslolla on tarjota:
Uudet upeat museot
Jos päädyt Osloon ennen juhannusta, niin kannattaa vakavasti harkita lokakuussa 2021 avatun Munch-museon sisällyttämistä käyntikohteisiin. Kirjoitinkin jo museosta oman juttunsa:
Edward Munchin taiteen lisäksi isossa museossa on jokaisena hetkenä (näyttelyiden välisiä lyhyitä hetkiä lukuunottamatta) myös useita vaihtuvia näyttelyitä, joista saa tietysti tietoa museon omilta sivuilta.
Kesäkuun 11. päivän jälkeen valinta on vaikeampi – tai ehkä haluat lisätä Oslon matkaasi vielä yhden päivän – sillä silloin aukeaa myös uusi kansallismuseo, the new National Museum, joka avauduttuaan tulee olemaan Pohjoismaiden suurin taidemuseo. Museo lupaa vanhaa ja modernia taidetta, nykytaidetta, arkkitehtuuria ja muotoilua.
Ilmeisesti myös uuden Munch-museon kokoelmista siirtyy tuolloin uuteen Kansallismuseoon, joka omistaa niistä osan, myös ainakin yhden version Huuto-teoksesta.
Bygdøy
Oslo on toki paljon muutakin kuin museot, mutta kun tuli niistä nyt jo aloitettua, niin mainitsenpa tässä saman tien myös Bygdøyn alueen ja siellä olevat museot. Bygdøyn rannalla vieri vieressä on kolme norjalaisiin löytöretkeilijöihin liittyvää museota, eli:
- Kon-tiki -museo
- Fram -museo
- Norjan merenkulkumuseo
- Viikinkilaivamuseo
Tällä kertaa kävimme Kon-tiki -museosta, josta kirjoitan vielä ihan oman jutunkin.
Fram-museo kertoo tarinan napatutkimuksesta, erityisesti norjalaisista Fridtjof Nansenista, Otto Sverdrupista ja Roald Amundsenista. Museo keskittyy alkuperäiseen tutkimusalukseen, Framiin, mutta esillä on myös kuvia napa-alueiden eläimistöstä, mm. jääkarhuista ja pingviineistä. Framissa emme käyneet, mutta rannalla kävimme ihailemassa rannalla patsastelevaa joukkoa, joka saavutti Amundsenin johdolla ensimmäisenä maailmassa Etelänavan 14.12.1911.
Norjan merenkulkumuseossa (Norsk Maritimt Museum) kävimme 70-luvun lopulla. Nyt muutamaa kuvaa sieltä etsiessäni oli hauska huomata, että olin tuolloin ottanut kuvan Uræd-pelastusveneen pienoismallista siitä sen enempää silloin tietämättä. Sittemmin pari vuotta sitten Ålesundissa opimme lisää tästä mielenkiintoisesta projektista ja näimme jopa oikean Urædin Ålesundin satamassa!
Viikinkilaivamuseo on toistaiseksi (vuoteen 2025/2026) suljettu.
Bygdøylla sijaitsee myös Norsk Folkemuseum eli Norjan kulttuurihistoriallinen museo, jo muutama bussipysäkki ennen rannan museokeskittymää.
Bygdøyn alue on kokonaisuudessaan suosittu virkistysalue ja Norjan hienoimpana pidetty asuntoalue, jossa talojen hinnat ovat maan korkeimmat. Täällä sijaitsee myös Norjan kuninkaan virallinen kesäasunto.
Bygdoyn edustalla on myös Dyna fyr, eli Dynan majakka, jonka ilmeisesti näkisi parhaiten vuonoristeilyllä. Nykyisin majakassa on kyllä ilmeisesti ravintolakin, eli ehkä siellä voisi jopa käydä vaikka illallisella!
