Norjasta kirjoitin ensimmäisen maayhteenvedon jo yli 7 vuotta sitten ja vaikka sitä jonkin kerran olenkin päivittänyt, niin ajatellen Norjaan viimeisen viiden vuoden aikana tekemiämme lukuisia reissuja, niin ajattelin kirjoittaa ihan uuden maayhteenvedon Norjasta.
Nomadmania jakaa manner-Norjan – pohjoisesta etelään – viiteen alueeseen: Pohjois-Norja, Lofootit ja Vesterålen, Trondelag, Vest- ja Sorlandet ja Ostlandet. Monia muitakin jakoja löytyy ja Nomadmanian jako poikkeaa niistä esimerkiksi erottamalla Lofootit ja Vesterålenin saariston omaksi alueekseen.
Lisäksi Norjalla on merentakaisia alueita kuten Huippuvuoret, osuus Antarkiksesta ja mm. Jan Mayenin ja Bouvetin saaret.
Näistä olemme käyneet kaikilla mantereen alueilla ja lisäksi Huippuvuorilla. Muiden osalta ei ole koskaan ollut suunnitelmiakaan.

Laajemmin Euroopan eri maiden jakautumista Nomadmania-alueisiin ja miten olemme niitä onnistuneet kattamaan tässä jutussa, jos asia sattuisi kiinnostamaan:
Pohjois-Norja
Kesällä 2012 kävimme ensimmäisen kerran Pohjois-Norjassa, suuntana tuolloin Nordkapp. Matkan taitoimme omalla autolla, tosin välit Helsinki – Kolari ja Rovaniemi – Helsinki autojunassa.


Tätä kesänä palasimme Pohjois-Norjaan, nyt kohteena Varangin niemimaa. Matka Kirkkoniemeen asti sujui Finnairin siivin, kierros Varangin niemimaalla vuokra-autolla. Matkan ykköskohde, eli syy miksi Pohjois-Norjaan palasimme, oli Hornoyan lintusaari.

Muita vierailemiamme kohteita olivat tietysti Vuoreija, jossa Hornoya sijaitsee, Hamningsberg, Berlevåg ja Kirkkoniemi.


Lofootit
Kesällä 2016 vietimme kesäisen viikon Lofooteilla. Vesterålenin saaristossa emme ole käyneet. Matkan Lofooteillekin toteutimme suomalaisille ehkä epätyypilliseen tapaan vuokra-autolla Bodon kaupungista käsin. Väli Helsinki – Bodo taittui helposti lentäen ja näin valiten saatoimme käyttää koko viikon lomalle Lofooteilla sen sijaan, että olisimme ajaneet sinne Ruotsin halki mennen tullen.
Lofooteista julkaisimme useamman jutun, joiden suosio tuntuu pysyvän vuodesta toiseen. Kun blogistamme aletaan talven jälkeen lukemaan Lofootti-aiheisia juttuja tiedämme kevään tulleen :-)


Trondelag
Norjasta tuli yllättäen varsinainen koronakesien kohteemme, sillä ensimmäisen ulkomaan matkamme koronarajoitusten jälkeen teimme Norjaan kesällä 2021 (Vestlandetin alueelle, katso seuraava kappale) ja kun tilanne matkailun kannalta oli jossain määrin haastava vielä seuraavanakin kesänä, palasimme taas Norjaan, täällä kertaa Trondheimiin ja pieneen Rorosin kaupunkiin.




Vestlandet
Koronakesän 2021 Norjan matkamme muutti muotoaan ennen matkan toteutumista useamman kerran Seabournin risteilystä pätkäksi Hurtigrutenia ja lopulta matkaksi, jossa ei noustu laivaan päiväristeilyjä pitemmäksi aikaa. Mutta lopputulos oli hieno, Bergen, Ålesund ja Geiranger säteilivät kesäkohteina.



