10 kaupunkia Länsi-Euroopassa -jutussa totesin jakavani käymämme Euroopan kaupungit Länsi- ja Itä-Eurooppaan käyttäen rajana Euroopan aikoinaan kahteen osaan jakanutta rautaesirippua. Tätä juttua aloitellessani tulin lukeneeksi vähän lisää tuosta rautaesiripusta. Termi tuli yleiseen käyttöön Winston Churchillin käytettyä sitä ensimmäisen kerran 1946 Yhdysvalloissa pitämässään puheessa:
Stettinistä Itämereltä Triesteen Adrianmerelle on laskeutunut ”rautaesirippu” maanosan halki. Tuon linjan takana ovat kaikki vanhojen Keski- ja Itä-Euroopan valtioiden pääkaupungit. Varsova, Berliini, Praha, Wien, Budapest, Belgrad, Bukarest ja Sofia; kaikki nämä kuuluisat kaupungit ja väestö niiden ympärillä ovat paikassa, jota minun pitää kutsua Neuvostoliiton alueeksi, ja kaikki ovat tavalla tai toisella alamaisia, eivätkä ainoastaan Neuvostoliiton vaikutusvallassa vaan todella suuressa ja joissain tapauksissa kasvavissa mitoissa Moskovan kontrollissa.
Entinen Jugoslavia oli “sitoutumaton”, mutta tässä yhteydessä lasken sen Itä-Eurooppaan. Arpa – tai siis käytännössä Excelin satunnaislukufunktio – on valinnut jutun kymmenen kaupunkia Itä-Euroopasta.
Nykyisin monet taitavat valita Itä-Euroopan, kaupungitkin, kohteeksi niiden edullisen hintatason takia. Meillä motivaationa pistäytyä myös vaikka Albaniassa ja Romaniassa on enemmän ollut vain maapiste, mutta toki jokaisella reissulla olemme myös tutustuneet kyseiseen maahan, joskus vain päiviä, mutta esimerkiksi vaikka Puolassa ja useammassakin Balkanin maassa olemme kuitenkin käyneet useamman kerrankin.
Bratislava
Bratislava on, Tiraspolin ohella, ainoa tämän listan kaupungeista, joissa olemme käyneet vain päiväretkellä. Kesällä 2009 kävimme Budapestissä, minä toistamiseen, Lasse ensimmäistä kertaa. Oma aikaisempi matkani oli kyllä ollut työmatka, vaikka oli siihenkin vähän kaupunkia, siis Budapestiä, mahtunut. Budapestistä kävimme junalla päiväretkellä Bratislavassa. Junaretki sujui muuten hyvin, mutta paluumatkalla junassa oli niin täyttä, että hyvä jos mahduimme junaan – muistaakseni olimme kyllä ostaneet menopaluuliput, eli liput oli, muttei ehkä paikkalippuja. Bratislavan muistona minulla on edelleen sieltä ostetut limenvihreät Crocsit ja niissä muutama koristekin, samaan hintaa. Slovakian hintataso oli edullinen ja hyvin kevyinä kenkinä moisten kuljettaminenkin matkalta kotiin oli kevyt homma. Crocsien lisäksi kaupungista on erityisesti jäänyt mieleeni kirkkaansininen kirkko – sen verran harvinainen kirkon väri.
