Seitsemän on tärkeä luku, matkailussakin.
Tavoitteenamme oli monen vuoden ajan vierailla kaikilla uuden maailman seitsemällä ihmeellä ja lopulta tavoite täyttyi juuri hetki ennen matkailun koronataukoa Chichen Itzalla, joka jäi listamme viimeiseksi. Me pääsimme kokemaan sen kahdesti, mahtavan illan valoshown ja auringonnousun turisteista vielä tyhjällä alueella. Mayaland-hotellin asukkaat pääsivät tuolloin alueelle ennen sen avautumista yleisölle. Nyt tuo mahdollisuus on kuulemma vielä ainakin kiinni koronarajoitusten jäljiltä, mutta jos olet suunnittelemassa vierailua tuonne, niin kannattaa ehdottomasti tarkistaa, että olisiko mahdollisuus palannut!
Muita seitsemän ihmeen listoja ovat ainakin seitsemän luonnonihmeen ja seitsemän modernin ihmeen listat, jotka esittelinkin lyhyesti jutussa Keskellä Etelä-Amerikkaa vierailtuamme juuri kahdella niistä eli Iguassun putouksilla ja Itaipun padolla Paraguayn puolella.
Uusimpana La Pazin oppaamme, Bolivian alkuperäiskansa Aimaran edustaja, esitteli meille seitsemän ihmeellisen kaupungin listan, tietysti siksi, että La Paz on kyseisellä listalla.
Seitsemää ihmeellistä kaupunkia (englanniksi The Seven Wonder Cities of the World) valittiin vuonna 2014 ja voittajakaupungit olivat Beirut, Doha, Durban, Havana, Kuala Lumpur, La Paz ja Vigan.
Durban Etelä-Afrikassa ja Vigan Filippiineillä, Luzonin saarella, ovat ainakin vielä meiltä näkemättä. Vigan jääkin näkemättä, sillä vaikka Filippiinit olikin hieno kohde, niin tuskin sinne enää palaamme.
Muut kaupungit tältä listalta olemme kokeneet, ennen La Pazin oppaamme mainintaa siitä, tietämättä, että ne tällaiselle listalle ovat päätyneet.
Alla henkilökohtaisia muistoja näistä kaupungeista – enemmän näistä kaupungeista, myös Durbanista ja Viganista, voit lukea esimerkiksi WorldAtlas -sivuston tätä listaa käsittelevästä jutusta.
Beirut
Beirutista mieleeni ovat jääneet vihreä vyöhyke, joka sodan aikana erotti kaupungin eri osat. Toki myös Kyyhkysinä tunnetut pienet saaret kaupungin edustalla ja Mövenpick-hotellin uima-allas tunnelmallisessa iltavalaistuksessa. Kaupunki on sulatusuuni, jossa asuu niin monenlaisia ihmisiä.
Vierailimme siellä vuonna 2017, ennen vuoden 2020 räjähdystä, joka vie jo ennestään haastavassa tilanteessa olleen kaupungin ja koko maan, entistä haastavampaan tilanteeseen.
Doha
Dohan päällimmäisiä muistojani ovat taksikuskien kanssa säätäminen. Yhden kyydin jätimme maksamatta, sillä emme olleet samaa mieltä hinnasta ja taksin ikkunassa oli tarra, että jos veloitus ei vastaa mittaria, niin kyytiä ei tarvitse maksaa. Doha taisi myös olla ensimmäinen kaupunki, jossa käytimme Uberia, jo vuonna 2014 siis.
Islamilaisen taiteen museo, myös rakennuksena, on jäänut mieleeni, kuten haukkasoukki ja haukkasairaala. Kataran alue alkuillan valaistuksessa oli tyrmäävän kaunis ja kyyhkyslakat kaunis muisto menneisyydestä keskellä nykyaikaa.
Jeeppiajelulla aavikolla kävimme rannalla, jonka toinen puoli kuului Saudi-Arabialle. Silloin ajatus siitä, että kuitenkin pääsisimme vierailemaan siellä, tuntui vielä kaukaiselta.
Havanna
Havannasta mieleeni on jäänyt ainakin kaupungin keskustan ränsistyneet vanhat talot, vanhat jenkkiautot, rantabulevardi ja sen päässä oleva komea majakka. Asuimme hotelli Nacionalissa, jonka netti tuohon aikaan (2013) oli ilmeisesti yksi kaupungin harvoja edes jotenkin yhteyksiä ulkomaailmaan. Ruokapaikkoja oli tuolloin vielä harvassa, eli jos halusi syödä muualla kuin hotellissa, piti tietää, missä paradoreja, yksityisiä ravintoloita oli. Havannassa – ja vähän sen ulkopuolellakin – kuljimme Hemingwayn jalanjäljissä kuten hetki sitten Floridassa, Key Westissä.