Ålesundin mielenkiintoisin nähtävyys oli historiallinen munanmuotoinen Uredd-alus, josta yksi kappale oli museossa, mutta toinen satamassa käytössä.
Geirangervuonolta tuossa talossa asuvasta Severinistä on tehty kolme kautta televisiosarjaakin!
Ostlandet
Oslon kävimme viimeksi päivittämässä keväällä 2022, tuolloin erityisen kiinnostavia kohteita olivat vasta-avattu Munch-museo, mutta kävimme myös mm. Kon-Tiki -museossa.
Sitä ennen kävimme Oslossa keväällä 2012, jolloin ihan vahingossa tupsahdimme onnistuneesta kaupunkiin keskelle kansallispäivän 17. mai -juhlintaa!
Sitä ennenkin Oslo oli jo tullut tutuksi useammalla työ- ja vapaa-ajanmatkalla.
Ensimmäisen matkamme Norjaan teimme kesällä 1979.


Oslosta olemme kirjoittaneet useita juttuja – listan niistä saat halutessasi tästä.
Huippuvuoret
Kesällä 2014 kävimme katsomaan yöttömän yön aurinkoa Huippuvuorilla.


Mitä vielä?
Etelä-Norjan kaupungit, “öljykaupunki” Stavanger ja Kristiansand ovat jääneet meille vieraiksi. Erillistä matkaa juuri niihin tuskin teemmekään, mutta voisihan sitä teoriassa, jos vielä palaisimme joskus Osloon, junailla vaikka näihinkin kaupunkeihin!
Stavangerista – ja Kristianstadistakin – on tarjolla ainakin runsaasti kuvia Maailma kotina -blogin jutussa, joka kertoo sähköautomatkasta mm. näihin kaupunkeihin.
Unelmien maa (Lykkeland) on muuten hieno televisiosarja, joka kertoo siitä miten Norjasta löytyi öljyä ja miten sen hyödyntäminen toteutetaan siten, että se hyödyttää koko Norjan kansaa. Sarja sijoittuu Stavangeriin. Sen kolmas kausi on edelleen (tammikuuhun 2026) asti nähtävissä Yle Areenassa.

Tromsokin on meiltä näkemättä, mutta ehkemme nyt ihan heti ainakaan tämän kesän Pohjois-Norjaan suuntautuneen matkamme jälkeen palaa sinne.
Norjan kielen opettelukin on välillä ollut mielessä – pelityyppisillä sovelluksilla kuten vaikka Duolingo voisi huvikseen paneutua ainakin alkeisiin. Tosin samankaltaisuus ruotsin kanssa vaikeuttanee ainakin jossain määrin asiaa. Tiesitkö muuten, että Norjassa on kaksi virallista kielimuotoa: kirjanorja eli bokmål ja uusnorja eli nynorsk?