Chisinau
Chisinau, Moldovan pääkaupunki. Moldova oli aikoinaan, syksyllä 2014, viimeinen Euroopan maamme. Kuvastanee ehkä hiukan innokkuuttamme tutustua Moldovaan. Mutta ei Chisinau hassumpi kaupunki ollut, neukkutyylinen hotelli, joka tavallaan sopi hyvin kaupungin henkeen, värikästä vähän ränsistynyttä taidetta ja vielä syksylläkin värikäs kukkaloisto markkinakujilla. Vierailimme myös yhdessä alueen suurista viinikellareista, joista meille jäi erityisesti mieleen eri valtionpäämiesten viinivarastot. Mitähän Putinin viineille nyt kuuluu – jos ne nyt edes ovat hänen, eli onkohan hän edes koskaan niistä ollut tietoinen …
Dubrovnik
Dubrovnikissä vietimme viikon Aurinkomatkojen pakettimatkalla kesällä 2009, tosin asuen Cavtatissa, ei jo silloin ruuhkaisessa Dubrovnikin kaupungissa. Cavtatista matka Dubrovnikiin taittui kuitenkin kätevästi joko bussilla tai veneellä, joten kävimme siellä useammankin kerran. Kävimme samalla matkalla myös päiväretkillä Bosnia ja Hertzegovinassa, Montenegrossa ja jopa yksityisellä retkellä Trebinjen kaupungissa, sillä halusimme, Travelers’ Century Clubin pisteen takia tietysti, käydä myös Spraskan tasavallassa, ja kohteeksi valikoitui Trebinjen kaupunki. Dubrovnikista parhaiten mieleen jäivät tietysti kaupungin muurit, mutta myös kaupunkia mereltä päin katsoessamme sodan jäljet monien rakennusten seinissä.
Gdansk
Gdansk oli yksi “koronakohteistamme” – kun maailma ei ollut avoin ilman testejä ja maahantulo- ja maastalähtölomakkeita teimme muutamia matkoja Eurooppaan sen mukaan miten kohteisiin helposti pääsi. Kävimme Norjassa pariinkin otteeseen, Ruotsin lentäen ohittaen tietysti. Suunnitelma matkasta Lontooseen siirtyi kerta toisensa jälkeen. Mutta Puolaan pääsi ilman sen suurempaa byrokratiaa, joten lähdimme Gdanskiin. Suorat lennot löytyivät Wizz Airiltä Turusta. Gdansk osoittautui oikeastaan juuri niin kivaksi kaupungiksi kuin siellä lukuisia kertoja käynyt ex-kolleegani oli kertonut. Kävimme myös Elblagissa maallakin kulkevaa laivaa katsomassa ja kiertelimme oppaan kanssa Splitiä ja Gdyniaakin. Myös tapahtumat Puolan historiassa, jotka lopulta käynnistivät tässäkin blogijutussa jo muutamaan kertaan mainitun rautaesiripun murtumisen olivat kiehtovia loistavan museon kertaamina. Puola on ollut monessa mukana, toinen maailmansotakin alkoi näiltä rannoilta.
Ljubljana
Vappuviikonloppu keväällä 2010 oli Ljubljanassa vehreitä puistoja, retki näköalapaikalle, hienoja patsaita ja kivoja ravintoloita jokirannassa ja lukuisia graffiteja. Se ei ollut shoppailua, sillä ensin oli vappu ja sen jälkeen joku paikallinen pyhä niin että kaupat olivat kiinni käytännössä koko lyhyen vierailumme ajan. Koimme myös “mielenkiintoisen” huijausyrityksen, kun ylitimme jossain kohdin tyhjää katua kohdasta, jossa ei ollut suojatietä. Paikalle osui sitten poliisi, joka olisi halunnut, että maksamme rikkeestä hänelle saman tien. Väitimme, ettei meillä ole käteistä ja kehotimme kirjoittamaan asiasta jonkun dokumentin tai laskun. Lopulta paikalle tuli toinen poliisi, jonka mukaan heidän, poliisien, pitäisi mennä hoitamaan jotain muuta liikennetilannetta lähistöllä ja me jäimme siihen, ilman sakkoja. Luultavasti kyse oli ihan vaan ensimmäisen poliisin yksityisyritteliäisyydestä.
Minsk
Minskissä kävimme pääsiäisenä 2014 pienen Maailmanmatkaajat -ryhmän kanssa. Tulimme mukaan klubin toimintaan keväällä 2012. Noihin aikoihin klubi oli toteuttanut joitakin yhteisiä matkoja, erityisesti Venäjän alueelle, sillä monet halusivat vierailla mahdollisimman monessa Venäjän oblastissa siinä missä Yhdysvaltojen osavaltioissakin. Venäjän matkoista emme olleet erityisen kiinnostuneita, mutta halusimme yhtenä Euroopan maana käydä myös Valko-Venäjällä ja kun muitakin kiinnostuneita löytyi, niin järjestimme muistaakseni kuuden hengen muutaman päivän mittaisin yhteismatkan Minskiin. Minskin lisäksi kiersimme yhtenä päivänä pienellä meille etukäteen tilatulla tilataksilla lähiseudun Unescon maailmanperintökohteet, eli Mirin ja Nesvizhin linnat. Linnat olivat ehdottomasti käynnin arvoisia! Minskiä väritti pääsiäinen, joka näkyi monessa paikassa, kuten myös vähän myöhemmin samana vuonna Minskissä järjestettävät jääkiekon maailmanmestaruuskisat.
