Lennämme enimmäkseen turistissa, joskus Premium Economyssä ja vain harvoin Business-luokassa. Käytämme mieluummin rahamme useampaan matkaan kuin lentomukavuuteen – toki usein ostamme lisää jalkatilaa, jos se vaan onnistuu. Loungejakin käytämme vain pitkillä vaihtoajoilla ja/tai kovin ruuhkaisilla kentillä, joissa ei ehkä ole wifiäkään tarjolla. Loungekäyntejä varten maksamme vuosittain pienen jäsenmaksun perustason Priority Pass -kortista. Viimeksi kuluneen vuoden mittaan olemme käyttäneet loungeja mm. Dohassa, Miamissa ja Istanbulissa. Priority Pass muistaa asiakkaitaan kuukausittain pienellä jäsenkirjeellä, jossa parhaimmillaan on ihan hyviäkin juttuja – uusien/uudistettujen loungejen esittelyn lisäksi. Jokin aika sitten laitoin talteen jutun The 15 Best Safaris in Africa – tiesinhän, että syksyn matkasuunnitelmissamme on myös safareja.
Parhaita safarikohteita Afrikassa ovat luultavasti listanneet lukuisat muutkin tahot, mutta luultavasti todella parhaat kohteet ovat kaikilla itseään kunnioittavilla listoilla. Tässä ne ovat, 15 parasta safarikohdetta Afrikassa – ja muistojamme niistä.
Botswana
Moremi Game Reserve
Moremin riistansuojelualue on ensimmäinen tulevan myös Botswanaan suuntautuvat matkamme kohteista – eli meille vielä tätä kirjoitettaessa tuntematon. Maailmanmatkaaja-ystäväni Leena vieraili kuitenkin täällä noin vuosi sitten ja kuvasi kokemustaan mm. näin:
Okavangon yö on sysimusta mutta äänekäs. Aamuviiden maissa heräsin leijonan karjuntaan. Näenkö unta vai onko tuo leijona mun teltan kulmalla? Kiireesti ylös, silmälasit ja loputkin verhot auki. Aamu oli juuri valkeamassa. Siinähän ne herrat käyskentelevät, uljaana kuten luomakunnan valtiaan kuuluukin. Teltan kolme seinää on verkkoa, jonka eteen vedetään verhot yöksi. Avasin kaikki. Impala-parka tuli telttani alta. Mitä!?! Ovatko leijonat hakemassa aamiaista leirin alueelta ?? Ei. Kuulin safarioppailta myöhemmin että leijonien reviiritaistot oli aamuyöstä käyty leirin alueella. Puoli kuuden maissa tuli opas sanomaan että älä lähde yksin teltasta aamiaiselle, sinut tullaan noutamaan kuudelta.
Leijonat ovat yhä leirissä – ei täällä mitään aitoja ole, kenellekään.
Alueelle oli ennen kesää tullut seitsemän nuoren urosleijonaa lauma. Kukaan ei tiedä mistä, lääniä kun täällä riittää. Aluetta hallitsee kolme urosta jotka nyt tultiin haastamaan. Riistanvartijat ja safarioppaat ovat tienneet odottaa reviiritaistoja. Mutta että ottelut alkoivat tänä aamuna leirin alueella. Reviirin 11 naarasleijonaa karttavat tulijoita. Nämä tulijat kun tappavat pennut paritellakseen ja omia jälkeläisiä saadakseen. Näin tulee uutta verta sukuun. Mielenkiintoista. Luonnon tapa pitää leijonakanta kurissa. Että tämmöinen aamu. Naapuriteltan mies oli säikähtänyt kun partaa ajaessa oli leijona tuijottanut metrin päästä. Liekö ihmetellyt että uroon kuuluu pitää karvansa.
Okavango Delta
Moremista jatkamme toiseen leiriin Okavangon suiston alueella. Alue on yksi Afrikan merkittävimmistä makean veden sisämaan salaojitusjärjestelmistä ja Unescon maailmanperintökohde. Botswanan villieläimiä ja luontoa voi kokea kävelysafareilla ja jokiristeilyllä.
Botswanassa olemme aikaisemmin käyneet Choben kansallispuistossa jo yli 10 vuotta sitten. Chobe ei ollut mahtunut tuolle 15 parhaan listalle, mutta pidimme kyllä siitäkin, erityisesti joella tehdyistä veneretkistä, sillä veneellä pääsi hyvin lähelle niin lintuja kuin norsujakin.