Oopperatalo
Oslon oopperatalo valmistui jo vuonna 2008 ja näimme sen ensimmäisen kerran jo vieraillessamme kaupungissa keväällä 2012. Valkoista rakennusta Bjørvikan lahden rannalla on melko mahdoton Oslossa ohittaa ja osittain rakennus onkin osa rantabulevardia, sillä talon viistolla katolla voi kävellä ja halutessaan oleillakin. Rakennus ulottuu merenpinnan allekin ja sen lasiseinät nousevat vedenrajasta. Emme keväällä 2012, emmekä tälläkään kertaa, osallistuneet tutustumiskierrokselle itse rakennukseen, mutta sellaisiakin toki on tarjolla. Tai ehkä oopperan tai baletin ystävänä onnistut jopa hankkimaan liput johonkin näytökseen Oslon vierailusi aikana!
Jos kulttuurin harrastuneisuutesi suuntautuu enemmän televisiosarjoihin, niin saatat muistaa myös Krista Kososen tähdittämän Beforeigners -sarjan, jossa tapahtumat käynnistyvät juuri tältä rannalta.
Oopperatalon vieressä sijaitsevassa uudessa Oslon pääkirjastossa, Deichman Bjørvikassa kannattaa myös piipahtaa. Osa kirjaston ratkaisuista tuovat mieleen Helsingin Oodin – tai ehkä kaikki uudet kirjastot vaan suunnitellaan samojen ajatusten tiimoilta. Uusi kirjastotalo avattiin vuonna 2020.
Vastarannalla on vähän erilaista arkkitehtuuria edustava musiikkia, kulttuuria – ja saunoja – tarjoava saunamaailma, SALT. Lahden rannalla on myös useita muita pienempiä kelluvia saunoja, joihin niihinkin pääsee pienellä pääsymaksulla.
Kuninkaanlinna ja Akershusin linnoitus
Oslon pääkatu on Karl Johan. Asuimme tällä kertaa lähellä rautatieasemaa ja kävelimmekin pariinkin otteeseen rautatieasemalta kohti Kuninkaanlinnaa – ei nyt ihan sinne asti, mutta kuitenkin sen suuntaan. Karl Johanilla on kauppoja ja ravintoloita moneen makuun – ehkei kuitenkaan niitä Norjan edullisimpia. Lähistöllä muutaman korttelin päässä ovat myös Oslon merkittävimmät tavaratalot Glashuset ja Steen & Steen, jos sen tyyppisestä shoppailusta pitää. Me kävimme mm. kerran syömässä norjalaisen Olivia -ketjun italiaisessa ravintolassa Karl Johanilla – Helsinkiin avatussa Oliviassa emme vielä olekaan olleet. Kiinalaisen sähköautomerkin Nion kauppa herätti myös meidänkin huomion – aika erikoisen näköisiä autoja monet sen malleista.
Heti rautatieasemalta lähdettäessä on muuten ehkä Oslon kuvatuin patsas eli Elena Engelsenin tiikeri. Patsas oli lahja 1000 vuotta täyttävälle Oslolle vuonna 2000. Tiesitkö muuten, että Oslosta käytetään myös nimeä The Tiger City? Nimi tulee jo kaukaa menneisyydestä, vaarallisen kaupungin (tiikeri) ja rauhallisen maaseudun (hevonen) vastakkainasetteluna 1800-luvun lopulla. On Oslon keskustassa leijonakin, itse asiassa parikin, Kirkegatanilla, lähellä Rådhusgatanin kulmaa.
Kävimme me katsomassa kaupungintaloakin (Rådhuset). Kaupungintalon tornien edustalla liehuivat keväällä 2022 Ukrainan ja Norjan liput. NATO-maan kansalaisten tuki Ukrainalle näkyikin Oslossa lähes joka korttelissa.
Kaupungintalon edustalla viivähdimme hetken sen edustan aukiolla pienen sataman tunnelmasta nauttien. Pipervikan lahden rannalla on Akershusin linnoitus ja Norjan vastarintamuseo. Museossa emme käyneet, emmekä linnoituksellakaan, mutta huomasimme kuitenkin Franklin D Rooseveltin patsaan. Ehkä katsoit televisiosarjan Atlantic Crossing? Jos, niin muistanet miten Norja haki tukea Yhdysvalloilta Rooseveltin aikakaudella. Siinä hän nyt istuu, tuolissaan, katsellen meno Oslon kaupungintalon edustalla. Kaupungintalon toisella puolella on myös sopivasti kruununprinsessa Märthan aukio.