Kaikki Valko-Venäjältä julkaisemamme jutut voit halutessasi lukea tästä.
Sarajevo
Sarajevossa kävimme syksyllä 2018. Olimme tuolloin jo käyneet kaikissa Euroopan maissa, mutta innostuimme jossain vaiheessa vielä listaamaan käymämme Euroopan pääkaupungit ja huomasimme, että muutama puuttui. Kuten esimerkiksi Sarajevo. Bosnia ja Hertzegovinassa olimme aikaisemmin käyneet vain Mostarissa, päiväretkellä Dubrovnikista. Samalla “täydennysmatkalla” kävimme myös Montenegron pääkaupungissa Podgoricassa ja Kroatian pääkaupungissa Zagrebissa. Sarajevo oli kaupunki täynnä tarinoita Sarajevon piirityksen ajalta, mutta myös kaupunki täynnä elämää. Hiukan haasteita aiheutti se, että luottokorttimme eivät ensin toimineet, sillä vaikka mielestämme kaupunki olikin Euroopassa ja olimme asettaneet kortin käyttöalueeksi Euroopan, niin Nordean mielestä Bosnia ja Hertzegovina eivät kuuluneet Eurooppaan. Pitkällinen jonotus pankin tukeen selvitti asian ja laajentamalla käyttöalueen muistaakseni koko maailmaan, niin kortitkin toimivat taas!
Jutun otsikkokuva on Free Walking Tourilta Sarajevosta, mutta monessa muussakin etenkin Itä-Euroopan kaupungissa olemme aloittaneet tutustumisen kaupunkiin juurikin tuollaisella kävelyretkellä.
Tiraspol
Arpa tuntui suosivan tuota syksyllä 2014 Moldovaan tekemäämme, kun tälle listalle päätyi niin Chisinau kuin Tiraspolkin. Tiraspolhan on Moldovan ja Venäjän välisellä kaistalla sijaitsevan Transnistrian erillisalueen pääkaupunki. Itsenäiseksi maaksi sitä ei ole mikään valtio tainnut tunnustaa, mutta Travelers’ Century Clubin listalla se on oma alueensa, joten tietysti kävimme Moldovassa käydessämme myös Tiraspolissa. Kävimme myös Gagauziassa, joka sekin on vähän eri juttu kuin muu Moldova ja viime aikoina silloin tällöin uutisissa erikseen sekin.
Transnistriassa kävimme konjakkimaistelussa – lounaan verran ruokalajeja ja jokaisen rinnalla siihen sopivaa konjakkia! Kävimme myös Benderin linnoituksessa ja muistelimme silloin, ja vielä nytkin kyseisen vierailun innoittamana, aina joskus historiaa Pultavan taistelun osalta ja Ruotsin läsnäoloa tuossa maailmankolkassa – siis 1700-luvulla, eli aika kauan sitten.
Varsova
Kimmokkeena lähteä Varsovaan oli samainen “kerää kaikki Euroopan pääkaupungit” -idea, joka vei meidät mm. Podgoricaan, Sarajevoon ja Zagrebiin. Olimme aikaisemmin käyneet Puolassa Krakovassa, mutta syksyllä 2010 kävimme lopulta myös Varsovassa. Tällä kertaa hyvin harvinaisella tavalla oma suunnitelmamme käydä Varsovassa kohtasi tarjolla olevan blogiyhteistyön ja matka toteutettiinkin yhteistyössä Polish Tourist Organisationin kanssa. Yhteistyön parasta antia oli tälläkin kertaa Varsovan kiertely oppaan seurassa ja hyvin valitut ravintolat.