Etelä-Afrikka
Kruger
Etelä-Afrikan lukuisista kansallispuistoista tälle listalle on yltänyt vaan niistä luultavasti kuuluisin, eli Kruger. Krugeristä mekin aloitimme safariuramme, eli täällä näimme ne elämämme ensimmäiset leijonat ja kirahvit luonnossa, jo vuonna 1998. Tuo joulumatka Etelä-Afrikkaan ja Swasimaahan oli myös, kuten useassa yhteydessä olen tainnut kertoa, alkusysäys maabongausharrastuksellemme.
Krugerin portin matkamuistomyymälästä mukaani tarttui myäs Kobie Krugerin kirja Mahlangeni – Stories of a Game Ranger’s Family, joka on yksi niistä kirjoista kautta aikojen, jonka kertoma tarina on jäänyt vahvasti mieleeni. Kirjakin löytyy edelleen kirjahyllystäni, vaikka sen sisältöä vuosien mittaan olen rajustikin karsinut.
Madikwe ja Mala Mala Game Reserve
Etelä-Afrikassa on paljon myös yksityisiä riistansuojelualueita. Näistä listalle ovat päässet Madikwe ja Mala Mala.
Mala Mala sijaitsee lähellä Krugerin kansallispuistoa, mutta yksityisenä tarjoaa ehkä sitä eksklusiivisemman kokemuksen, kunnon hintaan tietysti.
Madikwe sen sijaan on lännessä, lähellä Botswanan rajaa.
Erityisesti Etelä-Afrikkahan on maa, jossa monet nykyisin vierailevat kansallispuistoissa ja ehkä jopa erityisesti yksityisillä riistansuojelualueilla myös omatoimisesti vuokra-autolla. Itse emme ole tästä innostuneet ja toisaalta kokemuksemme safarioppaistamme ovat kautta linjan olleet hyviä. Safarioppaat myös jakavat auliisti tietoa keskenään ja näin todennäköisyys nähdä vaikka Big Five vierailemassaan puistoa noussee kyllä osaavan safarioppaan matkassa.
Omatoimisesta safarimatkailusta on paljon tietoa Vaihda vapaalle -blogissa, esimerkiksi näissä Krugerista kertovissa jutuissa (valitettavasti teknisistä syistä ilman kuvia).
Kenia
Kenia, kuten Tansania ja Etelä-Afrikka, on maa, jossa luonnonpuistoja ja sen myötä mahdollisuuksia safarielämyksiin riittää! Tälle 15 kohteen listalle Kenian luonnonpuistoista on kuitenkin mahtunut vain Masai Mara ja Laikipia. Masai Mara on meillekin tuttu – Laikipian osalta täytyy tunnustaa, etten ole siitä koskaan kuullutkaan.
Masai Mara
Masai Marassa vierailimme joulun alla 2015. Samalla reissulla kävimme myös Naivasha- ja Nakuru-järvellä.
Masai Mara oli maineensa veroinen – ainoa pieni miinus on pitkä ja kuoppainen matka Naivashasta Masai Maraan, mutta viime kesänä vieraillessamme uudelleen Naivashassa kuulimme, että tuo tiekin on nyt paljon paremmassa kunnossa.
Masai Marasta kirjoitin aikoinaan useammankin jutun, mutta otetaan tähän johdatukseksi aiheeseen vaikka tämä:
Muita juttuja Masai Marasta voit halutessasi lukea tästä – mukana jopa resepti Ashnil Mara Campin taivaalliseen jälkiruokaan!
Laikipia
Laikipiasta Priority Pass -sivuston juttu mainitsee Afrikan ”tavanomaisten” eläinten lisäksi hiukan harvemmin nähtävän villikoiran. Alueella on ilmeisesti myös mahdollista liikkua ratsain ja jalan. Siinä missä Masai Marassa käyntiin usein kuuluu vierailu maasaiden luona, niin Laikipian yhteydessä mainitaan Samburu-heimo.
Masai Maraa (emmekä Nakuruakaan) käyneet kertaamassa viime kesänä viettäessämme vajaan viikon Aloepark Art Hotel Naivashassa, mutta toteutimme pitkään toiveissani olleen kävelysafarin Crescent Islandilla ja näimme tuhansia flamingoja Elmenteita-järvellä.
Namibia
Etosha
Namibiassa olemme. toistaiseksi, olleet vaan kapealla Caprivin kannaksella, jonne teimme päiväretken (kyllä ihan passintarkastuksen kautta!) Botswanan Choben kansallispuistosta. Kirjoitin toistaiseksi, sillä siinä missä tuskin kovinkaan montaa valtiota Afrikassa tulemme koskaan kertaamaan, niin Namibian osalta vähän laajempikin kierros kyllä vielä joskus houkuttaisi.
