Haluan saattaa loppuun pienen 10 kaupunkia -sarjamme, vaikka jäljellä olevilla alueilla, Lähi-Idässä ja Oseaniassa olemmekin käyneet yhteensä ehkä vain n. 25 kaupungissa, jotka jakaantuivat melko tasan kummallekin näistä alueista. Tällä kertaa on myös tunnustettava, että sen verran olen kaupunkien satunnaisvalintaa ohjannut, että sain 5 kaupunkia kummaltakin alueelta. Seuraavassa arvonnassa “voittaneet” kaupungit, kaupunki kerrallaan, ensin Lähi-Itä sitten Oseania. Oseaniaanhan Travelers’ Century Clubin jaottelulla kuuluu Australia, Uusi-Seelanti, Papua-Uusi-Guinea ja Tyynenmeren saaret, joista olemme käyneet vain muutamalla. Myöskään Papua-Uusi-Guineassa emme ole käyneet.
Kuten muissakin 10 kaupunkia -sarjan jutuissa olen näissäkin ensin kirjoittanut muistikuviani kustakin kaupungista ja vasta sen jälkeen etsinyt aikoinaan niistä kirjoittamiani juttuja ja valokuvia, osin aikaisemmin julkaisemattomiakin, kovalevyni kätköistä.
Abu Dhabi, UAE
Abu Dhabi on UAE:n, siis United Arab Emirates, eli Yhdistyneiden arabiemiirikuntien pääkaupunki. Olemme käyneet kaupungissa jopa kahdesti. Ensimmäisen kerran 90-luvulla viikon pakettimatkalla, toisen kerran päiväseltään risteilyllä.
Kevättalvella 1994 Abu Dhabiin tekemämme matka oli ensikosketuksemme arabimaailmaan ja täytyy tunnustaa, että olimme hiukan epäluuloisia. Mutta kuten usein käy, jos odotukset ovat matalat, niin todellisuus yllättää iloisesti ja viihdyimme hyvin! Tukikohtamme oli Abu Dhabissa, mutta teimme päiväretken niin Dubaihin kuin Sharjahiin, joista etenkin sen aikainen Dubai oli aika erilainen kuin nykyinen Dubai – tai Dubai vuonna 2011, jolloin vierailimme niin Abu Dhabissa kuin Dubaissakin toisen kerran, nyt risteilyllä.
Kevät 2011 tunnetaan myös nimellä Arabikevät, eli Tunisiasta alkaneet kansannousut näkyivät levottomuutena monissa maissa, myös Bahrainissa, jonka piti olla yksi risteilyn kohteista, mutta vaikka laiva oli jo lähtenyt Dubaista Bahrainiin se kääntyi ympäri yöllä ja palasimme Dubaihin. Maapiste Bahrainista jäi vielä tuolloin saamatta (asia toki paikattiin myöhemmin) ja käytimme sitten ylimääräisen vapaapäivän Dubaissa kiertääksemme loput meiltä vielä puuttuvat emiraatit päivän mittaisella autoretkellä, eli kävimme Ajmanissa, Ras al-Khaimassa ja Umm al-Qaiwainissa. Fujairah oli sentään pysynyt risteilyn ohjelmassa.
Beirut, Libanon
Syyrian jotenkin normaalille matkailulle avoimet aikaikkunat olemme epäonnisesti toistaiseksi ainakin ohittaneet, mutta Beirutiin (ja muuallekin Libanoniin) onnistuimme tekemään lyhyen matkan syksyllä 2017. Noin viikon mittainen matka kutistui kyllä lopulta neljään päivään, mutta ei Libanonin tilanteen vaan lähipiiriin kuuluneen henkilön hautajaisten takia – jätimme pienessä ryhmässä toteutun matkan kesken ja palasimme ehkä hiukan yllättävää, mutta toimivaa reittiä Beirutista Tukholman kautta Turkuun.