Vilna
Vilnassa olemme käyneet kahdesti. Ensimmäisellä kerralla (2007) siksi, että “piti” käydä Liettuassa, toisella kerralla osallistuimme ihanaan sukukokoukseen kaupungissa sen tiimoilta, että me kaikki juhlimme siellä Lassen Ruotsissa asuvan veljenpojan ja jo siinä vaiheessa myös Ruotsissa asuvan liettualaisen morsiamen häitä. Olipa muuten kansainväliset häät, sillä sulhasen äiti on syntyjään tanskalainen, joten noin kaikki Pohjoismaat ja Liettua, ainakin, olivat edustettuina häissä, joita juhlittiin harjoituspäivällisistä vihkimispäivän jälkeiseen aamiaiseen. Ensimmäiselläkin Vilnan vierailullamme tapasimme sikäläisiä ystäviä ja tuttavia – yksi SAS Instituten aikaisista työtovereistani oli kotoisin Liettuasta ja hän oli jo tuossa vaiheessa asettunut takaisin Vilnaan.
Lisää kaupunkeja
Itä-Eurooppa ei ole kovin hyvin edustettuna listallamme Euroopan kohteita, joissa olisi vielä kiva käydä – tai jotka olisi kiva kerrata.
Tämän kesän hittikohteeseen, Wroclawiin, olemme sentään varanneet muutaman päivän matkan elokuulle. Ihan kaikki kaupungin tonttuja emme kuitenkaan aio etsiä! Jos oikein viitseliäksi rupeamme, niin ehkä teemme päiväretken Poznaniin – olisihan se uusi Nomadmania alue :-)
Ljubljana on jäänyt mieleen kaupunkina, jonne voisi palatakin. Erityisesti kuin noin viikonlopun mittaisella vierailullamme emme käyneet Bled-järvellä, jonne siis kertausreissulla ilmeisesti ehdottomasti kannattaisi tehdä ainakin päiväretki. Järveltä näkemäni kuvat näyttävät vähän samanlaisilta kuin Montenegrosta Perastista, mutta kiva näkymähän sekin oli, joten voisihan sitä toisenkin vaikkakin samanmoisen käydä katsomassa.
Myös Belgradiin voisin hyvinkin kuvitella vielä joskus palaavani, erityisesti Sava-joen maisemiin, jonain kesänä – tai nykyisin kait sen pitäisi olla kevättä tai syksyä, sillä kesä myös Belgradissa taitaa olla turhan kuuma.
Tervetuloa vain takaisin Belgradiin! Tosin suosittelen juurikin jotakin syys-lokakuuta. Nyt on ollut +40 ja ilmankosteus trooppiset 86, joten ei täällä juurikaan jaksa mitään tehdä. Kaverin poika kävi juuri kylässä ja valitsi ilmastoidut sisätilat.
Kiitos Tanja! Belgrad on yksi niitä kohteita, jonne olisi periaatteessa ihan kiva palata, mutta kun siihen ei ole erityistä syytä, niin ne kohteet “listallamme”, jotka ovat sillä jostain erityisestä syystä ovat aina ajaneet ohi tuon ajatuksen, toistaiseksi ainakin.
Mielenkiintoinen postaus! Joukossa tuttuja kaupunkeja mutta esimerkiksi Chisinau on minulle ihan vieras Moldoviassa kuten myös koko maa. Onneksi joukossa oli myös kaupunkeja, joissa olen itsekin vieraillut eli Gdansk, Varsova ja Vilna. Gdansk hurmasi minut täysin ja mielelläni palaisin sinne uudelleen vaikka joulumarkkinoiden aikaan.
Varsovassa olin työmatkalla mutta meillä oli myös vapaa-aikaa joten itse käytin sen vierailemalla Polin – Puolan juutalaisten museossa, joka teki minun syvän vaikutuksen. Olin muutama vuosi aiemmin kuunnellut kun suomalainen Arkkitehtitoimisto Lahdelma ja Mahlamäki kertoi museohankkeesta ja jo silloin vaikutuin kuin he kertoivat ajatuksistaan sekä itse suunnitteluprojektista. Äärimmäisen koskettava ja mielenkiintoinen paikka, josta ei selviä ulos ilman kosteita silmänurkkia. Laitan tuonne loppuun linkin tuohon blogipostaukseen, jonka silloin tein ja Meriharakat blogissakin se jaettiin.