Etoshassa maailmanmatkaajaystävistäni on ehkä viimeksi käynyt Jani, jonka jutun Etoshan kansallispuistosta voit halutessasi lukea tästä.
Tansania
Tansanian luonnonpuistoja listalle 15 parasta safarikohdetta Afrikassa on päätynyt kolme kappaletta. Näistä Nogorongorossa ja Serengetissa (ja Lake Manyarassa ja Tarangiressa) vierailimme helmikuussa 2003. Nyereren kansallispuisto, aikaisemmalta nimeltään Selousin riistansuojelualue, ei ole meille tuttu.
Ngorongoro
Tansanian safarimatkallamme nyt jo hiukan yli 20 vuotta sitten pysähdyimme katsomaan näkymiä Ngorongoron kraateriin ylhäältä sen reunalta, mutta jatkoimme sitten matkaa ja vierailimme ensin muissa kansallispuistoissa. Jälkeenpäin ajatellen olisi kannattanut laskeutua Ngorongoroon silloin saman tien, sillä mm. Serengetin jälkeen Ngorongoro ei enää tehnyt minuun sellaista vaikutusta kuin se ehkä ensimmäisenä vierailukohteena olisi tehnyt!
Serengeti
Serengeti oli unelmani jo kauan ennen kuin matkustin ensimmäistäkään kertaa Afrikkaan. Matkailun koronatauon aikana innostuin kirjoittamaan tästä ihan oman jutunkin.
Nyerere (Selous)
Priority Pass -sivustolla Nyereren kansallispuistoa kuvataan näin:
Afrikan suurin luonnonsuojelualue. Kulje metsien ja kosteikkojen halki ja katsele isoa lajivalikoimaa villieläimiä mahtavista norsuista pieniin lintuihin. Koe Rufiji-joen taika venesafarilla, lähde jännittäville kävelysafareille ja ihastu ikivanhoihin kalastustapoihin.
Uganda
Queen Elizabeth
Ugandasta listalle on päässyt Queen Elizabethin kansallispuisto – eikä syystä! Ruanda – Uganda – Kenia -matkamme Ugandan osuuden ehdoton tukikohta vuonna 2015 oli risteily Kazingan kanavalla. En muista, että olisin missään nähnyt niin paljon eläimiä kuin näimme kanavan rannalla muutaman tunnin aikana!
Samaisesta kansallispuistosta mieleeni on jäänyt George-järven rannalla sijaitseva Ihamba Lodge, jossa pimeään aikaan henkilökunta saattoi meidät bungalowillemme ja yöllä bungalowien ja järven väliin jäävällä alueella virtahevot laidunsivat.
Sambia
South Luangwa
South Luangwan puistossa Sambiassa emme ole käyneet, sillä kävimme aikoinaan niin Sambiassa kuin Zimbabwessa vain Victorian putouksilla.
Maailmanmatkaajaystäväni Pirjo ja Harri sen sijaan viettivät ihan äskettäin vajaan viikon juuri South Luangwassa ja olivat erinomaisen tyytyväisiä näkemäänsä ja kokemaansa. Pirjoa lainaten:
Olimme South Luangwan kansallispuistossa kahdessa Bushcamp -leirissä neljä yötä. Leirejä on 8 kappaletta ja jokaisessa 4-5 telttaa tai majaa. Monet kiertelevät leirejä pari viikkoa joka vuosi siirtyen aina paikasta toiseen. Koska vieraita voi olla korkeintaan 8-10, oli palvelu mitä yksilöllisintä. Kummassakin leirissä olimme yhtenä päivänä ainoat asiakkaat ja muina päivinä oli pari muuta. Nämä kaikki toimivat yksinomaan aurinkosähköllä eikä paneeleitakaan ole läänikaupalla. Silti kaikki oleellinen toimii: valot majoissa, tuuletin, kalja kylmää, jääpalat lasissa, suihkut. Ainoat mitä puuttuu on energiasyöppö ilmastointi, töpselit majoissa, netti ja puhelinverkko, joita ei ole kaivattu. Yhteydenpito hoituu radiopuhelimin. Leirien päiväohjelma on periaatteessa sama: 6:00 aamukahvi, aamusafari kävellen tai kätevällä kerrosjeepillä, 11:00 brunssi, siesta, 15:30 iltapäivätee, 16:00 autosafari sundowner -drinkkeineen, 20:00 illallinen. Safarit eivät ole edes välttämättömiä, kun paljon näkee jo omalta terassilta.