Varsin mahtipontinen otsikko :) Norja kiinnostaa itseäni kovasti, pohjoisessa on tullut aika paljon kierrettyä, mutta nyt on eteläisempi Norja alkanut kiinnostamaan. Toisaalta Huippuvuoret on myös kohde, missä on “pakko” päästä joskus käymään.
Kiitos Mikko! Eikös klikkiotsikot ole tätä päivää :-) Vaikka on tässä katetta Nomadmania-alueiden tasolla. Huippuvuoret on kyllä hyvä kesäkohde monella tavalla.
Jan Mayenille vielä joten kuten pääsee myös turistina, mutta Bouvet’nsaarelle tuskin järjestetään yhtään mitään. Liekö edes mahdollista päästä maihin. Tosin yllättäen Finlayson pystyy toimittamaan sinne lakanoita:
We deliver to the following countries:
Australia, Austria, Belgium, Bouvet Island, Canada…
Lähde: https://finlaysonshop.com/policies/shipping-policy
Kiitos Anssi, myös tutkimuksistasi :-) Bouvet’n saarelle on tehty – ja ehkä edelleen aina joskus tehdään – ihan erityisesti maabongareille suunnattuja risteilyjä, joskin niillä joutuu ottamaan riskin siitä, että rantautuminen ei onnistu. Mutta ainahan voi yrittää uudelleen seuraavana vuonna! Yhteen tällaiseen risteilyyn kytkeytyy myös jonkinverran kuuluisuuttakin kerännyt huijari ja olen kirjoittanut siitä jutunkin, jossa Bouvet’n saari on mainittu!
Kiitos uusimman Norja postauksen linkkaamisesta. Itse olen tehnyt yhdeksän reissua Norjaan, siitä huolimatta itselle tuntemattomia Huippuvuoret, ihan Keski-Norja ja ihan pohjoisin rannikko. Nämä haluan kaikki kokea. Olen ymmärtänyt, että Huippuvuorilla pitää kokea saari vesiltä käsin?
Kiitos Mari! Ei tullut laskettua matkojen lukumäärää, kun “pohjalla” on aika monta työreissuakin Osloon ja sen lähistölle esimerkiksi Lillehammeriin :-)
Mutta kiitos Stavangeriakin käsitelleestä jutusta, niitä ei ole liikaa.
Olen huono innostumaan lähialuematkailusta, ja tämä koskee sekä kotimaata että Norjaakin. Jäämerellä käytiin isän kanssa, kun olin lukioikäinen, ja Oslossa olen piipahtanut kaverin suosituksesta. Se oli ns. ihan kiva kesäkaupunki. Mutta mahtaako kolmatta Norja-kertaa koskaan tulla, kun kylmää ja kallista on kotonakin.
Se on kuitenkin Norjassa mukavaa, että siellä pärjää ihan ruotsin kielellä, toisin kuin Tanskassa. Myös Lykkeland-sarja voisi kiinnostaa, ja siitä voisi vaikkapa moni Afrikan maa varmasti ottaa oppia.
Kiitos Daniel! Oslo toimi kyllä keväälläkin, vaikka viileäähän siellä on kuten Helsingissäkin, mutta jos ei nyt ihan räntäsadetta kohdalle satu. Mietin tuota norjaa vs. ruotsia, se kun on kovin lähellä, joten ison osan kyllä ymmärtää, mutta ihan oikein puhuminen tai kirjoittaminen voisi samasta syystä olla vaikeaa. Muutamia olen Duolingolla leikkiessäni äskettäin oppinut, kuten vaikka netttopp ja dyrehage :-)
Nyt on Norjaa tutkittu oikein urakalla! Itse olen käynyt vain Oslossa, mutta kiinnostusta on tuonne pohjoiseen ja toisaalta myös Bergenin alueelle. Luultavasti seuraava Norjan reissu on luvassa siinä vaiheessa, kun veli saa hommattua retkipakun. Enpä tiennytkään tuosta kielipolitiikasta. Minäkin olen joskus miettinyt norjan opiskelua, koska maassa olisi erinomaiset sesonkityömahdollisuudet.
Kiitos Cilla! Urakalla, mutta monella vuosikymmenellä – tosin tahti on koronavuosina ja sen jälkeen vähän tiivistynyt. Monet taitavat Norjan hintoja kauhistellessaan päätyä asuntoautoon tai ihan vaan autossa asumiseen, mutta tavallamme rajata reissujen pituudet kohtuulliseksi jäävät kulutkin sittenkin mielestämme kohtuullisiksi.
Harmittaa, kun en vieläkään ole lunneja päässyt bongaamaan. No josko ensi kesänä sen maagisen yöttömän yön aikaan.
Voi noita koronavuosia. Me vierailimme Lofooteilla pahimpana kesänä heti kun rajat aukesivat olimme ylittämässä rajaa. Ihmeellistä oli se, ettei muita matkaajia hirveästi ollut.
Kiitos Sari! Pohjoiseenhan niitä, siis lunneja, varten pitää suunnata. Koronavuosina ulkomaalaisia Norjassakin oli tosiaan vähän, mutta esimerkiksi Bergenissä kyllä jonkin verran kotimaan matkailijoita.
Norjassa olisi paljon kiinnostavia paikkoja, mutta jostain syystä se on jäänyt vähän paitsioon (tai no, koronavuosina taisi pyöriä enemmän mielessä). Olen käynyt Oslossa noin 20 vuotta sitten työmatkalla, silloin ei kaupunkiin kovin hyvin ehditty tutustua muun ohjelman ollessa niin tiivistä.
Kiitos Merja! Aikoinaan meilläkin Norja oli työmatkakohde, sen jälkeen joskus kivan lähellä oleva kaupunkikohde vaikka pidennettyyn viikonloppuun ja vasta myöhemmin aloimme panostaa oikeasti Norjan eri alueisiin, useimmiten juuri kesäretkinä, kuukausina, jolloin muualla Euroopassa on turhan kuuma.