Grünerløkka ja muita kaupunginosia
Keskustan lisäksi kiertelimme myös Grünerlokan alueella ja kävimme katsomassa puutaloa Telthusbakkenin ja Damstredetin varrella.
Uudesta Munch-museosta näimme uutta Barcoden aluetta ja museosta lähtiessämme poikkesimme vähän sielläkin.
Myös läheistä Grønlandin aluetta parikin tahoa suositteli, mutta kolmessa päivässä emme tällä kertaa sinne ehtineet.
Aker Bryggen alueeseenkin kannattaa ehdottomasti tutustua. Merellistä aluetta ympäröivät kävelylaiturit ja alueella on paljon ravintoloita ja mm. arkkitehtonisesti hätkähdyttäväksikin kuvattu Astrup Fearnleyn nykytaiteen museo. Tällä kertaa tyydyimme melko lyhyeen iltakävelyyn tällä suunnalla – keväällä 2012 uusi alue lukuisine kauppoineen ja ravintoloineen houkutteli enemmän.
Matkoilla -blogissa on tuoreehko juttu Aker Bryggestä ja Tjuvholmenista:
Vigelandin puisto
Ehkä ensimmäisiä kohteita, joissa koskaan Oslossa vierailimme oli Vigelandin puisto. Tämä siis kesällä 1979. Vigelandin puistoon palasimme myös keväällä 2012, joten tällä kertaa emme enää käyneet siellä. Puisto ja Gustav Vigelandin 212 patsasta ovat kyllä ehdottomasti vierailun, tai kahdenkin arvoiset! Puisto on aina auki, eikä sinne ole pääsymaksua.
Holmenkollen
Myös Holmenkollenilla kävimme sekä 1979 että 2012, joten tällä kertaa emme käyneet sielläkään.
Ensimmäisellä kerralla silloin Oslossa asuvat ystävämme asuivat lähellä Holmenkollenia ihanassa kolmion muotoisessa terassitalossa, jonka parvekkeiden isoissa istutusaltaissa saattoi kasvattaa vaikka pensaita tai pieniä puitakin. Emme olleet koskaan ennen nähneet tällaisia taloja ja nekin tuntuivat nähtävyydeltä!
Oslonvuono
Vuororetkestäkään emme innostuneet vielä maaliskuun lopulla, mutta ainakin kesäkaudella se luultavasti olisi hyvä idea! Korona-aikana olemme kahtena peräkkäisenä kesänä käyneet muualla Norjassa, eli ensimmäisenä kesänä Bergenissä ja Ålesundissa ja toisena kesänä Trondheimissa ja Rørosissa tuolloin pääkaupunki Osloa vielä koronatilanteen takia vältellen. Bergenissä kävimme vuonoristeilyllä eikä todellakaan kaduttanut! Ålesundista teimme laivaristeilyn Geirangervuonoa pitkin Geirangeriin ja uskoisin, että retki Oslonvuonollakin tarjoaisi upeita maisemia sekin.
Neljäs kerta Osloon?
Vaikkakin olemme käyneet Oslossa jo useamman kerran, niin tätä yhteenvetoa kootessani mietin tietysti myös, että mitä tekisin seuraavalla kerralla Oslossa :-)
Ehkei seuraavaa kertaa tule, mutta jos tulisi, niin omalla listallani voisivat olla esimerkiksi nämä kohteet:
- New National Museum, tietysti!
- Bygdøyn saaren museoista vuorossa voisi olla Fram
- Voisi olla mukavaa osallistua myös edes lyhyemmälle risteilylle Oslonvuonolla, edes sen mittaiselle, että pääsisi näkemään kunnolla Dynan majakkasaaren!