Vilna oli kesällä 2019 erittäin positiivinen yllätys. Olin silloin työmatkalla siellä mutta meille oli järjestetty kaupunkikierros oppaan kanssa ja paljon mielenkiintoista nähtiin. Vilnaan haluaisin mennä ehdottomasti uudelleen.
Sarajevo kiinnostaisi jo historian takia ja Ljubljanakin. Ehkä jonain päivänä…
https://www.marjonmatkassa.fi/2016/09/polin-puolan-juutalaisten-museo.html
Kiitos Marjo! Me tutustuimme tuohon juutalaisten historiaan Varsovassa vähän toisella tavalla, eli kiertelemällä kaupunkia oppaan kanssa, joka kertoi tarinoita tuolta ajalta. Vilna on kiva – kuten myös Sarajevo!
Olin myös itse opastetulla kierroksella Varsovassa eli työnantajamme eli järjestänyt sen. Meillä oli äärimmäisen hyvä opas, joka myös kertoa hyvin paljon juutalaisten historiasta kaupunkikierroksen aikana. Kävelimme reilut kaksi tuntia kaupungissa mm. Kuninkaallisella reitillä. On käsittämätöntä miten upeasti Vanhakaupunki Stare Miasto on rakennettu uudelleen sen jälkeen kun Varsovasta oli tuhottu II maailmasodan jälkeen 85% maan tasalle.
Kiitos Marjo! Nuokin ovat tietysti, vähän tyyliin Knossoksen palatsi :-) vähän hämmentäviä kuvioita, miten tuhotut talot rakennetaan joissain paikoissa uudelleen samanlaisina, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Oho, sain 8/10. Eli minulla on listan kaupungeista käymättä vain Gdansk ja Sarajevo. Sarajevoon haluaisin mielelläni, olen kuullut siitä paljon hyvää.
Bratislavaan minäkin tein päiväretken, Wienistä. On muuten vähän erikoista, jos Churchill tosiaan on niputtanut Wienin itäblokkiin!
Tuoreimmassa muistissa ovat Chisinau ja Tiraspol toukokuulta. Chisinausta tykkäsin itse asiassa – ja yllätyksekseni – tosi paljon ja menisin mielelläni uudelleen. Tiraspoliin tuskin palaan, mutta kyllä se mielenkiintoinen oli aivan ehdottomasti. Myös Minskistä pidin kovasti, mutta oikeastaan kaikki loput listan kaupungeista olivat kyllä aika tylsiä tai ainakin sellaisia, etten näe mitään syytä palata. Edes Dubrovnik ei oikein sykähdyttänyt, Trebinjestä sen sijaan pidin ja se olikin tuon matkani pääkohde. Dubrovnikiin menin viimeiseksi yöksi vain siksi, etten korona-aikana halunnut maarajan ylitystä ja lentoa samalle päivälle, kaiken varalta. Ja aika kauan siinä ylityksessä kestikin, eli ihan fiksu päätös.
Bonuslistasta Belgrad oli minulle(kin?) positiivinen yllätys. Menin, kun oli suorat lennot. Sillä ajatuksella, että kun kerran tuonnekin nyt helposti pääsee, niin käydäänpä katsomassa. Ja sehän oli mitä mainioin metropoli, todella edullinen, ruoka oli hyvää, nähtävää oli kivasti ja ennen kaikkea en osannut oikein väittää sen muistuttavan mitään muutakaan paikkaa, eli se oli ihan omanlaisensa balkanilainen suurkaupunki ja aivan toisenlainen kuin muut Jugoslavian pääkaupungit. Jos suorat lennot joskus palaavat, niin lähden mielelläni uudelleen sinne.
Kiitos Daniel! Sosiaalisen median kommenteistakin päätellen, niin tämä lista on osoittautunut suosituksi siinä mielessä, että melkein kaikki sen kaupungit ovat jo monelle tuttuja.