Zimbabwe
Hwange ja Mana Pools
Zimbabwen safarikohteista Priority Passin juttu mainitsee Hwangen ja Mana Pools. Kuten Sambian kohdalla tuli todettua, niin Zimbabwesta näimme vain Victorian putoukset ja kuuluisan, historiallisen, Victoria Falls Bridgen, eli molemmat mainitut puistot ovat meille tuntemattomia.
Vaihda vapaalle -blogissa on – ehkä lähes satojen muiden safarijuttujen lomassa – kuitenkin myös juttu Hwangesta. Valitettavasti tänä syksynä toteutettu siirto Rantapallon nyttemmin lopetetulta blogialustalta omalle alustalle tai muu tekninen syy on vienyt tästä jutusta pääosan luultavasti upeista kuvista.
Mana Poolsin alueelta ei taida suomenkielisiä matkajuttuja löytyä, joten lainaan tuota Priority Pass -blogin juttua sen osalta, ylistävimmät mainoslauseet skipaten :-)
Vaella muinaisten baobabejen ja joen rantojen metsien keskellä ja tapaa norsuja, leijonia ja puhveleita kävelysafarilla. Lähde kanootilla Zambezi-joelle tapaamaan virtahepoja ja krokotiileja.
Offline?
Toistaiseksi tavalliseen tapaamme pyrimme jakamaan kuvia reissultamme ellei nyt ihan päivittäin, niin kuitenkin useamman kerran viikossa matkamme aikana Meriharakan Facebook-sivuilla. Reitti Lesotho (Maseru) – Botswana (kaksi kohdetta Okavangon suiston alueella) – Mosambik (Maputo ja Bilene) saattaa kuitenkin etenkin safarilodgejen osalta olla sellainen, että nettiyhteydet (tai edes sähkö kaikkina vuorokauden aikoina) eivät ole itsestään selvyyksiä. Lesothon ja Mosambikin pääkaupungeissa, ehkä Mosambikin rantakohteessakin, somenkin käyttö onnistunee – mutta aika näyttää.
Mutta palataan, bloginkin puolella, Afrikan kuulumisiimme marraskuussa 2023, viimeistään kuun loppupuolella!
Jaha, tervetuloa kovasti tänne Afrikkaan. Tuskin sattumalta tapaamme, olen parasta aikaa Djiboutissa eli en nyt ihan naapurissa. Täällä myydään kovasti kaikenlaista krääsää sarvikuonon, norsun ja leijonan kuvalla varustettuna, mutta eipä täällä niitä oikeasti ole. Gaselleja on ollut, mutta kiinalaiset ovat kuulemma pistäneet ne poskeensa. Kameleita ja vuohia on näkynyt, ja yksi auton konepellille hypännyt nälkäinen paviaani.
Mukavaa matkaa!
Kiitos Daniel! Vähän täällä eteläisemmästä Afrikasta on Djiboutin matkaa, mutta samalla mantereella sentään :-) Paviaaneja taitaa ainakin olla noin kaikkialla.
Olipa hyvä kooste eri vaihtoehdoista! Itsellä on vielä safarit ja Afrikka, Pohjois-Afrikkaa lukuunottamatta, kokonaan kokematta. Sinne suuntaamme varmasti, kun lapset hieman kasvavat!
Kiitos Irina! Safarit ovat osa Afrikkaa, mutta toisaalta ne eivät missään tapauksessa ole koko Afrikan manner.
Safarit kiinnostavat kovasti. Tuosta 15 kohteen listalta laskin pikaisesti, että olemme käyneet 10 paikassa. Edellisestä käynnistä Afrikassa on kuitenkin jo useampi vuosi aikaa, toivottavasti niiden aika olisi taas pian. Käymättömistä eniten itseäni kiinnostaisi ilman muuta Mana Pools ja South Luangwa, jotka voisi varsin näppärästikin toteuttaa samalla matkalla.
Kiitos Mikko! Hyvin olette sitten Afrikan kohteita kierrelleet, meillä tämänkertaisen matkan jälkeenkin taitaa vasta olla kasassa noin puolet tuon listan kohteista.
Kiva kooste eri vaihtoehdoista. Mulla on kans ollut aina tuo Serengeti ykköshaaveena, mutta viime vuosien aikana oon tajunnut, että ehkä varteenotettavia safarikierroksia voi tehdä myös etelämmässä. Ja oon muuten jostain syystä luullut, että tuo Etosha on Etelä-Afrikassa. Olis kiva kyllä yhdistää E-Afrikka ja Namibia samaan reissuun, jos tuonne joskus pääsee.. Hyvää reissua teille!
