Kävimme mekin, kuten monet muutkin, katsomassa Tiina Lymin ohjaaman Myrskyluodon Maija -elokuvan. Tätä kirjoittaessani, vajaat 2 kuukautta ensi-illan jälkeen, elokuvan on nähnyt jo yli 300 000 katsojaa. Kuolleet lehdet -elokuvakaan ei ole saavuttanut näitä katsojalukuja.
Omalta osaltana tämä taisi olla viides kokemus Myrskyluodolta. Olen lukenut Anni Blomqvistin kirjoittaman kirjasarjan. Olemme nähneet 1970-luvun puolivälissä televisiossa esitetyn kuusiosaisen Myrskyluodon Maija -sarjan, jonka Lasse Mårtenssonin säveltämä musiikki on jäänyt elämään kauan televisiosarjan jälkeenkin. Olemme myös nähneet tarinan teatterilavalla, niin Åbo Svenska Teaternin kuin Helsinkin kaupunginteatterin toteutukset. Miksi viisi kertaa? Ehkä siksi, että itsekin olen viettänyt paljon aikaa lapsuudestani alkaen niin Turun kuin Ahvenanmaan saaristossa – tosin vain kesäisin.
1970-luvun televisiosarja kuvattiin Ahvenanmaalla Väderskär -nimisellä luodolla. Ainakin vielä kymmenisen vuotta sitten kuvauspaikoille järjestettiin muistaakseni viikottaisia veneretkiä. Mekin kävimme Väderskärillä. Elokuvan ensi-illasta alkaen yksi blogimme luetuimpia juttuja on ollut pieni juttu Väderskäristä.
Elokuva on kuvattu Ahvenanmaalla, mutta tällä kertaa Getassa. Walleni.us -blogin juttu vie Sinut elokuvan kuvauspaikoille Ahvenanmaalla. Muutamat otokset elokuvasta on kuvattu muualla, mm. Turussa.
Samaisella kesäisellä Ahvenanmaan matkalla kävimme myös Simskälassa Anni Blomqvistin kotitalossa ja Anni Blomqvistin haudalla Vårdön hautausmaalla.
Ann-Gerd Steinbyn Anni Blomqvistista kirjoittama elämänkerta Stormskärets Anni kertoo Maijan tarinan sijaan Annin tarinan. Kertoo myös sen, että pelkästään Anni Blomqvistin työnä kirjasarja ei olisi ehkä koskaan syntynyt vaan kustannustoimittaja Margit von Willebrand-Hollmérus teki merkittävän työn tarinan saamiseksi luettavaan ja toimivaan muotoon. Anni oli myös voimakas hahmo pienellä paikkakunnalla, julkisuuden myötä entistä voimakkaampi, mikä ei miellyttänyt kaikkia.
Myrskyluodon Maija vuonna 2024
Helsingin Sanomien arvio elokuvasta on harvinaisenkin positiivinen – lehti kun ei tunnetusti jakele tähtiään kevyin perustein, mutta Myrskyluodon Maija saa niitä kokonaiset neljä kappaletta. Arvio nostaa esille elokuvan kaksi piirrettä, joilla se eroaa televisio-sarjasta – ja myös teatteritoteutuksista. 2020-luvulla kahdestaan muuten autiolla saarella elävän pariskunnan makuuhuoneena on koko saari, myös sen sileät rantakalliot. Tilaa kahdenkeskiseen olemiseen tarvittiinkin ison lapsikatraan keskellä – ja ovathan alastomat vartalot Suomen kesässä silmiähivelevässä maisemassa kaunista katsottavaa myös kankaalla. Toiseenkin Hesarinkin nostamaan asiaan kiinnitimme itsekin huomiota, eli Krimin sodan ajan (1853-56) saama suuri osuus elokuvan kuvaamasta ajasta. Ehkä miesten, tässä tapauksessa Jannen, pakeneminen sodan jaloista ja miehittäjien asettuminen Myrskyluodolle kuvastaa osaltaan Euroopan tätä hetkeä – sota on lähellä ja läsnä. Lopulta Maija, voimiensa uuvuttua, saa esitettyä saarella joutilaina lojuville miehittäjille vaatimuksen tilan töihin osallistumisesta. Tukholma-syndrooma on lopulta lähellä kauan ennen kuin se nimetään Tukholma-syndroomaksi – pitkä yhteiselo miehittäjien kanssa synnyttää melkein ystävyyteen verrattavissa olevia ihmissuhteita.
Elokuvassa suuren osuuden saanut saarellekin kohdistunut miehitys ei ole osa alkuperäistä tarinaa, eli Anni Blomqvistin kirjoissa sitä ei ole lainkaan. Krimin sota toki on totta ”Se Oolannin sota oli kauhia … Kun kolmella sadalla laivalla seilas engelsmanni Suomemme rannoilla …” ja Bomarsundin linnoituskin tuhottiin oikeasti, mutta tuskin pienellä ulkomeren saarella tuollaista merkitystä sodassa olisi ollut.