Tuohon Wieniin en osaa ottaa kantaa, tunnustan, että tuo pätkä tekstistä on suoraan Wikipediasta ja tokihan siinä voi olla virheitäkin. Sekä Gdansk että Sarajevo ovat ehdottomasti vierailun arvoisia. Minsk ei meitä leveine katuineen oikein innostanut, mutta nuo linnat, joissa vierailimme lähiseudulla olivat kyllä hienoja.
Näistä on itsellänikin suuri osa käytynä.
Haluan nyt olla vähän erilainen ja todeta, että Bled on omasta mielestäni aika turha kohde. Kyseisessä maassa sen sijaan riittää mielestäni paljon muuta nähtävää – kertaus siis on kuitenkin hyvä!
Belgradissa käytiin juuri heinäkuussa, ja kyllä, kuuma oli. Matkan pääpaino oli patikoinnissa ja vuorilla lämpötila oli juuri sopiva, mutta kaupungeissa tosiaan oli kuuma.
Kiitos Mikko! Kuten tuossa juuri Danielille totesin, niin tästä listasta muodostuikin, sattumalta, lista suosituista kaupungeista, joissa monet ovat käyneet.
Katsotaan nyt miten sen Ljubljanan kertauksen kanssa käy, ehkä pitää siinä vaiheessa tsekata teiltä tai blogistanne, että mitä Bledin lisäksi tai sijaan kannattaisi sillä suunnalla nähdä :-)
10/10 käytynä. Vilnassa jopa neljä kertaa, Bratislavassa ja Ljubjanassa kahdesti. Sarajevossa voisi käydä uudemman kerran, koska se vaikutti todella kiinnostavalta kaupungilta ja ihmiset olivat erittäin ystävällisiä. Montenegron Podgoricassa käyn syksyllä kun teen maahan viikon matkan tällä kertaa kiertäen autolla eri kohteissa. Edeltävästä Montenegron matkasta on jo 13 vuotta jotenka se on nyt hyvä “kerrata”. Wroclaw oli kiva kaupunki, ja niin olisi ollut myös Poznan jossa kävin kesällä 2022 ja tällöin koko Stare Mesto ja sen aukiot olivat revitty auki. Kannattaa tarkistaa onko remontti jo ohi tai sitten käydä Torunissa joka oli erittäin viehättävä keskiaikainen kaupunki.
Kiitos Jani! Podgoricaa monet tuntuvat väheksyvän, mutta oikeana kaupunkina vs. turistikeskittymät Budva ja Kotor se oli minusta ihan kiva. Taidamme päiväretken puitteissa tyytyä pienestä riskistä huolimatta Poznaniin, Toruniin on kuitenkin tuplasti matkaa Wroclawista.
Olipas kiva postaus :) Tällä listalla oli paljon tuttuja paikkoja, mm. Ljubljana, josta palasin reilu viikko sitten. Ihastuin kaupunkiin – ja ehdin käydä Bled-järvelläkin! :)
Tuo Bratislavan sininen kirkko on kyllä erikoinen! En muista missään muualla vastaavanlaiseen törmänneeni.
Kiitos Eveliina! Itä-Eurooppa onkin selvästi nostanut, syystä, suosiotaan viime vuosina, Valkovenäjää ja Venäjää lukuunottamatta tietysti.
Todella kiva juttu. Mäkin olen ollut paikallisissa häissä: Puolassa ja Latviassa. Varmasti jotain samaa kuin liettualaisissa häissä.
Kiitos Mari! Häät, joihin useimmat vieraat joutuvat matkustamaan, ovat tietysti aina iso satsaus, mutta myös matkan arvoisia!
Muutamia tuttuja kohteita sieltä löytyi ja mielenkiintoisia lisätietoja tulevaa reissua mielessä pitäen :) Jos kaikki menee hyvin, niin lähiviikkoina tulee monta uutta nuppineulaa lisää kartalle.
Kiitos kommentista! Hiukan olen jopa yllättynyt siitä, että ilmeisesti suomalaiset ovat viime vuosina ahkerasti kiertäneet etenkin Itä-Eurooppaa. Osassa noitakin kohteita kävimme itse kymmenisen vuotta sitten ja silloin vielä tuntui, että sille suunnalle lähdetään enemmän jostain erityisesti syystä, kuten vaikka uusi maa – nyt ehkä hinnan takia, mutta toisaalta onhan monessa maassa tuolla suunnalla paljon hienoja kohteitakin, etenkin luontokohteita.