Kiitos Cilla Maria! Afrikassa vaihtoehtoja tosiaan riittää, tämän listan ulkopuoleltakin. Oikeastaan ainoa kokemistamme mitä en suosittelisi, on Fathala Senegalissa, oli sen verran köyhä kokemus safarina. Länsi-Afrikka ei oikein ole safarikohde.
Onpas kattava postaus Afrikan safaripaikoista. Me toivottavasti keväällä pääsemme ensimmäiselle safarille Krugeriin. Ihan jo odotan tuota reissua!
Kiitos Sari! Tosi monet aloittavat ”safariuransa” Krugerissa, joten varmasti hyvä valinta!
Wow mikä postaus. Itse olen ollut vain kahdesti safariajelulla. Joskus haluan vielä ihan oikeasti yöpymään puiston sisään. Aika hurjia (mutta turvallisia) kohtaamisia tässäkin kerrot puiston sisältä.
Kiitos Mari! Nuo leirit olivat kyllä aika huikea kokemus sikälikin, että ihan ”kotiovella” saattoi tepastella antilooppi tai vaikka virtahepokin. Sen takia iltaiseen aikaan leireissä ei saanutkaan liikkua paitsi leirin henkilökunnan opastamana.
Safarilla en ole vielä itse päässyt käymään, ja tuntuu tämän ja muidenkin bloggaajien kokemuksien perusteella, että upeita vaihtoehtoja olisi paljon! Safarimatkalle ja muutenkin Afrikan eteläosiin suuntaan varmasti seuraavien vuosien aikana, joten täytyy pitää nämä vinkit mielessä :)
Kiitos Sarianne! Vaihtoehtoja on paljon ja kyllä ainakin yksi tai muutama safari kannattaa vaikka jokaisen, jos siihen vaan on mahdollisuuksia, elämässään kokea.
Tätä postaustahan voikin hyödyntää seuraavaa Afrikan-matkaa suunnitellessa! Kiitos. Serengeti on pyörinyt mielessä, mutta nyt se sai kyllä vakavia haastajia. Mun toistaiseksi ainoa safarikokemus on Pilanesberg Etelä-Afrikassa, ja se oli unohtumaton. Saman huomasin sielläkin, että oppaat pitävät yhteyttä ja todennäköisyys Big 5 -bongaukseen on paljon isompi kuin että jos ajelisi omilla autoilla. (Pilanesbergin juttu löytyy mun blogista. Se on lähellä Johannesburgia ja siksi varsin kätevä kohde.)
Kiitos Laura! Oppaan kanssa kiertely on hyvä vaihtoehto, tosin joskus taitaa noissa puistoissa kyllä ”löytää” merkittävimmät eläimet jo sillä, että hakeutuu paikkoihin, joissa näyttää olevan useampi auto paikalla :-)
Ihanaa, että on lähellä näin mahtavia safarikonkareita! Voi sitten kuoria kermat päältä, kun oma reissu alkaa konkretisoitumaan :)
Mahtavaa matkaa teille!
Kiitos kommentistasi! Keniasta tai Tansaniasta kannattanee aloittaa, Masai Mara tai Serengeti, niitä ei oikein voi ohittaa – paitsi Okavangolla :-)
Safari on kyllä yksi sellainen matkahaave, joka täytyy joskus päästä toteuttamaan. Jostain syystä olen aina ajatellut, että kun menen safarille, se suuntautuu minulla Keniaan.
Kattava listaus, josta saa hyvän mielikuvan eri safarikohteista.
Kiitos Virpi! Kuten juuri jollekin tässä samassa kommenttiketjussa vastasin, niin kyllä yksi safarimatka ainakin kannattaa elämässään tehdä, jos siihen vaan on resursseja!
Kaikki nämä kelpaisi! Upeita paikkoja nähdä eläimiä. Me ollaan odotettu, että lapset on vähän isompia ennen kuin korkataan Afrikan safarit niin hekin muistaa niistä jotain. Nyt alkaisi olla se aika, että voisi alkaa suunnittelemaan. Siinä mielessä tämä olikin hyvä postaus koska en tiedä mistä edes aloittaisi.
Kiitos Paula! Me olimme 14-vuotiaan kanssa safarilla taannoin ja kyllä hän jo ainakin jossain määrin oli eläimistä kiinnostunut. Toki, tyttönä, helmikuussa, myös lodgejen uima-altaista ja Afrikan auringosta :-)