1970-luvun televisiosarjaa tähdittivät ahvenanmaalaiset amatöörinäyttelijät, mutta nyt Maijan roolissa on monelle Suomessakin mm. Ohuella langalla -sarjasta tuttu Amanda Johansson ja Jannen roolissa Linus Troedsson.
Käymme oikeasti elokuvissa harvakseltaan, viime vuonna taisimme nähdä kolme elokuvaa (Kuolleet lehdet, Rakkaani merikapteeni ja Lapua) elokuvateatterissa. Tänä vuonna olemme Myrskyluodon Maijan lisäksi viitsineet lähteä elokuvateatteriin elokuvan The Other Profile takia. Parhaiten meidät näköjään saakin televisioruutua isomman kankaan äärelle elokuvafestivaalien innoittamana, syksyllä Espoo Ciné ja tammikuussa Docpoint. Erityisesti Docpointin tarjonta kannattaa taas ensi tammikuussa tsekata matkailijan näkökulmasta, sillä monet sen elokuvat vievät maailmalle paikkoihin, johon Netflix tai HBO ei mene.
Mutta sitä – ja kesää odotellessa – Myrskyluodon Maija on oikein hyvä vaihtoehto!
Kesällä muuten Kristina Cruises ainakin on äkännyt markkinaraon uuden toteutuksen myötä ja tarjoaa valmismatkaa Myrskyluodon Maijan maisemiin – ei tosin ihan uuden elokuvan kuvauspaikoille, sillä rakennelmat Getassa taidettin purkaa hetimmiten kuvausten loputtua, vaan vanhan televisiosarjan maisemiin, Väderskärille!
Onpa huimat katsojaluvut! Itse tulee varsin harvoin elokuvissa käytyä, taitaa mainitsemasi Kuolleet lehdet olla edellinen elokuva jonka kävimme katsomassa. Ehkäpä tämän voisi myös käydä katsomassa, kuulostaa katsomisen arvoiselta.
Kiitos Mikko! Noilla yleisömäärillä elokuva taitaa kohta olla jo suomalaiseen yleissivistykseen vaadittava kokemus, joten kannattaa jossain vaiheessa harkita sitä.
Täytyypä käydä katsomassa tämä elokuva!
Kiitos Nelli! Suosittelen :-)
Mä niin koetan päästä ens viikolla katsomaan tämän! Kaikki on sitä isosti suositelleet :) Ilmeisesti kannattaa varata nenäliinat laukkuun.
Mulla ei tosta sarjasta ole tietoa (kun se on tullut kymmeniä vuosia ennen syntymääni), joten pääsen katsomaan tätä ihan ”puhtaalta pöydältä” :)
Kiitos Eveliina! Tuo onkin hyvä huomio, että noilla katsojamäärillä monille elokuva onkin ensimmäinen kosketus tuohon tarinaan ja, kuten sinäkin, voit arvioida elokuvaa ”ihan vaan elokuvana”, pohtimatta sen eroja ja painotuksia verrattuna kirjaan tai televisiosarjaan.
En tiennytkään, että Kristina Cruises on suunnittelemassa tällaista matkaa. Hyvä idea. Itsekin mietin Ahvenanmaata ensi kesäksi (ison porukan kanssa n. 40 henkilöä), mutta majoitukset olivat jo täynnä. Ehkä joku muu kesä :)
Kiitos Maria! Veikkaan, että Ahvenanmaalla on ensi kesänä tungosta :-)
Itelläkään ei oo mitään ennakkokäsityksiä tästä, lähinnä nimi ja tämä kappale on tuttu, mutta ei tarina sen takana. Veikkaanpa, että tämä vetää paljon turisteja Ahvenanmaalle. Meidänkin piti sinne tänä kesänä suunnata, mutta tulikin uusia suunnitelmia joten saamme siirtää suunnitelmat ensi vuodelle. Joka tapauksessa, tämä elokuva pitäisi jossain vaiheessa nähdä.
Kiitos Elina! Joku tuossa jo kommentoikin, että majoitukset ovat kesäksi Ahvenanmaalla tiukalla. Elokuva tuntuu jatkavan suosiotaan elokuvateattereissa.
En ole vielä ehtinyt elokuvaa katsomaan, mutta toivon että se pyörii vielä elokuvissa kun tulen Suomeen. Olipa kiva nähdä kuvia kirjailijan talosta ja kuvauspaikoilta. Tuntuu, että harva enää ajattelee, että elokuvan takana on kirja, mutta minäkään en tiennyt, että kirjailija ei olisi ehkä saanut teostaan valmiiksi ilman kustannustoimittajaa. Tai ainakaan niin hyväksi. Muistan muuten tuon 70-luvun tv-sarjan hämärästi ja musiikki on tietenkin edelleen yhtä kaunista. Ehkä yksi kauneimpia suomalaisia sävellyksiä.
Kiitos Anna! Niinhän tuo näyttää tarinan historia jo vaipuneen historian hämärään, mitä nyt muutamat yli viisi- tai kuusikymppiset muistavat jotain menneitäkin juttuja :-)
Eiköhän tuo elokuva pyöri vielä jonkin aikaa, että koko (tai pääosa) Suomen kansasta ehtii sen näkemään!