Ehdimme neljässä vuorokaudessa kiertämään pientä maata laajalti: Tyyros, Sidon, Baalbek, Anjar ja Byblos, joten itse Beirutille jäi aikaa melko niukasti, vaikka se tukikohtamme koko ajan olikin. Sodan aikainen vihreä jakolinja kaupungissa jäi ehkä vaikuttavimmin mieleen. Tai sitten Mövenpick-hotellin uima-allas iltavalaistuksessa, mutta siinä on aika vähän oikeasti Beirutin henkeä. Niin, ja tietysti Kyyhkyset, kaksi kalliosaarta kaupungin edustalla, kuin toisiaan katsovat kyyhkyset.
Doha, Qatar
7 vuotta myflightradar24-sivustoa täytettyäni se kertoo Top-lentokenttämme olleen Amsterdam (18 kertaa), Kööpenhamina (12 kertaa) ja Doha ja Frankfurt (10 kertaa kumpikin). Dohassa olemme kuitenkin käyneet vain kerran.
Keväällä 2014 teimme kiertomatkan, joka alkoi Jordanian Agabasta ja jatkui Petran kautta ensin Dohaan Qatarissa ja edelleen vielä Manamaan Bahrainissa ja päättyi Kuwait Cityyn Kuwaitissa. Järjestys oli siinä mielessä mielenkiintoinen, että länsimaisille turisteille vielä melko tavanomaisesta Jordaniasta siirryttiin koko ajan kulttuuriltaan tiukemmin esimerkiksi naisten pukeutumiseen ja alkoholiin suhtautuviin maihin. Bahrainissa esimerkiksi alkoholia oli vielä siitä kiinnostuneille helposti saatavilla hotelleissa ja naisten pukeutumisessa näkyi vielä hiukan variaatiota, mutta Kuwait oli jo jokseenkin kuiva maa ja naiset esimerkiksi rannalla mustiin abayoihin pukeutuneita.
Nykyisin Qatar Airways tarjonnee joillain ehdolla lyhyttä stopoveriakin Dohaan, mutta vietimme Dohassa ihan kunnolla useamman päivän, minkä kaupunki minusta hyvinkin ansaitsee. Erityisesti mieleen jääneitä asioita ovat esimerkiksi Islamilaisen taiteen museon, joka on upea niin rakennuksena kuin sisällöltään, Kataran alue, haukkasoukki ja haukkasairaala (!) ja Las Vegas -tyyppiset ostoskeskukset.
Jedda, Saudi-Arabia
Kävimme Saudi-Arabiassa vuonna 2017, siis jo muutama vuosi ennen maan avautumista turisteille. Tuolloin maahan pääseminen vaati vielä business-viisumin, joten käyttämämme matkatoimisto “palkkasi” meidät kaikki Travel Consultant -nimikkeellä :-) Sittemmin maa on avautunut turismille ja viisumin taitaa jo saada sujuvasti netistä, ehkä jopa rajalta. Saudi-Arabiassa vierailimme pääkaupungissa, Riadissa ja rannikkokaupunki Jeddassa, josta teimme myös retken vuorille, Taifin kaupunkiin. Kaikki mielenkiintoisia kohteita. Jeddan ja Taifin välissä olisi ollut myös Mekka, mutta ei-muslimeina meillä ei sinne ollut asiaa. Olen kyllä kuullut tarinoita siitä, että muslimiksi kääntyminenkin saattaa onnistua vaikka jo Saudi-Arabiaan saavuttua, mutta länsimaalaisen näköisenäkin naisena en olisi lähtenyt sitä yrittämään.
Jedda oli jo tuolloin Riadia vapaampi kaupunki, esimerkiksi naisten abayat olivat värikkäämpiä ja osa käytti niitä avonaisina takin tapaan. Jeddassa teimme myös veneretken yksityisen klubille, jonka rannalla saatoimme viettää muutaman tunnin auringossa oleskellen ja uiden. Naisillakin ihan länsimaiset uimapuvut kelpasivat asuiksi, niin yksityisellä veneellä kuin yksityisellä klubilla – vastakohtana sille, että julkisilla paikoilla, siis myös Jeddan kaduilla pienen ryhmämme kaikki naiset käyttivät koko ajan mustaa abayaa.