- Jos vieläkin jäisi joutilaita päiviä, niin pitäisiköhän osallistua kierrokselle Oopperatalossa tai Kuninkaanlinnassa? Tai kierros Akershusin linnoituksessa?
Nuo löytöretkeilijöihin liittyvät museot olisivat erittäin kiinnostavia, ehkä eniten olisin kiinnostunut Fram-museosta, mutta itse pyrkisin todennäköisesti kaikissa. On ollut aikoinaan todella hurjia matkoja.
Kiitos Mikko! Fram(kin) olisi tosiaan varmasti kertonut kiinnostavia tarinoita maailmalta. Tehän taisitte käydäkin Antarktiksella, mikä tietysti lisää tuon museon kiinnostavuutta entisestään!
Tässä sai hyvän kuvan, mitä kaikkea Oslossa on tarjolla. Teillä on hyvä tilannekuva kaupungin kehittymisestä, kun vierailuiden välillä on aikaa.
Jännä nuo eksoottiset eläimet, että täällä pohjolassa niitä on vaakunoissa, patsaissa sun muissa, vaikka eivät ole täällä päin kuljeskelleet.
Kiitos kommentistasi! Leijonia tosiaan on lähes kaikkialla, mutta tuo tiikeri kieltämättä on vähän yllättävä näky Oslon päärautatieaseman edustalla!
Mielenkiintoisia paikkoja sielläkin. Mikähän siinä lienee, että istelleni Oslo on jäänyt täysin välistä (lukuunottamatta lentokenttää). Täytynee korjata tämäkin vääryys pian. Tuo Kuninkaanlinna ehkä kiinnostaisi nähdä ja museoissa tapaamme myös käydä. Tästä täytyy laittaa vinkit muistiin.
Kiitos Paula! Olisikohan Norja ja Oslo iskostunut monen mieleen niin kalliina kohteena, että on henkisesti helpompi suunnata Tukholmaan tai vaikka Kööpenhaminaan (siis Pohjoismaissa)? Mutta minusta Oslo(kin) on kyllä verraton kohde!
Oslo ei ole suosikkilistalla mutta kai sielläkin voisi yöpyä. Tuo Munch museo olisi mun suosikki.
Kiitos Sari! Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä … vai miten tämä nyt meni :-) Itse voisin hyvinkin harkita taas seuraavaakin reissua Osloon, siinä missä vaikka Tallinna ei ole koskaan oikein sytyttänyt.
Oslo vaikuttaa kyllä varsin viihtyisältä kaupungilta. Meilläkin Paulan tavoin ainoa kosketus kaupunkiin on ollut lentokenttävierailu ja yhden yön viipyminen Amerikasta tullessa lentojen myöhästymisen vuoksi. Tämän postauksen perusteella olisi kyllä kiva vierailla tuolla ihan ajan kanssa.
Huippuvuorilla noita täytettyjä jääkarhuja oli lentokentästä lähtien vähän joka puolella. Joku taisi mainita, että osa niistä on sellaisia, jotka ovat epäonnekseen eksyneet liian lähelle ihmisiä, eikä niitä ole sitten saatu turvallisesti hätisteltyä muualle.
Kiitos kommentista! Taitaa noita pakottavista syystä (?) ammuttuja jääkarhuja riittävän Norjassa, selvästikin myös Osloon! Suosittelen kyllä Osloa(kin) matkakohteeksi – eikös tuo nyt melkein ole yleissivistystä tuntea Pohjoismaiden pääkaupungit?
Oslon oopperatalo taitaa olla ainut nähtävyys jonka Osloon liitän. Siks olikin kiva ja mielenkiintoista lukea enemmän, mitä kaupungilla on tarjota. Jonain päivänä haluan Osloon kyllä matkustaa! :)
Kiitos Elina! Oopperatalo onkin kerännyt huomiota jo jonkin aikaa – mutta juuri näinä vuosina kaupunkiin on tosiaan tullut/tulossa uusiakin merkittäviä kohteita.