Kiva juttu! Pohdin tässä, miten Wien on nostettu itäblogin maiden kaupunkeihin. Muut maat kyllä ymmärrän sinne kuuluvan. No mitäpä siitä.
Listallani on käydä kaikissa Euroopan maissa. Noista maista Bulgaria, Slovakia ja Romania puuttuu. Valko- Venäjälle tuskin on asiaa lähiaikoina.
Kiitos Sari! Kun olet jo toinen, joka ihmettelee Wieniä tuossa Churchillin “Iron Curtain” -puheessa, niin piti oikein kaivautua hiukan lisää aiheeseen. Tuohon aikaan, maaliskuussa 1946, myös Wien oli, kuten Berliinikin, neljän valtion yhdessä, myös Neuvostoliiton, miehittämä, eli sen status oli sama kuin Berliinin.
En ole näistä käynyt kuin Dubrovnikissa. Ekalla Kroatian reissulla yövyimme myös Cavtatissa, mutta suunniteltu venekyyti Dubrovnikiin peruuntui, kun katselimme mustaa taivasta kaupungin yllä. Toisella kerralla majoitus oli bussimatkan päässä kaupungista.
Näistä kaupungeista Gdansk olisi mukava käydä, olen siitä myös lukenut niin paljon hyvää. Ja Ljubljana, jonka nimi on soinut päässäni vuodesta 1980, kun interraililla juna jostain kumman syystä jämähti sen asemalle pitkäksi aikaa :) Se kuulostaa minusta ainakin yhtä kauniilta kuin “meidän” Nuppulinna.
Kiitos Raija! Gdansk on kyllä kiva ja samalla kertaa, jos aikaa on yhtään enemmän, kannattaa poiketa ainakin Sopotin rannalla, miksei Gdyniassakin.
Hääkutsut on aina kiva tapa matkustaa jonnekin. On tavallaan vähän “pakko” (tai ainakin hyvä syy) lähteä reissuun, heh. Jostain syystä minua on pidempään kiinnostanut jo tuo Moldova. Ehkä se olisi sen verran erikoisempi lomakohde. Täytyykin alkaa suunnittelemaan jo ensi vuodenkin reissuja.
Kiitos Paula! Moldova on juuri nyt, sekin, hiukan haasteellisessa tilanteessa, vaikka toki sinne nytkin voi matkustaa.
Olen käynyt näistä kaupungeista vain kolmessa, vaikka omalla listallani Itä-Eurooppa onkin laajemmin edustettuna kuin länsipuoli. Kuukauden päästä lähdemme kiertelemään uudelleen Balkanille, ja meinasimme ensin sisällyttää myös Moldovan ja Transnistrian ohjelmaan, mutta päätimme sitten jättää ne toiseen kertaan. Luultavasti tulevat olemaan Ukrainan ja Valko-Venäjän ohella viimeiset käydyt maat Euroopasta. Vähiin alkaa maat pikkuhiljaa käydäkin :) Muistan aiemmin lukeneeni negatiivisia kokemuksia Trebinjestä, missä kävimme ensimmäisellä Balkanin reissullamme. Mutta tykkäsin siitä kovasti. Kaupungin uusi puoli oli kyllä epämiellyttävä, mutta vanha puoli oikein viehättävä.
Kiitos Cilla Maria! Moldova ja Transnistria eivät ehkä juuri nyt ole rennoimmillaan, kuten ei Minsk tai Kiovakaan.
Olen käynyt tuolla samalla viinitilalla Chisinaussa katsastamassa Putinin ja Merkelin viinikokoelmat kellarissa :D Muuten kaupungeista 7/10 käytynä ja Gdansk, Minsk ja Varsova käymättä. Minsk kiinnostaisi eniten, mutta en tiedä milloin sinne uskaltaa matkustaa.
Kiitos Sarianne! Minsk ja etenkin sen lähellä sijaitsevat pari Unescon maailmanperintökohdetta (linnaa) olivat kyllä näkemisen arvoisia, mutten tosiaan ihan kevyesti lähtisi sinne juuri nyt.