Petra, Jordania
Jordanian kierroksemme pääsiäisenä 2014 alkoi Aqabasta, josta kuitenkin melko pian jatkoimme ensin yhdeksi yöksi Wadi Rumiin ja sieltä sitten Petraan. Petrassakin olimme jo etukäteen päättäneet olevamme yötä, Mövenpick-hotellissa hyvällä paikalla. Matkaa Aqabasta aina Ammaniin asti taitoimme auto+kuljettajayhdistelmällä, kuljettaja kun ei ollut mitenkään kovin iso kustannus pelkkään autoon verrattuna ja pääseehän sitä vähemmällä kun joku tuntee paikat ja reitit ja osaa jopa kertoa niistä jotain matkan aikana.
Yö Wadi Rumissa, sikäläisessä teltassa, oli aika viileä, mutta onneksi peittoja oli tarjolla kokonainen kasa – ja meitä oli kaksi. Petraan lähtöä tehdessämme kuljettajamme oli jo huolissaan kelistä, sillä yöllä oli kuulemma paikoitellen satanut lunta. Petraa lähestyessämme maisema muuttuikin valkoiseksi ja etenkin koska Petra lähestyttäessä tie kulki alamäkeen kuljettajamme oli jo toteamassa, että emme me voi tänne mennä. Nuoskalunta oli siis luokkaa 5 senttiä. Hetken jo mietimme, että pitäisikö vaikka Lassen tarjoutua kuskiksi, sillä lumimäärä ei vielä suomalaisesta vaikuttanut erityisen pelottavalta, tosin tietysti autossa oli kesärenkaat. No, lopulta lasketeltiin onnistuneesti Petraan ja kirjoittauduttiin hotelliin – ja kuultiin, että Petran rauniokaupunki on suljettu sulavan lumen takia. Luultavasti ihan aiheesta, sillä myöhemmin koimme alueella olevat solat ja kuulimme, että tulvissa täällä on kuollutkin ihmisiä. Jäimme siis odottelemaan. Kuljettajamme olisi kyllä halunnut nopeasti poistua lumen keskeltä, mutta saimme lopulta hänet vakuutettua, että nyt ollaan täällä yötä. Myöhemmin iltapäivällä märkään rauniokaupunkiinkin pääsi ja koska olimme kaupungissa yötä, niin kävimme siellä vielä seuraavana aamuna toistamiseen.
Itse Petrasta kaupunkina ei ole kovin merkillistä muistijälkeä jäänyt. Hotelli oli hyvä, kuten kait Mövenpickit tapaavat olla, ja sen lähistön kaduilta löytyi kiitettävästi matkamuistomyymälöitä ja sen verran minimarketteja mitä nyt hotellissa yöpyvä saattaa tarvita.
Auckland, Uusi-Seelanti
Lunttasin aikoinaan kirjoittamastani blogijutusta, että Auckland tunnetaan nimellä City of Sails. Lunttaamattakin olisin muistanut, että lyhyellä vierailullamme kaupungissa vietimme ison osan ajasta satamassa katsellen isoja purjeveneitä, jotka olivat nekin kunnioittaneet vierailullaan kaupunkia samoina päivinä kuin mekin, siis loppusyksystä 2013. Kaupunki taitaa tosiaan olla nimensä veroinen, sillä viime vuonna ystäväpariskuntamme poikkesi kaupungissa maailmanympärimatkallaan – ja ohjelmanumerona oli mm. satamassa silloin olleiden isojen purjeveneiden tutkailua!
Brisbane, Australia
Brisbanessakin olemme viettäneet vain vuorokauden paluumatkalla Cairnista Singaporen kautta Suomeen. Mielikuvat kaupungista ovat vuosien (yli 25 vuoden mittaan) haalistuneet kuviksi vehreästä kaupungista ja vierailusta joissakin merenkulkuun ja/tai purjehdukseen liittyvissä kaupoissa. 1990-luvun lopulla etenkin englanninkielisistä maista tavattiin vielä ostaa kirjoja. Brisbanesta en ole koskaan kirjoittanut blogiin mitään, mutta tuonaikaisesta päiväkirjasta löytyy tarkka kuvaus tästä :-) Marine book -kirjakaupassa Albert Streetillä ja Countryroad -trikoovaatteita David Jonesilta. Hotellissa uimassa vielä ennen lähtöä.