Kuala Lumpur
Kuala Lumpurissa vietimme muutaman päivän pitkän matkamme puolivälissä panostaen enemmän rentoutumiseen hotellilla kuin itse kaupunkiin. Toki kävimme katsomassa pakollisista nähtävyyksistä pakollisimman, eli Petronasin tornit. Vapaavalintaisemmista nähtävyyksistä perhospuisto on jäänyt mieleeni – pidin siitä, vaikka trooppinen kuumuus ja kosteus olikin tukalaa ja perhosten kuvaaminen vaikeaa. Kaupunki tuntui vakavan islamilaiselta Vietnamin, Laosin ja Kambodzan jälkeen.
La Paz
La Paz innoitti tähän juttuun ja palaankin kaupunkiin oman blogijutun muodossa vielä myöhemmin, mutta kaupunki oli kyllä monella tapaa vaikuttava. Päällimmäisenä kokemuksena tietysti korkeus, 3689 metriä, sillä fyysistä kokemusta elämisestä näin korkeassa ilmanalassa ei voi ohittaa. Kaupungin 10 linjan ja 32 kilometrin kaapelivaunuverkosto on ehkä vaikuttanut merkittävästi siihen, että La Paz on tällä listalla, ja kaikki pisteet sille meiltäkin. Seikkailimme yläilmoissa vain kolmella linjalla, mutta näimme niin paljon kaupunkia – tämä on jotain ihan muuta kuin Länsimetro! Ihan toisessa päässä perinteet ja nykyaika -akselilla olivat Noitien markkinat, joilla turistirihkaman lomassa myytiin kaikkea vanhoihin perinteisiin liittyviä tarvikkeita kuten vaikka kuivattuja laaman tai alpakanvasoja tai luurankoja! La Paz on muuten käytännössä kaksoiskaupunki El Alton kanssa, jossa kaupungin lentokenttäkin sijaitsee, korkeutta vaatimatomat 4100 metriä.
Moderni poncho, jota kävin kaksi kertaa sovittamassa ennen kuin totesin, ettei siitä omaan arkeeni kuitenkaan ole. Alpakkavillainen poncho olisi irronnut n. 65 eurolla.
Asuncion, La Paz ja Copacabana
Matkamme Etelä-Amerikassa jatkuu vielä hetken.
Sitten Iguassun putousten ja Itaipun voimalaitoksen olemme julkaisseet pieniä kuvakokoelmia Facebookissa Asuncionista, Paraguayn pääkaupungista, La Pazista ja muutamia kuvia myös matkastamme La Pazista (Bolivian) Copacabanaan Titicaca-järven rannalle ja sieltä takaisin. Itse Auringon saaren retkellämme ottamamme kuvat odottavat vielä läpikäyntiään, mutta paikalliset autolautat ja yllättävä vierailu Kon-tiki -museossa olivat kokemuksina vaikuttavia nekin!
Asuncion
Asuncionissa vietimme kaksi päivää – tai yhden päivän pääkaupungissa ja toisen kierrellen Ypacarai-järven rannalla olevia pienempiä ja luultavasti siis myös autenttisempia kyliä.
La Paz ja Copacabana
Saavuimme La Paziin alku-illasta ja yöllä se jo iski, Pirkolle ainakin, korkeudesta johtuva päänsärky. No särkylääkkeet oli matkassa ja vaikkakaan korkealla viettämämme neljä yötä eivät olleet ihan helpoimmasta päästä, niin selvittiinhän tuostakin. Kuten Perun Cuscosta aikoinaan.
Päivät olivat öitä helpompia, jos ei muuten niin siksi, että nähtävää ja koettavaa oli niin paljon, niin tässä ihmeellisessä La Pazin kaupungissa kuin Titicaca-järvelle tekemällämme retkellä.
Kon-Tiki -museo
Paluumatkalla Copacabanan kaupungista Titicaca-järven rannalta poikkesimme yllätykseksemme Kon-Tiki -museossa. Emme olleet tulleet ajatelleeksi, että näistä maisemista se veneenrakennustaito, jota Thor Heyerdahl matkoillaan tarvitsi on peräisin. Myös noiden kaislaveneiden materiaaleista iso osa on täältä.