Papeete, Ranskan Polynesia
Papeete ei ole Ranskan Polynesiassa se kohde, joka houkuttelee matkailijoita saaristoon. Mekään emme viipyneet Tahitin saarella ja Papeetessa kuin vuorokauden verran matkalla Moorealle, joka oli meidän paratiisimme Tyynellämerellä. Monille se paratiisi on Bora Bora. Poikkeaminen Ranskan Polynesiassa oli yksi pysähdys maailmanympärimatkallamme syksyllä 2013 – eli jo yli 10 vuotta sitten!
Papeetessa viettämästämme ajasta mieleeni jäi rantakadun varrella olevat värikkäät ruokaa, hedelmiä, vaatteita ja matkamuistoja myyvät kojut ja monet mustia helmiä myyneet pienet kaupat. Taisimme mekin ostaa muutaman yksittäisen helmen sellaisesta laatikosta, josta sai valita edullisesti muutaman helmen, jotka tuskin olivat kovin laadukkaita sellaisia. No toisaalta, en kyllä enää tiedä, että olisiko se enää meillä missään.
Ennen Papeeteen kaupunkiin tutustumista käytimme aamupäivän saarella käydäksemme katsomassa Point de Venuksen majakan ja HMS Bountyn kapinasta kertovan muistomerkin. HMS Bountyhän oli brittiläinen kauppalaiva, joka 1700-luvun lopulla etsi Tyyneltämereltä leipäpuun taimia viedäkseen niitä Brittiläiseen Länsi-Intiaan. Miehistö oli ehtinyt pitkäksi venähtäneen vierailun aikana tykästyä Tahitiin, eikä halunnut jatkaa matkaa ja nousivat kapinaan. Kapteeni onnistui pääsemään Timorille, kapinalliset palasivat hetkeksi Tahitille, mutta jatkoivat Pitcairnin saarelle ja asettuivat sinne. Muistan, että ranskalaiselle (tahitilaisella?) hintatasolla runsaan kymmenen kilometrin matka taksilla oli arvokas, mutta halusimme silti tehdä sen!
Queenstown, Uusi-Seelanti
Säännöllisin väliajoin joku jossain sosiaalisen median kanavassa peräänkuuluttaa maailman kauneimpia paikkoja tai maisemia. Moneen niistä olen tavannut vastata Queenstown. Jotkut tosin (nykyisin?) pitävät kaupunkia turistoituneena, mutta ainakaan syksyllä 2013 se ei näyttäytynyt mitenkään erityisen ruuhkaisena, vain satumaisen kauniina. Jo ennen kaupunkiin saapumistamme pysähdyimme jollekin näköalapaikalle katsomaan vuori- ja järvimaiseman hätkähdyttävää yhdistelmää ja illalla emme olisi malttaneet tulla sisään hotellimme parvekkeelta, jolta siltäkin näkyivät järvet ja vuori. Vähän vastaavan ilmiön olemme kokeneet Berliinissä majoittuessamme Adlonissa huonessa, josta oli öinen (toki päiväinenkin) näköala Brandenburgin portille. Ei sellaisen eteen voi vetää verhoja. Mutta takaisin Queenstowniin, näköaloja kannattaa käydä ihailemassa myös kaupungin yläpuolella, ylös pääsee paitsi kävellen myös kaapelivaunulla.
(Jutun otsikkokuva, joka tosin, jos näin pitkälle asti olet jaksanut tätä juttua lukea, jäi jo aika kauas, on otettu Queenstownin kaapelivaunussa.)
Queenstownissa kävimme myös jossain lintupuistossa katsomassa kiivi-lintuja – ainakaan nopeahkosti etenevällä matkalla niiden näkeminen luonnossa ei olisi onnistunut. Lintuhoitolassa niitä saattoi sentään katsoa lasin takaa oudon oranssissa valossa – ilmeisesti yölintujen päivä ja yö oli vaihdettu valaistuksella kävijöitä suosivaksi, taisivat siis luulla, että päivä oli yö.
Teimme myös iltapäivän mittaisen viinitilakierroksen pikkubussilla, jonka kyydissä olleet olivat aluksi kaikki toisilleen vieraita, mutta jo kolmannen viinitilan kohdalla ylimpiä ystävyksiä keskenään :-)
Sydney, Australia
Sydneyssäkin olemme käyneet kahdesti. Ensimmäisellä kerralla (1997) vietimme kaupungissa viikon ennen kuin jatkoimme pohjoiseen, Cairnsiin (ja Suurelle Valliriutalle). Toinen pistäytyminen oli lyhyempi, osana maailmanympärimatkaamme (2013). Jälkimmäisen kerran käytimme niin edelliseltä kerralta tuttujen paikkojen, kuten Oopperatalo, Bondi Beach ja Darling Harbour kertaamiseen kuin uusiin kokemuksiin päiväretkellä Blue Mountainsin alueelle. Satamassa kiinnitin huomiota isoon muuriin, jossa oli Australiaan siirtolaisina tulleiden ihmisten nimiä ja mietin sekunnin murto-osan ajan, että pitäisikö sitä paneutua sukututkimukseen vähän perusteellisemmin. Nauvossa syntyneestä isoäitini velipuolesta, siis äitini enosta, kapteeni “Charles Harold” Söderblom kuulemma lähti Australiaan ja äitini jäämistöstä otin talteen jonkun häneltä tulleen kirjeenkin. Ensimmäisellä vierailullamme kaupungissa kävimme myös Tarongan eläintarhassa, sillä halusin ehdottomasti nähdä wompatin ja eläintarha tuntui olevan varmin vaihtoehto siihen. Kenguruita ja koaloja näimme kummallakin kerralla, jälkimmäisellä tosin vain paikassa, joihin niitä oli “pelastettu”.
Sydney on kaupunki, josta on vaikea olla pitämättä enkä panisi pahakseni, vaikka joskus vielä päätyisin sinne. Kolmannella kerralla Australiassa pitäisi kyllä sitten käydä katsomassa Ulurun iso punainen kivikin, mutta saattaa olla, että se kolmas kerta jää kokematta. Kuten kolmas kerta San Franciscossakin :-(
Lähi-Itä on oikeastaan kokonaan käymättä, joten uskoin etukäteen, että näistä olen käynyt hyvin harvassa. Australia ja Uusi-Seelanti kuitenkin pelasti hieman, ja sain laskettua neljä kaupunkia itselleni. :)
Kiitos Mikko! Meidän Australian ja Uuden-Seelannin kaupungit ovat olleet niitä varmasti lähes yleisimmin vierailtuja, joten uskon monen saavan niistä “pisteitä” – jos tämän tiimoilta nyt haluaa pisteitä laskea :-)
Rupesi jo jännittämään, saanko Lähi-idästä täydet pisteet, mutta viimeinen kohde pilasi rivin… En ole käynyt Petrassa, enkä Jordaniassa ylipäätään. Ateenassa lumisateen sattuessa kyllä, mutta ehkä se ei kelpaa korvikkeeksi. Se kaupunki oli muutamasta loskasentistä kaikin tavoin täysin sekaisin, mukaan lukien lentoliikenne.
Jeddasta pidin kovasti, Beirutkin oli mielenkiintoinen vaikka satuin sinne samana yönä jolloin Hamas hyökkäsi Israeliin. No, hyvin matka meni silti. Doha oli ehkä vähän tylsä muttei ihan niin tylsä kuin Lonely Planet väitti, dullest place on Earth. Abu Dhabiin “ehdin” 1998, sekin pakettimatka, jonka päätteeksi menin omin päin pariksi yöksi Dubaihin, joka todella oli silloin jotain aivan muuta kuin mitä se tänä päivänä on.
Oseanian puolelta 1/5, Sydney, jossa satoi ja josta en ehkä sen sateen vuoksi pahemmin välittänyt. Bondi Beachkin jäi näkemättä sateen vuoksi. Tyynenmeren frangeja olen päässyt tuhlaamaan, mutten Papeetessa vaan Nouméassa, viikkoa ennen kuin siellä puhkesivat täydet mellakat ja puoli kaupunkia paloi. Tuo frangi ja sen tappiin vedetty vaihtokurssi tekee matkailusta tuolla hirveän kallista, mikä lie tarkoituskin.