Tässä vielä lopuksi linkki juttuumme Oslossa sijaitsevasta Kon-Tiki -museosta:
Tämä oli ihan tuntematon lista myös minulle. Näköjään vain yksi näistä käytynä, Havanna. Suurin osa näistä ei ainakaan ihan heti myöskään ole käyntilistalla. Vigan kiinnostaa eniten, mutta ei sekään todennäköisesti kohteena ole lähiaikoina. Muutama listalla ollut kohde ei myöskään kiinnost aikoastaan yhtään, kuten Doha.
Kiitos kommentistasi! Tosiaan ihan uusi lista meillekin – kuten se modernin maailman seitsemän ihmettäkin – mutta syystä tai toisesta täkäläiset oppaat tuntevat näitä listoja, tietysti jos joku ”heidän kohteensa” on päässyt noille listoille. Dohassa kävimme kymmenen vuotta sitten – ehkä se oli vielä jossain määrin autenttisempi silloin. Monet kohteet, kuten vaikka tuo Chichen Itza, tuntuvat – muiden kertomusten perusteella – vaan huonontuneen vuosi vuodelta matkailun koko ajan lisääntyessä.
Onpa mielenkiintoinen lista. En ymmärrä, miksi Doha on listalla?
Havannan kyllä ymmärrän mutta en tuot.
Kiitos Sari! En tuolla reissun päällä nopeasti onnistunut löytämään perusteluja noille kaupungeille, linkkaamassani lähteessä kuvattiin vaan äänestysprosessia. Ehkä jotkut kuitenkin pitävät Dohasta :-) – minustakin oli se mielenkiintoisempi kuin Dubai, joskin paljon kumpaakin näitä mielenkiintoisempiakin kohteita pystyisin melko nopeasti listaamaan.
Jahas: uusi lista minulle:) Noista olen ”suorittanut” seuraavat: Doha, Havana, Kuala Lumpur ja La Paz. Noista Doha oli vähiten ihmeellinen ja ehkä Havana ja La Paz mielenkiintoisimmat.
Kiitos Hannele! Ehkei näistä kaikista heti aukea, että miksi ovat listalla, mutta kyllä minua silti esimerkiksi Durban jäi hienoisesti kutkuttamaan :-)
Noista on itsellä käytynä Doha ja Kuala Lumpur. Dohassa olimme Qatarin ilmaisella stop-overilla keskustan Marriottissa ja se onkin kyllä aika lailla se, mitä kaupungista koimme. KL oli yllättävän kiva. Oli erikoista katsella KL Towerista 21-kerroksista Shangri-La -hotelliamme yläilmoista. Mutta joo, ihmeellisemmissäkin kaupungeissa kuin nuo kaksi on tullut käytyä, vaikka tuossa listassa oli kyllä pari hyvinkin mielenkiintoista.
Kiitos Ismo! Dohasta on kyllä ihan kohteeksikin, eli seuraavalla kerralla sitten vähän pitempi stop-over :-)
Meillä KL meni ehkä vähän ohi, sillä se asettui pitemmmän matkan keskelle, juuri kohtaan, jossa selvästikin mieluummin pidimme vapaata kuin paneuduimme kaupunkiin.
Mielenkiintoinen lista tämäkin, näistä ihmeistä itselle tuttuja paikan päältä vain Durban ja Kuala Lumpur. Mielellään näissä kaikissa kävisi. La Paz alkoi kiehtomaan, kun se on kantabaarimme pitäjän Orlandon kotikaupunki :-)
Tässä muuten muistoja luvusta seitsemän, eli PINGin tapahtumia on ikävä: https://kohteenamaailma.fi/tapahtumat/ping-helsinki-taydellisen-avaruusmiehiston-metsastys/
Kiitos Rami :-) Seitsemän toimii selvästikin aina, myös tuossa mainiossa jutussasi!
Ai että mä rakastan kaikkia listoja! Yhtään en ole kyllä näistä kohteista vielä nähnyt, eikä ainakaan ihan lähitulevaisuudessa taida olla suunnitelmissakaan. Siitä peruslistasta eli seitsemästä uudesta ihmeestä on nyt vuoden sisällä tullut nähtyä Chichén itzá, Colosseum ja Petra. Tavoitteena on joskus kiertää ne kaikki.
Kiitos Cilla Maria! Taitavat nämä muut ”Seitsemän” -listat olla sellaisia, että niitä pitävät lähinnä esille niille päätyneet kohteet. Tuo peruslista – ja ehkä jopa sen rinnalla luontokohdelista sen sijaan ovat jo vähän laajemminkin tunnettuja.