Kiitos Daniel! Kaupungit, joissa lumi on harvinaista, tapaavat tosiaan mennä siitä sekaisin. Pari kertaa on työmatkoilla osunut kohdalle Genevessä ja silloin sai jännittää niin aamulla toimistolle pääsemistä kuin paluulennolle ehtimistä. Beirutiin ei taida olla ollut “vaikea” osua jonkinlaisten levottomuuksien aikaan. Tamperelaiset matkatuttavammekin poikkesivat siellä joku vuosi, jo vuosia sitten, risteilyllä, mutta taisi sitten kaupungin keskusta jäädä näkemättä juuri sille päivälle osuneiden levottomuuksien takia. 90-luvulla matkailu Arabiemiraatteihin taisi alkaa jotenkin Abu Dhabista, jos Sinäkin olet sinne päätynyt, kuten me 1994.
On niin Harmi, että useampaan mielenkiintoiseen Lähi-Idän maahan ei ole mitään asiaa tällä hetkellä.
Mahtaakohan Petrassa useinkin tulla lunta?
Kiitos Sari! Jep, vähänhän tuo on haastava tilanne tuolla suunnalla. Kovasti toivon, että Syyrian tilanne rauhoittuisi sellaiseksi, että hekin olisivat kiinnostuneita turistien euroista/dollareista …
Olen käynyt kuudessa näistä kaupungissa. Lähi-Itä: Beirut, Doha ja Petra. Oseaniassa puolestaan Auckland, Queenstown ja Sydney.
Suosikkini näistä Lähi-Idän kohteista on Beirut, jossa kävin syksyllä 2019 samalla kiertäen myös Bekaan laaksossa ja etelässä Tyroksessa ja Sidonissa. Erityisesti jäi mieleen erittäin ystävälliset ihmiset, jotka pysähtyivät juttelemaan kadulla ja kyselemään mistä kaukaa ollaan sekä tietysti erinomainen ruoka ja viinit. Doha taasen aika teennäinen paikka, kuten Dubai – hiekkalaatikkoon tehtyä “teennäistä loistoa”. Dohassa tosin käynyt useita kertoja, lentokentällä, matkalla jonnekin päin maailmaa. Beirutin tekisi mieli palata mutta tällä hetkellä homma on hieman sekaisin siellä… tai niinhän se on ollut siellä vuosikymmeniä.
Oseanian puolella suosikkini on Queenstown jossa kymmenen vuotta sitten vietin jopa kolme täyttää päivää mm. kävellen läheisille vuorille katsomaan kaupunkia sekä muuten vaan rentoa lomaa viettäen kolmen viikon road-tripin jälkeen.
Kiitos Jani! Beirutista ja yleensä Libanonista jäi kyllä kivoja muistoja, mutta tosiaan, sekin maailmankolkka on taas vaihteeksi sen verran sekaisin, että tuskin tulee sinne palattua, vaikka se suhteellisen lähellä onkin. Queenstown on kyllä kiva!
Viikon päästä Uuden-Seelannin Queenstownissa. Minulla oli varattuna alkuun kaksi eri halpaa hotellia sieltä, molemmista mielettömät näköalat. Peruin sen varauksen mistä meillä ei olisi ollut omasta huoneesta näköalaa, pitää ottaa täysi ilo irti näköaloista!
Kiitos Mari! Näköala järvelle on kyllä Queenstownissa melkein must-juttu :-)
Doha on näistä Lähi-Idän kohteista ainoa minulle tuttu. Sen sijaan Sydney, Auckland ja Queenstown ihan tuoreessa muistissa marras-joulukuulta. Ja jos sallit pienen leveilyn, niin Ulurullakin kävin.
Mulla oli joskus haaveena Bora Bora, mutta kun se olisi toteutunut, en lähtenytkään. Se oli joku outo paperilla oleva haave, jota en halunnutkaan sitten toteuttaa vaan aloin pihistellä ja miettiä, että onko se sen arvoista. Outo, mikä outo;)
Huippu tuo teidän Travel Consultant – pestinne, päästäksenne Saudeihin;). Jäi kiinnostamaan, että onkohan moni kääntynyt muslimiksi päästäkseen Mekkaan. Täytyykin vähän etsiä tietoa aiheesta.
Kiitos kommentistasi! Saa leveillä Ulurulla, onhan siellä käynti jonkinmoinen suoritus oikein pitkien etäisyyksien myötä!
Meillä oli Tahitilla vaihtoehtona Moorea ja Bora Bora tai molemmat, mutta valitsimme lopulta leppoisan pätkän vehreällä vähemmän ehkä turistisella Moorealla.
Mainioita matkamuisteluita keskenään varsin erilaisista kaupunkikohteista! Itselle Oseania on kokonaisuudessaan vielä käymätöntä aluetta, eikä näistä tässä mainituista Lähi-Idän kaupungeistakaan ole tuttuja kuin Abu Dhabi ja Doha, ja Dohakin jokseenkin pintapuolisesti, kun käytiin siellä parin päivän stop-overin merkeissä vuoden kuumimpaan aikaan elokuussa. Ehdittiin kyllä jonkin verran kierrellä, mutta ilma oli lähes sietämättömän kuuma jalkaisin kaupunkiin tutustumiseen. Fiksumpaa olisi varmasti ollut etsiä joku järjestetty retki ja liikkua ilmastoidulla kyydillä.
Kiitos Anne! Me kävimme Dohassa alkukeväästä ja silloin kaupungilla pystyi jopa kävelemään, tosin liikenne ei sitä oikein suosinut :-)
Olipa mukava kirjoitus, kun mentiin vähän historiaan.
Olette saaneet käydä monessa kauniissa ja mielenkiintoisessa kaupungissa, sekä muissa paikoissa :)
Tästä kaupunkikokoelmasta valitsisin Queenstownin, jostain syystä, jota en tiedä.
Kiitos kommentistasi! Queenstown on oikein mainio valinta :-)
Ajattelin ensiksi, etten ole käynyt varmaan missään, mutta tuli tässä jo monta tuttua kohdetta joissa itekin on tullut käytyä jopa kahdesti (Doha ja Dubai). Doha kun on aika suosittu kohde stopoverilla, harmittavan vähän sitä kuulee muusta Qatarista, se on ihan tuntematonta, vai onko siellä juuri mitään aavikoiden lisäksi… :) Saudi-Arabiaan olisi kiva päästä!
Kiitos Elina! Etenkin Doha on nykyisin vaikeasti vältettävissä – ja helpostihan siinä sitten tulee mieleen pistäytyä kaupungissakin. Saudi-Arabia taitaa tätä nykyä olla ihan “helppo” kohde.
Kiva idea postaussarjalle! Tässä olikin kaikki sellaisia kohteita, joissa en ole itse käynyt – korkeintaan lentokentällä vaihdon tehnyt ja sitä ei lasketa. :D Näistä ehdottomasti eniten kiinnostaisi tuo Australian ja Uuden-Seelannin suunta.
Kiitos Veera Pirita! Tutustu siis koko sarjaan, jos vaikka tekisit enemmänkin löytöjä.
Ajattelin ensin, ettei taida montaa tuttua kaupunkia olla, mutta olihan niitä lopulta kuusi: Doha, Petra, Auckland, Brisbane, Queenstown ja Sydney. Meillä kävi Aucklandissa vuosi sitten tuuri, kun maailmanympäripurjehdus Ocean Globe Racen purjehtijat olivat lähdössä juuri silloin kolmannelle etapille Aucklandista. Kävimme katsomassa viimeisiä lähtövalmisteluja ja pääsimme toisen suomalaisveneen kannelle hetkeksi istumaan ja jututtamaan miehistöä. Seuraavana päivänä kävimme katsomassa lähdön ja olihan se ainutlaatuinen kokemus.
Kiitos Merja! Tämä oli vähän “keräilyerä”, sillä ei niitä kaupunkeja meilläkään ihan hirveästi ole, joten listalla olevat lienevät juurikin niitä tyypillisimmin noilla suunnilla vierailtuja. Taisitte olla Aucklandissa samoina päivinä kuin yksi ystäväpariskuntamme, sillä hekin hehkuttivat tuota lähtöä!